Onko kaikilla bakteereilla soluseinä?

Kaikki eivät jyrkät bakteerit: Mykoplasmat ja niiden ainutlaatuinen solurakenne

Bakteerit, tutut mikroskooppisen elämänmuodot, tunnetaan tiukasta soluseinärakenteestaan, joka suojaa niitä ympäröivältä ympäristöltä ja ylläpitää niiden muotoa. Kuitenkin bakteerien maailmassa on ainutlaatuinen poikkeus: mykoplasmat.

Mykoplasmat: Soluseinättömät bakteerit

Mykoplasmat ovat bakteereja, jotka onnistuvat olemaan poikkeus sääntöön. Toisin kuin suurin osa bakteereista, mykoplasmoilla ei ole soluseinää. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus antaa niille joukon erottuvia piirteitä.

Soluseinän puuttumisen vaikutukset

Ilman soluseinää mykoplasmojen solukalvo on huomattavasti heikompi kuin muilla bakteereilla. Tämän heikentyneen solukalvon vahvistamiseksi mykoplasmat sisältävät steroleja, jäykkiä molekyylejä, jotka antavat kalvolle lisävakautta.

Soluseinän puuttuminen tekee mykoplasmoista myös resistenttejä monille antibiooteille, jotka kohdistuvat soluseinän synteesiin. Esimerkiksi penisilliini, yleinen antibiootti, joka estää soluseinän muodostumista, ei vaikuta mykoplasmoihin.

Muiden bakteerien soluseinät

Toisin kuin mykoplasmat, useimmilla bakteereilla on soluseinä. Bakteerisoluseinä on monimutkainen rakenne, joka koostuu peptidoglykaanista, verkkomaisesti toisiinsa liittyneestä sokerimolekyyleistä. Peptidoglykaani suojaa bakteereja osmoottiselta paineelta ja antaa niille muodon ja jäykkyyden.

Soluseinän tärkeä rooli

Soluseinä on välttämätön bakteereille, sillä se tarjoaa suojan ympäröiviltä voimilta ja ylläpitää solujen eheys. Se myös toimii immuunipuolustuksen kohteena, sillä monet antibiootit ja valkosolut kohdistuvat soluseinän spesifisiin komponentteihin.

Yhteenveto

Mykoplasmat ovat ainutlaatuisia bakteereja, joilla ei ole soluseinää. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus tekee niistä resistenttejä beeta-laktaamia sisältäville antibiooteille. Muilla bakteereilla on soluseinä, joka koostuu peptidoglykaanista ja antaa suojaa ja muodon. Soluseinän läsnäolo tai puuttuminen on keskeinen tekijä, joka erottaa mykoplasmat muista bakteereista.