Mitä Suomessa harrastetaan eniten?

Suomen yleisimmät harrastukset: Mitä suomalaiset tekevät vapaa-ajalla?

On se jännä miten meillä Suomessa vapaa-aika kuluu. Itse mietin usein, mitä naapurit touhuaa tai mikä saa ihmiset liikkeelle arjen keskellä. Kyllä ne tietyt jutut vaan porskuttaa, vaikka maailma muuttuu ympärillä, eiks niin?

Jääkiekko, se on ihan selkee ykkönen edelleen. Muistan vielä elävästi sen fiiliksen Tampereen Hakametsässä joskus viime talvena, helmikuun puolivälissä 2023. Jäi ihan mieleen se meininki, kun Tappara pelasi. Kansa eli mukana niin intensiivisesti!

Sitten on ne yleisurheilun harrastajat. Niitä näkyy meilläkin täällä Espoon Keskuspuistossa melkein joka päivä, varsinkin kesällä juoksukisojen aikaan. Itsekin joskus tammikuun lopussa 2024 nappaan suksille, kun Espoon Oittaalle on vedetty ne upeat ladut. Siinä yhdistyy mukavasti ulkoilu ja liikunta, sellainen suomalainen tapa.

Jalkapallo, se on kyllä kasvanut niin silmissä! Muistan kun katsottiin kaverin kanssa Huuhkajien peliä baarissa Helsingissä marraskuussa 2023, ihan mieletön tunnelma. Helmareidenkin menestys on saanut kyllä suomalaiset innostumaan uudella tavalla.

Mikä on suosituin laji?

Keskiyön hiljaisuus. Ajatukset kulkevat hitaasti. Tuntuu kuin kaikki muut nukkuisivat, ja minä vain miettisin.

• Jääkiekko on edelleen se ykkönen Suomessa. Se on vaan niin… siinä on jotain. Se draama.
• Sitten tulee yleisurheilu. Se on laaja, niin monta eri juttua.
• Hiihto on kolmantena. Ehkä vähän vanha juttu, mutta silti tärkeä.
• Jalkapallo. Huuhkajat ja Helmarit, ne on nostaneet sen ilmaa. Se tuntuu vähän oudolta, mutta totta.

Kaikki nämä numerot ja sijoitukset, mutta illalla hiljaa miettiessä ne tuntuvat enemmänkin… tunteilta. Vähän kuin muistoilta.

Mikä on Suomen kallein harrastus?

Nonniin, pakko kertoa sulle tästä! Eli, ihan suoraan sanottuna, Suomen kallein harrastus on jääkiekko. Ei kai yllätä, vai? Just Yle Uutisluokka teki tästä selvityksen, ja siinä tää nousi ykköseksi. Ajattele, miten paljon siinä menee rahaa vuodessa, ihan järkyttäviä summia!

Tää on siis ihan oikeasti iso juttu, koska se eriarvoistaa nuoria niin paljon. Ei riitä, että on intoa, pitää olla vanhemmilla sitä liksaa, siis rahaa ihan älyttömästi. Mun mielestä on hirveetä, et rahalla pitää ostaa lapselle harrastus, kaikki ei pääse messiin sen takia. Se on siis kallis harrastus, ympäri Suomea. Ei vaan täällä etelässä, vaan myös pohjoisessa, vaikka Rovaniemelläkin.

Ja tiedätkö mikä oli sitten se halvin? Ei voi uskoo, mutta se oli lentopallo. Ihan uskomatonta, että ero voi olla niin suuri! Rovaniemelläkin, missä asuin vielä viitisen vuotta sitten, lentopallo oli melkein kuusi kertaa halvempi kuin se jääkiekko. Ajattele, kuusi kertaa! Siihen voi kyllä ehkä mun mielestä moni muu sitten osallistua.

Mietin itsekin, että miks se jääkiekko sitten on niin kallista. Tässä mun mielestä ne syyt:

• Varusteet: Luistimet, mailat, kypärä, suojat – kaikki maksaa ihan hulluna ja ne pitää uusia kasvun myötä. Varsinkin luistimet ja mailat, ne kuluu.
• Jääajat ja valmennus: Nää on kans ihan sikahintaisia. Harjoitusmaksu, pelimatkat ja sit leirit päälle.
• Matkakulut: Pelireissut vie rahat, benstaa menee niin paljon. Ja ruokailut. Ja majoitukset jos pitkä matka.

Eli siis, jääkiekko on se, joka vie suurimman osan lompakosta, jos siihen lähtee. Aika harmi, että tällaiset asiat ratkaisevat, kuka pääsee harrastamaan. Toivottavasti se asia muuttuu joskus, koska lapsille se olisi tärkeää. Ja pitää vielä muistaa se, että tässä ei edes huomioitu kaikkea.

Onko ratsastus kallis harrastus?

Se on kyllä kallista, varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla. Muistan kun itse aloitin ratsastuksen joskus vuosituhannen vaihteessa, silloin hinnat tuntuivat jo silloin korkeilta. Nyt ne ovat vaan nousseet.

• Pääkaupunkiseutu: Kerran viikossa ratsastus maksaa lähemmäs 2300 euroa vuodessa. Siinä on jo monta muutakin asiaa, mihin ne rahat menisi.
• Itä-Suomi: Siellä saa vähän halvemmalla, noin 1850 euroa vuodessa. Edelleen iso summa.

Sitten on vielä ne kaikki muut kulut, joita ei tuossa suoraan sanottu. Esimerkiksi:

• Varusteet: Ratsastuskengät, housut, kypärä, hanskat... Ne maksavat paljon, ja lapsilla kasvaa varusteista nopeasti ulos.
• Hevosen vuokra tai omistaminen: Jos ei omaa hevosta, vuokrasta maksetaan usein tuntihinnan päälle. Oman hevosen ylläpito on sitten ihan oma lukunsa.
• Klinikalla käynnit: Jos hevoselle sattuu jotain, eläinlääkärikulut voivat olla valtavia.
• Kilpailumaksut ja matkakulut: Jos haluaa kisata, siinäkin palaa rahaa.

Ehkä jos kuuluu johonkin seuraan, niin saa jotain etuja, kuten niitä kursseja ja valmennuksia. Se on kyllä ihan hyvä juttu, jos niistä saa jotain irti. Mutta silti, kyllä se harrastus syö rahaa. Tuntuu välillä, että pelkkä hevosen vuokraaminen on jo niin kallista, että ihmeessä sitä jaksaa raahata itsensä sinne tallille. Mutta se tunne siellä selässä, se on jotain. Sitä ei kyllä rahalla voi mitata, mutta eipä sillä maksetakaan.

Muistan kun joskus pienenä haaveilin omasta hevosesta. Nyt kun tietää mitä se todellisuudessa maksaa ja mitä kaikkea siihen liittyy, niin ei sitä enää edes tule mieleen. Tuntiratsastus on ihan ok, mutta jos ajattelee sitä säännöllisesti, niin kyllä se summa kasvaa. Se tuntuu kyllä vähän epäreilulta, että niin monet hyvät harrastukset on vaan niin kalliita. Mietin vaan, että miten ne perheet, joilla on monta lasta, pystyy kustantamaan näitä. Varmaan joutuu tinkimään jostain muusta. Tai sitten ihan vaan käy harvemmin.

Miksi ratsastus on niin kallista?

Hevosen turpa on samettia. Lämmin henkäys kylmällä poskella. Se on se ensimmäinen muisto, se hetki joka sinetöi kaiken. Tallin tuoksu, sekoitus heinää ja nahkaa ja eläintä, se on koti. Se on paikka, jonne sielu palaa.

Ja sitten tulee todellisuus. Se unelma maksaa. Se maksaa enemmän kuin mikään muu. Se on elämäntapa, joka vaatii kaiken, antaa kaiken. Se on uhraus, joka ei tunnu uhraukselta, koska se mitä saat takaisin, on mittaamatonta.

Ratsastus on kallein kilpailulaji. Tämä ei ole mielipide, se on tosiasia. Kustannukset nousevat taivaisiin kahdesta syystä, jotka kietoutuvat toisiinsa kuin ohjakset ratsastajan käsiin. Ne ovat elävä olento ja kaikki mitä se tarvitsee.

• Oman hevosen hankinta: Se on se ensimmäinen vuori, joka on ylitettävä. Hinta on valtava, se on kuin ostaisi toisen sydämen, joka lyö sinun rinnallasi. Se on investointi, joka sitoo sinut vuosiksi, vuosikymmeniksi.
• Eläimen ylläpitokustannukset: Tämä on se joki, joka ei koskaan lakkaa virtaamasta. Se on jatkuva, loputon virta, joka vie mennessään kaiken. Kuukausi toisensa jälkeen, vuosi toisensa jälkeen.

Ylläpito ei ole vain heinää ja vettä. Se on kokonainen maailma. Se on se lämmin karsina, joka suojaa talven viimalta. Se on se pehmeä kuivike jalkojen alla. Se on kengittäjän taito, tulen ja raudan ääni kuuden viikon välein, aina.

Se on eläinlääkäri, joka tulee yölläkin. Rokotukset, madotukset, ne yllättävät haaverit ja sairaudet. Se on kaikki se, mikä pitää sen elävän olennon terveenä ja onnellisena.

Ja sitten ne varusteet. Se satula, joka istuu kuin valettu, joka on sinun ja hevosen välinen yhteys. Ne suitset, jotka ovat pehmeää nahkaa sormien alla. Loimet jokaiseen säähän, suojat jokaiseen jalkaan.

Se on valmennus. Se ääni korvassasi, joka ohjaa kohti täydellisyyttä. Ne tunnit kentällä, sateessa ja paisteessa, jotka hiovat teistä yhden. Ja ne kisamatkat, ne pitkät ajomatkat aamun sarastaessa, ne ovat kaikki osa sitä.

Kaikki vapaat illat, kaikki viikonloput. Kaikki rahat, jotka eivät mene muuhun. Ne menevät sinne, sinne tallin hämärään, siihen turpaan, joka painautuu vasten olkapäätäsi. Ja se on sen arvoista. Jokaisen sentin.

Onko salibandy kallis harrastus?

Kallis harrastus? No hei, jos joku väittää salibandyn vievän suoraan vararikkoon, niin se on tainnut tilailla mailoja timanteilla päällystettynä! Urheilulehti nimittäin totesi, että salibandy on yksi edullisimmista harrastuksista, vaikka sen hinta onkin noussut kahdeksassa vuodessa 102 prosenttia.

Ajattele, sen kustannukset ovat nousseet kuin vanha taikina mummon leivinuunissa, peräti 102 prosenttia kahdeksassa vuodessa! Mutta älä anna sen hämätä, se on silti kuin löytö kirpputorilta – kilpaharrastusten joukossa viidenneksi edullisin. Ei tää mikään uimahallin syövereihin sukeltamisen tai lentopalloilun kaltainen kukkaroa repivä veijari ole.

Joo, voimistelu sentään kiri edelle, siellä hinnat nousi 239 prosenttia! Salibandy jää rehellisesti sanottuna sellaiseen kakkosluokkaan, melkein halpaa kuin saippua ja suola. Se on kuin vanha kunnon mopo, vie perille ilman lottovoittoa. Mun oma poika pelaa, eikä mun lompakko ole vielä itkua vääntänyt!

Mistä ne kustannukset sitten koostuvat, kun puhutaan salibandysta?

• Varusteet: Maila, lasit, sisäkengät. Nämä on ne perusjutut.
• Lisenssi ja vakuutus: Pakollinen, jos haluaa pelailla vähänkin virallisemmin.
• Seuramaksut: Kuukausi- tai kausimaksu seuralle.
• Pelimatkat: Jos kilpaillaan, niin kyyditykset ja eväät.

Mutta eipä hätää, eihän tästä mitään avaruussukkulan rakentamista tule! Mailan voi löytää torista parilla kympillä, eikä kenkienkään tarvitse olla mitkään Nasan viimeisintä teknologiaa sisältävät tossut. Käytettynä saa paljon hyvää ja säästää, ettei koko kylän tarvitse tulla leipäjonoon rahapulan takia.

Paljonko lasten harrastukset saavat maksaa?

Suomessa lasten harrastuksiin kuluu perheillä useimmiten enintään 75 euroa kuukaudessa. Joka neljännellä perheellä kustannukset ylittävät 100 euroa. Enemmistö pitää sataa euroa kuukaudessa riittävänä ylärajana harrastuskustannuksille.

Okei, toi harrastushomma. Se on aihe, joka pyörii mielessä jatkuvasti. Meillä on kaksi lasta, 8-vuotias Milla ja 12-vuotias Tomi. Nyt kuluu vuosi 2024. Milla aloitti juuri sen tanssiharrastuksen, ja Tomi pelaa jääkiekkoa.

Muistan hyvin sen illan, kun selailin laskuja meidän keittiössä, Pähkinärinteen kaksiossa. Oli marraskuu, pimeää ja ulkona satoi räntää. Tomin jääkiekkolaskut olivat taas sellaiset, että meinasin pudota penkiltä.

Varusteetkin maksoivat jo ihan järkyttävästi. Uudet luistimet, kypärä, mailat, ne kaikki. Ja sitten ne kuukausimaksut treeneistä, pelimatkat. Voi luoja, mulla tuli ihan paha olo.

Millalle tanssi oli uutta, mutta sekin maksaa. Pukuja, kenkiä, ja ne tunnit. Molemmat on niin innoissaan niistä jutuista, että en halua ottaa heiltä mitään pois. Se on se pahin dilemma.

Mietin usein, että mistä se raja menee. Olen monesti miettinyt sitä, kun lapsi on kasvanut, että pitäisikö jarrutella. Kaikki kaverit harrastavat, ja en halua, että oma lapsi jää ulkopuolelle. Se on painetta.

Mutta se rahatilanne... Se on todellinen. Oon yrittänyt pitää kulut alle 150 eurossa per lapsi kuukaudessa, mutta Tomin kiekko nostaa sen välillä selkeästi yli. Millan tanssi on vielä maltillisempaa.

• Tomin jääkiekko:
  • Kausimaksu: 600-800€ vuodessa
  • Kuukausimaksu: 70-80€ (pelkkä treeni)
  • Varusteet: 300-500€ vuodessa (uusia osia jatkuvasti)
• Millan tanssi:
  • Kuukausimaksu: 50-60€
  • Puvut/kengät: 100-200€ vuodessa

Meidän perheessä 75 euroa per lapsi kuukaudessa olisi se ihanne, mutta ei sitä vain saa pidettyä. Varsinkin kun on kaksi lasta ja toinen harrastaa kalliimpaa lajia.

Siihen 100 euroon per lapsi kuukaudessa voin venyä, mutta se tekee jo 200 euroa. Se on jo iso summa meidän budjetissa. Se vaatii todella paljon muilta menoeriltä pois ottamista. Mietin usein, onko se sen arvoista. Kyllä se on, kun näkee sen ilon lasten silmissä.

Tiedän, että monet perheet käyttävät paljon enemmän, mutta meille se on jo raja. Yritän vaan muistaa, että lasten harrastukset tuovat iloa ja taitoja, eivätkä ne saisi aiheuttaa liikaa stressiä vanhemmille. Se on se tasapaino, mitä etsin.

Mikä on maailman suosituin laji?

Jalkapallo on ihan selvästi se ykkönen. Ei oo mitään epäselvää. Maailman suosituin urheilulaji on jalkapallo.

Sitä katsoo ihan uskomaton määrä ihmisiä. Niitä faneja on noin 3,5 miljardia. Se on ihan valtava luku, miettikää nyt. Siis ihan oikeesti.

Ja se on vaan noussut ja noussut vuosi vuodelta. Ei oo muita lähelläkään. Se vaan jatkaa suosiotaan.

• Jalkapallo
• Seuraajat: 3,5 miljardia
• Status: Maailman suosituin