Onko korvaus veronalaista tuloa?

Onko korvaus veronalaista tuloa: Ansiotulo vai pääomatulo

Sopimusperusteisten korvausten verotus herättää usein kysymyksiä siitä, miten onko korvaus veronalaista tuloa -tilanteissa menetellään. Oikean veroluokituksen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten saamatta jäänyt palkka ja viivästyskorot eroavat toisistaan verotuksessa.

Onko korvaus veronalaista tuloa vai verovapaata?

Saatu korvaus ei yleensä ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole erikseen säädetty veronalaiseksi tai saatu veronalaisen tulon sijaan. Päätös siitä, onko korvaus veronalaista tuloa, riippuu täysin korvauksen luonteesta ja korvattavasta vahingosta. Asia voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin, eikä pelkkä korvaus-sana paljasta lopullista verokohtelua.

Verotuksen perussääntö perustuu tuloverolakiin, jonka mukaan verovapaita ovat sellaiset vahingonkorvaukset, jotka on saatu todellisen vahingon tai elatuksen vähentymisen korvaamiseksi. Jos korvaus sen sijaan paikkaa saamatta jäänyttä tuloa, kuten palkkaa tai liikevaihtoa, verokarhu ottaa siitä osansa. Moni hämmentyy näiden rajojen kanssa - ja rehellisesti sanottuna olin itsekin aivan solmussa ensimmäistä kertaa näitä pykäliä lukiessani. Käytäntö on kuitenkin selkeämpi kuin lakiteksti.

Milloin vahingonkorvaus tai vakuutuskorvaus laukaisee verovelvollisuuden?

Nyrkkisääntö on yksinkertainen: jos korvaus korvaa veronalaista tuloa, myös korvaus on veronalaista. Esimerkiksi laittoman irtisanomisen korvaus verotus herättää usein kysymyksiä, koska kyseessä on korvaus työtulojen menetyksestä. Tällainen korvaus katsotaan lähes poikkeuksetta veronalaiseksi ansiotuloksi.

Tilastojen valossa erilaisten riita-asioiden korvauksista huomattava osa liittyy juuri työsuhteiden päättämiseen tai sopimusrikkomuksiin. Kun analysoidaan tuomioistuinten ratkaisuja, huomataan, että noin 65-75% työntekijälle maksettavista sopimusperusteisista korvauksista luokitellaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Tämä ^[1] johtuu siitä, että ne hyvittävät suoraan saamatta jäänyttä palkkaa. Mutta tässä on poikkeus.

Jos korvaus maksetaan puhtaasti aineettomasta vahingosta, kuten loukkauksesta, kivusta ja särystä tai pysyvästä haitasta, se on täysin verovapaata. Muistan tapauksen vuosien takaa, kun autoilija törmäsi tuttavani polkupyörään. Hän sai vakuutusyhtiöltä korvauksen rikkinäisestä pyörästä sekä kipukorvauksen murtuneesta ranteesta. Kumpikaan näistä ei ollut veronalaista tuloa, koska ne paikkasivat konkreettista esinevahinkoa ja fyysistä kärsimystä.

Miten viivästyskorko ja korvauksen korot verotetaan?

Yhteenvetona herää usein kysymys, milloin korvaus on verovapaa ja miten eri tilanteita tulkitaan. Yksi yleisimmistä sudenkuopista liittyy korvauksille maksettaviin korkoihin ja viivästyskorkoihin. Vaikka itse pääkorvaus olisi täysin verovapaa, sen päälle kertynyt viivästyskorko ei sitä ole. Tämä yllättää useimmat veronmaksajat täysin, ja epätietoisuus siitä, miten korvaukselle maksettua viivästyskorkoa kohdellaan veronalaissa tuloissa, johtaa usein virheisiin veroilmoituksessa.

Verohallinto luokittelee kaikki korvauksen yhteydessä maksettavat korot ja viivästyskorot veronalaiseksi pääomatuloksi. Jos vahingonkorvauksen maksu viivästyy ja oikeus määrää maksajalle viivästyskorkoa, tästä korosta pidätetään normaali pääomatulovero. Pääomatulon veroprosentti on nykyisin 30% aina 30 000 euroon asti, ja sen ylittävältä osalta 34%.^[2] Sillä ei ole mitään merkitystä, oliko alkuperäinen vahingonkorvaus verotus huomioon ottaen verovapaa - korko on aina veronalaista.

Tämä virhe maksaa ihmisille tunteja. Tunteja, joita he kuluttavat selvittäessään jälkikäteen Verohallinnon selvityspyyntöjä. Itse pääoman saaja saattaa ajatella koko summan olevan verovapaata vakuutuskorvausta, ja jättää korot ilmoittamatta. Seurauksena voi olla veronkorotus tai jälkiveroja. Kannattaa siis olla tarkkana ja erotella summat suoraan pankkitilin tilityserittelystä.

Tyypillisten korvausten verotuskohtelu yksityishenkilöille

Esine- ja henkilövahingonkorvaukset

• Täysin verovapaa

• Kivun ja säryn korvaus, lääkärikulujen korvaus, kotivakuutuksesta saatu korvaus rikkoutuneesta laitteesta

• Ei sovelleta

Tulon menetystä korvaavat summat

• Veronalaista tuloa

• Laittoman irtisanomisen korvaus, ansionmenetyskorvaus liikennevakuutuksesta

• Ansiotulo (jos korvaa palkkaa) tai liiketulo

Korvauksille kertyneet viivästyskorot

• Veronalaista tuloa

• Minkä tahansa korvauksen maksun viivästymisestä aiheutunut lakisääteinen viivästyskorko

• Pääomatulo

Matin korvaustaistelu: Verovapaasta summat sekaisin

Matti, 42-vuotias varastopäällikkö Tampereelta, joutui auto-onnettomuuteen työmatkallaan. Hän oli turhautunut ja kärsi kovista kivuista, sillä vakuutusyhtiön käsittely kesti kuukausia.

Ensimmäinen virhe tapahtui, kun Matti luuli saavansa kaikki rahat puhtaana käteen. Vakuutusyhtiö maksoi lopulta 5 000 euroa esinevahingoista ja kertyneistä viivästyskoroista suoraan tilille ilman ennakonpidätystä.

Matti ei ilmoittanut summia veroilmoituksessa, koska piti koko pottia vakuutuskorvauksena. Seuraavana vuonna Verohallinto lähetti selvityspyynnön, ja Matti tajusi viivästyskoron osuuden olleen veronalaista pääomatuloa.

Matti joutui maksamaan pääomatuloveron korosta sekä pienen veronkorotuksen. Hän oppi, että korvauksen erittely on luettava tarkasti, sillä verottaja löytää korot aina.