Paljonko naudan veressä on rautaa?

6 näyttökertaa

Naudanliha on erinomainen raudan lähde, varsinkin naudanpaisti ja naudanlihapihvit, jotka sisältävät noin 4,4 mg rautaa 100 grammaa kohti. Naudanlihan hemirauta imeytyy elimistöön erityisen hyvin. Suositeltu päivittäinen raudan saanti on naisille 340 g ja miehille 200 g naudanlihaa.

Palaute 0 tykkäykset

Paljonko naudan veressä on rautaa?

Vaikka naudanliha itsessään on hyvä raudan lähde, artikkelisi kysyy nimenomaan naudan veren rautapitoisuudesta. Naudanlihan rautapitoisuus ei siis suoraan kerro, kuinka paljon rautaa on itse veressä.

Naudan veri on todellakin rautapitoista. Vaikka tarkka lukema vaihtelee yksilöllisesti ja iästä riippuen, keskimäärin litrassa naudan verta on noin 500-600 milligrammaa rautaa. Tämä johtuu siitä, että rauta on keskeinen osa hemoglobiinia, joka kuljettaa happea veressä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että naudan verta ei tyypillisesti käytetä ihmisravinnoksi sellaisenaan länsimaissa. Joissain kulttuureissa verimakkaraa valmistetaan hyödyntäen veren ravintoarvoa, mutta on muistettava, että veren käsittely ja kypsentäminen vaativat erityistä huolellisuutta hygieniasyistä.

Artikkelissasi mainitset naudanlihan rautapitoisuuden ja suosittelemasi päivittäisen naudanlihan määrän raudan saannin turvaamiseksi. On tärkeää korjata, että suosittelet 340 milligrammaa naudanlihaa naisille ja 200 milligrammaa miehille, etkä grammoja. Lisäksi nämä lukemat vaikuttavat virheellisiltä. Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät suosittele tiettyä määrää naudanlihaa päivittäin. Sen sijaan suositellaan monipuolista ruokavaliota, jossa rautaa saadaan eri lähteistä. Raudan saannin tarve vaihtelee yksilöllisesti, ja esimerkiksi naisten kuukautisten aikana tarve on suurempi. On suositeltavaa keskustella raudan saannista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos epäilee raudanpuutetta.

Yhteenvetona, vaikka naudan veressä on runsaasti rautaa, sitä ei yleisesti käytetä ravinnonlähteenä. Naudanliha on hyvä raudan lähde, mutta rautaa voi saada myös muista lähteistä, kuten palkokasveista, täysjyväviljasta ja vihreistä lehtivihanneksista. Tärkeintä on varmistaa monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio.