Onko turve bioenergiaa?

Onko turve bioenergiaa? Luokittelu ja ominaisuudet

onko turve bioenergiaa on keskeinen kysymys tarkasteltaessa energiantuotannon kestävyyttä ja ilmastovaikutuksia. Aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan erilaisten polttoaineiden roolia tulevaisuuden energiaratkaisuissa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa ilman sekaannuksia.

Onko turve bioenergiaa?

Turpeen luokittelu bioenergiaksi riippuu täysin siitä, tarkastellanko asiaa biologisen alkuperän vai virallisen lainsäädännön kautta. Suomessa ja Euroopassa asia herättää jatkuvaa poliittista kiistelyä, sillä virallisissa säädöksissä turvetta ei enää kohdella uusiutuvana bioenergiana.

Kansallisessa energiatilastoinnissa ja historiallisessa käytännössä turve on usein luettu kuuluvaksi turve biopolttoaine -ryhmään sen orgaanisen ja kasviperäisen alkuperän vuoksi. Virallisessa EU-lainsäädännössä sekä kansainvälisissä ilmastosopimuksissa turvetta kohdellaan kuitenkin fossiilisten polttoaineiden tavoin, koska sen uusiutumisaika on tuhansia vuosia.

Turpeen asema suomalaisessa energiantuotannossa

Suomen energiapolitikassa turpeella on ollut pitkään merkittävä rooli kotimaisena varmuuspolttoaineena ja aluelämmön lähteenä. Viime vuosina sen käyttö on kuitenkin romahtanut tiukentuvan päästökaupan ja ilmastotavoitteiden vuoksi.

Suomessa käytettävästä kokonaisenergiasta enää noin 2 prosenttia tuotetaan turpeella. Muutos on ollut poikkeuksellisen nopea, sillä vielä vuosikymmen sitten turpeella katettiin huomattavasti suurempi osa maamme lämmityksen ja sähkön tarpeesta. Erityisesti kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on nykyään laskenut jo reilusti alle 20 prosentin tason, kun energiayhtiöt korvaavat sitä puupohjaisella biomassalla ja sähkökattiloilla.

Olen seurannut tätä energiamurrosta läheltä teollisuuden puolella ja nähnyt, miten nopeasti perinteiset aluelämpölaitokset joutuivat ajamaan turveaumojaan alas. Se tuntui monesta paikallisesta urakoitsijasta rajulta - ja sitä se olikin - sillä kokonaisia kalustoja jäi seisomaan toimettomana lähes yhdessä yössä. Siirtymä puhtaampaan energiaan on välttämätön, mutta käytännön tasolla se vaati monelta energiayhtiöltä melkoista tasapainoilua huoltovarmuuden kanssa.

Miksi luokitus jakaa mielipiteitä EU:n ja Suomen välillä?

Kiistely turpeen luonteesta kiteytyy sen uusiutumisnopeuteen, joka sijoittuu biologisesti uusiutuvien puupohjaisten biomassojen ja miljoonia vuosia vanhojen fossiilisten polttoaineiden väliin. Suomessa on tehty useita poliittisia ja taloudellisia aloitteita turpeen luokittelu energiantuotannossa -käytännön uudistamiseksi.

Kotimaisessa keskustelussa on toistuvasti vaadittu turpeen määrittelemistä hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi tai uusiutuvaksi varmuusenergialähteeksi kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan unionin tasolla linja on kuitenkin järkkymätön. EU:n päästökauppajärjestelmässä turvetta kohdellaan täysin fossiilisena polttoaineena, ja sen hiilidioksidipäästöille lasketaan kivihiiltäkin korkeampi päästökerroin.

Virallisen sääntelyn ja käytännön erot

Seuraava vertailu selkeyttää sitä, miten mitä on bioenergia ja miten turpeen asema määritellään eri säädöstasoilla ja miten se eroaa muista perinteisistä bioenergian muodoista.

Polttoaineiden luokittelu ja kohtelu sääntelyssä

Eri energianlähteiden kohtelu eroaa merkittävästi sen mukaan, lasketaanko ne uusiutuvaksi bioenergiaksi EU:n direktiiveissä ja kansallisessa verotuksessa.

Metsäbiomassa ja pelletit

• Vapautettu päästöoikeuksien maksamisesta nollapäästöisenä

• Verotuksellisesti tuettu ja kannustettu vaihtoehto

• Uusiutuva bioenergia

Turve

• Täysimääräisesti päästökaupan piirissä korkealla kertoimella

• Kansallisesti verotettu fossiilisen energian tavoin

• Fossiilisiin rinnastettava uusiutumaton polttoaine

Kivihiili ja maakaasu

• Täysimääräisesti päästökaupan piirissä

• Korkeasti verotettu ja käytöstä asteittain poistuva

• Fossiilinen polttoaine

Paikallisen lämpölaitoksen murros Pohjanmaalla

Havuenergia, keskikokoinen energiantuotantoyhtiö Pohjanmaalla, luotti toiminnassaan pitkään paikalliseen jyrsinturpeeseen. Yhtiön johto oli vakuuttunut siitä, että kotimainen ja huoltovarma polttoaine pitäisi pintansa lainsäädännön muutoksissa.

Ensimmäinen virhe tehtiin, kun uusiutuvaan puuhakkeeseen siirtymistä lykättiin ja luotettiin siihen, että turpeen asema hitaasti uusiutuvana biomassana toisi helpotuksia päästöoikeuksiin. Tämän seurauksena yhtiön talous ajautui ahtaalle päästöoikeuksien hintojen noustessa ennätyskorkealle.

Kahden vuoden raskaiden tappioiden jälkeen yhtiössä ymmärrettiin, ettei EU:n linja tulisi muuttumaan kansallisen paineen alla. Laitoksella tehtiin nopea päätös investoida monipolttoainekattilaan ja aloittaa laajamittainen puupohjaisen biomassan hankinta alueen metsänomistajilta.

Muutostöiden ja parin kuukauden säätövaiheen jälkeen laitos onnistui pudottamaan turpeen osuuden polttoainemiksissään lähes olemattomaksi. Kokemus osoitti, että joustavuus ja reaaliteettien hyväksyminen ovat energiantuotannossa elinehtoja.