Onko Suomessa sillihaita?

Onko Suomessa sillihaita: Laji ja Itämeri

Monet pohtivat onko suomessa sillihaita havaintoja ja lajin yleisyyttä pohjoisilla merialueilla. Tieto haiden elintavoista auttaa ymmärtämään, miksi nämä suuret petokalat välttävät sisämeren kaltaisia ympäristöjä. Tutustu haiden levinneisyyteen ja lajiston erityispiirteisiin välttääksesi väärinkäsityksiä siitä, mitkä hailajit todella kuuluvat suomalaiseen luontoon ja merialueiden ekosysteemiin.

Onko Suomessa sillihaita?

Kysymys sillihai suomen vesillä esiintymisestä on kiinnostava, sillä se liittyy laajempaan ymmärrykseen Itämeren erityispiirteistä. Sillihai (Lamna nasus) on kookas hailaji, mutta sen havaitseminen Suomen merialueilla on äärimmäisen harvinaista ja poikkeuksellista.

Sillihain biologia ja Itämeren rajoitteet

Sillihai viihtyy luonnostaan valtamerien viileissä vesissä, joissa suolapitoisuus on korkea. Itämeren murtovesi, jonka suolapitoisuus on huomattavasti valtameriä alhaisempi, muodostaa lajille elinympäristönä lähes ylittämättömän esteen. Nämä fysiologiset vaatimukset tarkoittavat, että laji ei pysty menestymään tai muodostamaan populaatioita meidän merialueillamme.

Vaikka sillihaita on tavattu pohjoisilla merialueilla, havainnot jäävät satunnaisiksi eksymisiksi. Itämeren matala suolapitoisuus vaikuttaa suoraan lajin osmoregulaatioon eli kykyyn säädellä kehon suolapitoisuutta, mikä estää pitkäaikaisen selviytymisen alueella. Yksittäisiä vaeltajia voi periaatteessa päätyä Tanskan salmien kautta, mutta ne eivät jää pysyvästi asumaan.

Historialliset havainnot ja nykytilanne

Suomen merialueiden sillihai havainnot suomi ovat lähes myyttisiä, ja varmistettuja tapauksia on hyvin vähän. Historiallisesti tunnetuin tapaus ajoittuu vuoteen 1871, jolloin kuollut sillihai ajautui Ahvenanmaan rannikolle. Sen jälkeen vastaavia vahvistettuja havaintoja ei tiettävästi ole tehty Suomen aluevesillä.

Monet ihmiset saattavat sekoittaa sillihain piikkihaihin (Squalus acanthias), joka on toinen hailajit suomessa satunnaisesti tavattu hailaji. Piikkihai on sillihaita huomattavasti pienempi ja sietää Itämeren olosuhteita hieman paremmin, vaikka sekin on meillä harvinainen vieras. Onkin tavallista, että kalastajien raportoimat haihavainnot osoittautuvat lähempää tarkasteltuna muiksi lajeiksi tai ne jäävät epävarmoiksi.

Miksi sillihai ei ole uhka uimareille?

Vaikka sillihai on petokala, pelko sen kohtaamisesta Suomen rannoilla on aiheeton. Lajin harvinaisuus yhdistettynä onko itämeressä haita ympäristöolosuhteisiin tekee kohtaamisesta tilastollisesti lähes mahdottoman. Ihmisen ei tarvitse muuttaa uintikäyttäytymistään hailajien pelossa, sillä Itämeri pysyy turvallisena ympäristönä.

Sillihai ja piikkihai vertailussa

Sillihai

• Voi kasvaa jopa 3 metriä pitkäksi
• Vaatii korkean suolapitoisuuden
• Äärimmäisen harvinainen eksynyt yksilö

Piikkihai

• Tyypillisesti alle 1 metrin mittainen
• Sietää jonkin verran murtovettä
• Harvinainen, mutta sillihaita yleisempi

Ahvenanmaan historiallinen haihavainto

Vuonna 1871 Ahvenanmaan rannikon kalastajat kohtasivat oudon näyn, kun he löysivät rantaan ajautuneen suuren kalan. Se oli yli kaksi metriä pitkä ja sen hampaat olivat terävät, mikä herätti hämmennystä paikallisessa yhteisössä.

Tuohon aikaan tietoa hailajeista oli vähän ja monet pitivät sitä merihirviönä. Yksilön tunnistaminen vaati asiantuntijan apua, joka totesi kyseessä olevan sillihai.

Tapaus oli poikkeuksellinen ja se jäi elämään paikallisena tarinana, joka muistuttaa Itämeren biologisista yllätyksistä. Vaikka sillihai ei kuulu alueen lajistoon, poikkeusyksilöt osoittavat, miten merivirrat voivat joskus kuljettaa lajeja kaukana niiden luontaisesta elinympäristöstä.

Nykyään vastaava havainto olisi kansallinen uutinen, joka keräisi biologit paikalle hetkessä. Tapaus on pysynyt ainoana laatuaan, korostaen lajin erittäin vähäistä roolia Suomen meriekosysteemissä.