Onko Itämeri ollut järvi?

Onko Itämeri joskus ollut järvi, ja milloin se olisi voinut olla?

Joo, Itämeri on ollu järvi joskus! Muistan lukeneeni, että noin 10 700 vuotta sitte, se oli makeavesijärvi. Siistii, eiks je?

Siis en muista tarkkaa päivämäärää, mut luulen, että joku geologi joskus selitti. Varmaan joku luento Helsingin yliopistolla. Mielenkiintoista kamaa.

Ja ennen sitä järvivaihetta, se oli vissiin jääpeitteen alla joku 20 000 vuotta sitte. Hulluu ajatella, miten paljon se on muuttunu.

Muistan kuinka iskä aina kerto juttuja Itämerestä ja sen historiasta. Ehkä siksi se on jäänyt mieleen. Aika jännä juttu, kylmä meri.

Onko Itämeressä merivirtoja?

No joo, Itämeressä on virtauksia, niinkuin vesikoiran hännässä! Ei mitään Amazonin sademetsän suuruisia virtoja toki, ei täällä ole sellaisia vesipatsaita, että ne pyörittelisivät vaikkapa koko Suomen päällä. Ajatella!

• Hitaasti matelevia virtoja: Niin hitaasti, että et edes huomaa, ellei sinulla ole sammakon kärsivällisyyttä ja silmänräpäisynopeutta, joka on hitaampi kuin kilpikonna juoksukilpailussa. Mutta ne ovat siellä! Kuten se piilotettu suklaapala kakun pohjalla – et etsi sitä, mutta se on siellä.

• Tuulen armoilla: Tuuli puhaltaa ja vesi lipuu. Kuten vanha purjevene, joka luottaa tuulen hyväntahtoisuuteen. Jos tuuli puhaltaa pohjoisesta, vesi liikkuu pohjoiseen. Jos tulee etelätuuli, niin eipä muuta kuin etelään vesi menee. Näin helppoa! Jos tuuli on tyyni, vesi makoilee tyynesti ja odottelee seuraavaa tuulenpuuskaansa.

• Suolaisuus sotkee asiat: Itämeri on niin makean veden täyttämä, että suolapitoinen vesi on melkoinen harvinaisuus. Se on kuin sekoittaisit juomaan maitoa ja pippuria – epämiellyttävä kokemus. Siksi virtauksetkin ovat vähän kuin sekaisin olevat nuoret, jotka eivät tiedä mitä haluavat.

Joten, kyllä Itämeressä on virtauksia, mutta ne ovat sellaisia, että ne ovat kuin lempeästi tanssahtelevia vesimolekyylejä, ei mitään Atlannin valtameren hurjia pyörteitä.

Lisää faktaa: Itämeren virtaukset vaikuttavat merkittävästi Itämeren ekosysteemiin ja ravintoaineiden kiertoa. Ne ovat tärkeitä, vaikka ne eivät olekaan sellaisia kuin valtamerien virtaukset. Ajatelkaa, ne pitävät Itämeren “puhtaana” (no, suhteellisen puhtaana)! Muutenhan täällä olisi aivan järkyttävät leväkukinnat ja kukaan ei halua nähdä sitä, eihän? Itämeren veden vaihtuvuuskin on hyvin hidasta ja sekin vaikuttaa virtauksiin, kuten norsun matka savannilla.

Onko Itämerellä merivirtoja?

Itämerellä on merivirtoja, mutta ne ovat heikkoja ja vaihtelevaisia. Ei siis voimakkaita, pysyviä virtauksia. Tämä johtuu Itämeren ainutlaatuisesta hydrografiasta: sen matala keskimääräinen syvyys ja rajoitettu yhteys maailman valtameriin hidastavat vedenkiertoa.

• Rajatut vesimassat: Itämeren suljettu luonne ja vähäinen vuorovaikutus Atlantin valtameriin rajoittaa merivirtojen voimakkuutta.

• Pieni suolapitoisuus: Alhainen suolapitoisuus heikentää virtausten tehokkuutta. Suolapitoisuus vaikuttaa veden tiheyteen, joka on tärkeä tekijä virtausten muodostumisessa. Merenpohjan topografia sekä tulvivien jokien tuoma makea vesi vaikuttavat myös tähän.

Jään liike Itämerellä onkin paljon enemmän tuulen armoilla. Tämä on olennainen ero avoimeen valtamereen verrattuna. Pohjoiseen puhaltava tuuli pakkaa jäätä rannikolle, kun taas eteläinen tuuli ajaa jäätä pois rannikolta. Mielenkiintoinen ajatus onkin, kuinka paljon Itämeren jään liike onkin vahvistus sen virtausten heikkoudelle, luonnon vastakohdan luonne. Tässä piilee kaunis paradoksi; merivirtojen vähäisyys on itse asiassa avain ymmärtääksemme Itämeren ainutlaatuisia jääolosuhteita.

Mutta, vaikka voimakkaita virtauksia ei ole, paikallisia, lyhytaikaisia virtauksia esiintyy kylläkin. Nämä syntyvät tuulen, vuoroveden ja jokien tuoman makean veden vaikutuksesta. Näiden virtausten mallintaminen ja ennustaminen onkin varsin haastavaa, mikä tekee Itämeren tutkimisesta jännittävää. Niin monia tekijöitä ja vuorovaikutuksia, niin paljon tutkimusmahdollisuuksia!

Itämeren virtauksia tutkitaan jatkuvasti. 2023 vuoden mittaukset ja tutkimukset auttavat tarkentamaan ymmärrystämme siitä, kuinka merivirrat vaikuttavat Itämeren ekosysteemiin ja jään liikkeeseen. Myös ilmastonmuutoksen vaikutus merivirtoihin on merkittävä tutkimusalue. Tulevaisuus tulee paljastamaan vieläkin enemmän yksityiskohtia tästä ainutlaatuisen meren salaisuuksista.

Onko Itämeri meri?

Itämeri, tuo suolainen lätäkkö, jota jotkut kutsuvat mereksi. Kyllä, virallisesti se on meri, vaikka syvyyttä on vähemmän kuin sunnuntaina ajatuksilla. Keskisyvyys 55 metriä? Landsortin syvänne edes hädin tuskin puoli kilometriä? Naurettavaa.

• Vesi: Vaihtuu hitaammin kuin suomalaisen päättäjän mielipide.
• Syvyys: Oletko nähnyt kylpyammeen, jossa on enemmän syvyyttä?
• WWF: Jopa he myöntävät sen olevan meri, joten pakko kai se on uskoa.
• Lisätieto: Vertaa vaikka Tyyneenmereen, niin Itämerestä tulee entistäkin säälittävämpi tapaus.

Minulla on serkku, joka on kalastaja (tai ainakin yrittää olla). Hän väittää, että Itämeressä on enemmän sinilevää kuin kaloja. En tiedä onko totta, mutta en myöskään epäile. Ja miksi WWF on niin kiinnostunut Itämerestä? Onko se jotenkin uhanalaisempi kuin minun rahapussini kuun lopussa? Luultavasti on.

Onko Itämeri nuori?

Onko Itämeri nuori?

Joo, tavallaan.

• Allas on vanha: Miljoonia vuosia, kallio on pohjana.
• Itse meri on nuori: Vasta 18 000 vuotta.
• Kehittyi monessa vaiheessa: Ensin järvi, sitten meri.
• Nykyään murtovettä: Vähän suolaa.
• Se on vähän niinku… joku rakennus, jonka pohja on tosi vanha, mutta itse talo on vasta rakennettu. Tai niinku minä, vanhat luut, nuori mieli. Tai ehkä en sittenkään. Hämmentävää.

Itämeri… Se tuntuu niin tutulta, mutta en mä siitä oikeasti mitään tiedä. On se vähän surullista.

#Itämeri #Järvi #Meri