Paljonko armeijassa on lomia?

Armeijan lomien määrä Suomessa: Yleiskatsaus ja vaikuttavat tekijät

Varusmiespalveluksen suorittaminen on monelle nuorelle suomalaiselle merkittävä vaihe elämässä. Palveluksen aikana lomat ovat tärkeitä hengähdystaukoja, joiden avulla pystyy ylläpitämään yhteyksiä siviilielämään, huolehtimaan henkilökohtaisista asioista ja lataamaan akkuja tuleviin haasteisiin. Mutta kuinka paljon armeijassa sitten oikein lomaa saa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, sillä lomien määrään vaikuttavat monet tekijät.

Yleisesti ottaen armeijan lomien määrä riippuu ensisijaisesti palvelusajankohdasta. Palvelus voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: peruskoulutuskauteen (PEK), erikoiskoulutuskauteen (EK) ja joukkokoulutuskauteen (JK).

Peruskoulutuskausi on palveluksen alkuaika, jolloin opetellaan perusasiat sotilaan elämästä ja varusmiespalveluksesta. Tällöin lomia on yleensä vähiten. Useimmiten luvassa on viikonloppuvapaita ja satunnaisia lyhyempiä lomia, jotka saattavat liittyä esimerkiksi juhlapyhiin. Tarkoituksena on totuttaa varusmiehet armeijan arkeen ja luoda vahva pohja myöhemmälle koulutukselle.

Erikois- ja joukkokoulutuskausilla lomien määrä lisääntyy. Karkeasti voi sanoa, että varusmiespalveluksessa kertyy lomaa noin yksi viikko kuukaudessa. Nämä lomat voivat olla viikonloppuvapaita, pidempiä lomia tai niin kutsuttuja kertausharjoitusvapaita, jotka myönnetään hyvän palveluksen perusteella.

Aselajilla on myös vaikutusta lomien määrään. Joissain aselajeissa, joissa harjoitukset ovat erityisen intensiivisiä tai vaativat paljon matkustamista, saattaa olla hieman enemmän lomia kompensoimassa rasitusta. Toisaalta, joissain erikoistuneissa tehtävissä, joissa vaaditaan jatkuvaa valmiutta, lomia voi olla vähemmän.

Myös tehtävät palveluksessa vaikuttavat lomien määrään. Esimerkiksi leirikouluttajilla voi olla intensiivisempi työjakso leirin aikana, mutta vastapainona he saattavat saada enemmän vapaata leirin jälkeen.

Upseerikoulutuksessa tilanne on hieman toinen. Vaikka lomien määrä kokonaisuudessaan saattaa olla pienempi kuin tavallisessa varusmiespalveluksessa, lomien pituus voi olla pidempi. Tämä johtuu koulutuksen vaativuudesta ja tarpeesta pitää pidempiäkin taukoja opintojen lomassa.

On tärkeää muistaa, että tarkat luvut ja käytännöt voivat vaihdella yksiköittäin ja jopa yksilökohtaisesti. Komentajalla on aina viime kädessä valta päättää lomien myöntämisestä. Päätökset tehdään ottaen huomioon yksikön toimintakyky, palvelusturvallisuus ja yksittäisen varusmiehen tilanne.

Lomat armeijassa eivät ole ainoastaan vapaa-aikaa, vaan ne tukevat myös varusmiesten hyvinvointia ja jaksamista. Ne mahdollistavat yhteydenpidon läheisiin, harrastusten jatkamisen ja yleisen virkistymisen, mikä puolestaan parantaa suorituskykyä ja motivaatiota palveluksessa. Siksi lomajärjestelmä on olennainen osa varusmiespalveluksen kokonaisuutta.