Onko Etelämanner maailman suurin aavikko?

Onko etelämanner maailman suurin aavikko? 14 vs 9,2 miljoonaa

Moni luontoa tutkiva pohtii, onko etelämanner maailman suurin aavikko, sillä perinteinen käsitys aavikoista liittyy vahvasti pelkkään kuumuuteen ja loputtomaan hiekkaan. Nämä yleiset käsitykset kuumista hiekkaerämaista johtavat ihmisiä usein harhaan, sillä todellisuudessa sateettomuus määrittelee näitä karuja alueita. Lue eteenpäin ymmärtääksesi, miksi jäiset napaseudut ohittavat tunnetuimmat erämaat täysin.

Onko Etelämanner maailman suurin aavikko?

Kyllä on. Etelämanner eli Antarktis on maailman suurin aavikko, koska aavikon määritelmä vaatii vain erittäin vähäistä sademäärää eikä kuumaa ilmastoa. Vaikka alueella on paljon jäätä, säännöllinen sadanta on siellä olematonta.

Ollaanpa rehellisiä - kun kuulet sanan aavikko, ajattelet todennäköisesti hiekkaa, kameleita ja paahtavaa aurinkoa. Minäkin ajattelin niin vuosia. Koulussa meille opetettiin usein vain puolikas totuus. Todellisuudessa aavikon määrittelee täysin yksi ainoa tekijä: sademäärä.

Etelämantereen sisäosissa sataa vain noin 50 millimetriä vuodessa.^[1] Se on uskomattoman vähän. Tämän vuoksi Etelämanner on maailman kuivin maanosa. Jää, jota siellä näemme, on kertynyt miljoonien vuosien aikana, koska kylmyyden vuoksi se ei koskaan sula, vaikka uutta lunta sataa tuskin nimeksikään.

Tämä yllättää monet.

Etelämanner aavikko määritelmä: Miksi lämpötilalla ei ole väliä?

Moni kysyy yhä hämmentyneenä, onko Antarktis aavikko todella. Geologisesti ja ilmastollisesti vastaus on yksiselitteinen. Aavikot jaetaan neljään päätyyppiin: subtrooppisiin, kylmiin talviaavikoihin, rannikkoaavikoihin ja polaarisiin aavikoihin.

Etelämanner edustaa polaarista aavikkoa. Kuivuus johtuu siitä, että kylmä ilma ei pysty sitomaan juuri lainkaan kosteutta. Kun ilma on kyllin kylmää, pilviä ei yksinkertaisesti muodostu tarpeeksi tuottamaan merkittävää sadantaa. Tästä syystä mantereella on valtavia, täysin jäättömiä laaksoja, joissa ei ole satanut miljooniin vuosiin.

Kuvittele yrittäväsi hengittää tällaista ilmaa. Kun kävin kerran kokeilemassa huippukylmähoitoa, tajusin heti, mistä tutkijat puhuvat. Kuiva, jäätävä ilma tuntuu repivän kosteuden iholta sekunneissa. Se ei ole vain kylmää - se on musertavan kuivaa.

Koko vertailussa: Mikä on maailman suurin aavikko hiekan osalta?

Jos Etelämanner on ykkönen,
missä on Sahara? Etelämantereen pinta-ala on noin 14 miljoonaa neliökilometriä. ^[2] Toiseksi suurin aavikko on pohjoinen Arktis, joka kattaa lähes yhtä suuren alueen pohjoisnavan ympärillä.

Sahara, jota useimmat pitävät suurimpana, tulee vasta kolmantena. Sen pinta-ala on noin 9,2 miljoonaa neliökilometriä. S^[3] e on toki maailman suurin kuuma aavikko, mutta kokonaiskisassa se jää kauas napaseutujen jääerämaista.

Se on valtava ero.

Miksi tämä on tärkeää ymmärtää?

Väärinkäsitys aavikoista ei ole vain akateeminen yksityiskohta.
Kun mietimme ilmastonmuutosta, napaseutujen kuivuuden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi uutta jäätä ei synny helposti korvaamaan sulavaa. Lämpenevä ilma voi sitoa enemmän kosteutta, mikä voi lisätä lumisateita tietyillä alueilla, mutta muuttaa koko mantereen herkkää tasapainoa.

Matkailu maailman kuivimmalle mantereelle

Nykyään yhä useampi turisti haluaa kokea Etelämantereen karun kauneuden.
Kaupallinen tutkimusmatkailu on kasvanut, ja alueelle matkustaa kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain risteilyaluksilla.

Huomautus: Jos suunnittelet matkaa napaseuduille, varaudu lääketieteellisillä kosteusvoiteilla. Tavallinen ihovoide ei riitä nollaan laskevassa ilmankosteudessa.

Yleisin virhe, jonka matkailijat tekevät, on panostaa vain lämpötilan eristykseen ja unohtaa nesteytys.
Kun ilma on rutikuivaa, hengitys höyrystää kehon nestettä huomaamatta. Ihmiset kärsivät nestehukasta jäätiköllä aivan yhtä usein kuin Saharan hiekkadyyneillä.

Maailman kolme suurinta aavikkoa vertailussa

Etelämanner (Antarktis) ⭐

Polaarinen kylmä aavikko

14 miljoonaa neliökilometriä

Noin 50 mm (sisämaassa)

Sisältää 90 prosenttia maapallon jäästä, mutta on rutikuiva

Arktis

Polaarinen kylmä aavikko

14,5 miljoonaa neliökilometriä ^[4]

150-250 mm

Suurin osa aavikosta on jäätynyttä merta, ei mannerta

Sahara

Subtrooppinen kuuma aavikko

9,2 miljoonaa neliökilometriä

Alle 100 mm suurimmassa osassa alueita

Maailman suurin perinteinen hiekka-aavikko

Valokuvaajan oppitunti kuivuudesta

Matti, 45-vuotias luontovalokuvaaja Helsingistä, säästi kolme vuotta matkustaakseen Etelämantereelle kuvaamaan pingviinejä. Hän pakkasi mukaan paksuimmat untuvatakkinsa ja kalleimmat lämpökerrastonsa, mutta unohti täysin ilman kuivuuden - ovathan kyseessä jääkentät.

Ensimmäisenä päivänä laivan kannella hänen huulensa halkesivat verille ja iho kuivui paperiksi. Hän luuli, että jäätävä tuuli olisi pahin vihollinen. Todellisuudessa se olikin nollaan laskeva ilmankosteus, joka imi nesteen hänen kehostaan ja teki kameran käsittelystä tuskallista.

Vasta kun retkikunnan opas antoi hänelle vedetöntä lanoliinivoidetta ja käski juoda vähintään neljä litraa vettä päivässä, tilanne helpotti. Tavalliset vesipohjaiset kosteusvoiteet, joita hän käytti Suomen talvessa, vain jäätyivät hänen kasvoilleen.

Matkan lopussa Matti oppi pärjäämään ääriolosuhteissa. Hän joi tuplasti enemmän vettä kuin kotioloissa ja käytti vain öljypohjaisia rasvoja. Hän ymmärsi kantapään kautta, miksi aluetta kutsutaan maailman kuivimmaksi aavikoksi.