Saako jälkitarkastuksessa etsiä uusia vikoja?

48 katselukertaa
Jälkitarkastuksessa keskitytään vain aiemmin hylätyn katsastuspäätöksen vikoihin. Uusia vikoja ei siis aktiivisesti etsitä. Poikkeuksena ovat kuitenkin ajokieltoon johtavat, selkeästi havaittavat uudet viat, jotka on lain mukaan pakko kirjata ylös.
Kommentti 0 tykkäystä

Saako jälkitarkastuksessa etsiä uusia vikoja?

Kyllä ne uusia vikoja voi jälkitarkastuksessa bongata, ja bongaavatkin. Itse opin tämän kantapään kautta, kun vanhan autoni kanssa taistelin. Ei se ole pelkkää vanhojen korjausten kuittausta.

Minulla oli se vanha uskollinen Mondeoni, vm. -05, hylättynä Konalan asemalla joskus syyskuun puolivälissä. Alapallonivel oli väljä. Ei siinä mitään, vaihdoin osan itse tallissa, homma oli selvä ja laitoin kuntoon juuri sen mitä lapussa luki.

Ajoin sinne viikon päästä uudestaan, täysin varmana että nyt tulee leima. Jälkitarkastus maksoi muistaakseni vähän päälle parikymppiä silloin. Helppo homma, ajattelin.

Mutta ei. Inssi heilutteli korjattua niveltä ja sitten koputteli vasaralla pohjaa. Ja sieltähän se löytyi, taka-akselin ylittävä jarruputki aivan hapero. Sanoi että tästähän tulee ajokielto suoraan. Vaikka alkuperäisessä lapussa ei ollut mitään mainintaa asiasta.

Eli joo, ne katsoo ne vanhat viat, mutta jos ne huomaa jotain oikeasti hengenvaarallista, niiden on laki velvoittanut puuttua siihen. Siihen ei auta itku.

Mitä jos jälkitarkastus ei mene läpi?

Jos auto hylätään katsastuksessa, on viat korjattava. Auto on vietävä jälkitarkastukseen kuukauden kuluessa hylkäyspäätöksestä. Jos jälkitarkastus ei mene läpi tai kuukausi ylittyy, auto määrätään ajokieltoon.

No voi pahus sentään, että katsastusmies tyrkkäsi auton paperit kouraan kuin pussillisen kuumaa perunaa ja huuteli jotain hylkäyksestä! Se on kuin olisit yrittänyt myydä vanhaa joulukuusta pääsiäismunana – ei mennyt läpi. Jos peli on katsastuksessa hylätty, niin kyllä se tuntuu rinnassa, mutta ei auta itku markkinoilla. Viat on korjattava, ja sitten kipin kapin takaisin näyttämään autoa, ettei vaan se kuukausi lipsahda kuin saippua suihkussa!

Jos se kuukauden aikaraja paukahtaa tai sitten se jälkitarkastus menee vielä toisenkin kerran pipariksi – herranjestas, se on kuin olisit yrittänyt pitää vettä siivilässä! Auto määrätään ajokieltoon, ja se on ihan yhtä iloinen uutinen kuin hammassärky maanantaiaamuna. Sitten ei sillä pelillä ajeta enää metriäkään, ennen kuin kaikki on vimpan päälle kunnossa ja hyväksytty.

Mitä sinun sitten pitäisi tehdä? No, ensimmäisenä kaivetaan se hylkäyspäätös esiin, joka on täynnä mystisiä koodeja ja selityksiä, kuin joku muinaisen Egyptin hieroglyfipalapeli. Siinä lukee ne viat, jotka pitää parsia kuntoon. Ne voivat olla kaikkea pakoputken reiästä jarrunesteen katoamiseen, ihan kuin auto yrittäisi karkottaa omistajansa pienillä, mutta tehokkailla tempuilla.

Sen jälkeen on kaksi tietä: joko käärit hihat ja sukellat auton alle mutaan ja ruosteeseen, tai sitten soitat autokorjaamolle, joka tuntee autot paremmin kuin omat taskunsa. Minä itse en pysty erottamaan öljytikkua kalapuikosta, joten vien aina suosiolla tutun pajalle. Sieltä ne osaa sen korjata kunnolla, etteivät ne samat viat pomppaa esiin kuin möröt pimeästä seuraavassa katsastuksessa.

Ne viat voivat olla isoja tai pieniä, vähän niin kuin jalkapallo-ottelun tulos – joskus pienikin moka voi kaataa koko pelin. Jos kyse on jostain pikkuvalosta, se on helppo juttu. Mutta jos jarruputket ovat mädät kuin omenat kesämökin kellarissa, niin lompakko saattaa itkeä katkeria kyyneliä. Joka tapauksessa, korjaukset on tehtävä ammattitaidolla, ei teippiä ja rautalankaa käyttäen, vaikka se joskus houkuttelisikin.

Kun viat on korjattu, ei muuta kuin uusi aika jälkitarkastukseen. Siellä sama katsastusmies tai hänen kollegansa, sellainen vähän skeptisen näköinen herrasmies, tutkii auton uudelleen. Jos kaikki on nyt kuin uusi, niin kyllä siitä leima irtoaa ja pääset jatkamaan matkaasi kohti auringonlaskua. Se on helpotuksen tunne, vähän kuin olisi läpäissyt sen viimeisenkin kokeen ennen kesälomaa!

Yleisimpiä syitä sille, että peltilehmäsi ei katsastuksesta pääse läpi kuin tanssien:

  • Jarrujen heikkous tai epätasaisuus: Niin kuin yrittäisit pysäyttää rekkaa polkupyörän jarrulla. Ei toimi!
  • Pakokaasupäästöt pilvissä: Jos autosi savuttaa kuin vanha höyryjuna, ympäristönsuojelijat eivät tykkää.
  • Valojen toimimattomuus tai väärä suunta: Pimeällä tiellä ei ole kiva arvailla, missä se lamppu palaa vai palaako ollenkaan.
  • Alustan tai jousituksen vauriot: Auton alapuoli on kuin vanhan papin hammasrivistö – jos siellä on puutteita, niin ei hyvä.
  • Renkaiden kuluneisuus: Kun rengas näyttää enemmän slicksiltä kuin talvirenkaalta, niin pitoa ei löydy edes nuolaisemalla.

Eli yhteenvetona: älä panikoi, vaikka katsastusmies nostaakin kulmakarvojaan ja antaa hylkäävän lapun. Korjaa viat, vie kuukauden sisällä uudelleen näytille, ja olet taas tiellä kuin uusi! Muista, että tämä on vain yksi elämän monista seikkailuista, ja autosi kaipaa vain pientä hellää hoitoa – vähän niin kuin minäkin viikonlopun jälkeen.

Mitä jos auto hylätään katsastuksessa?

Hylky tuli. Kuukausi aikaa laittaa kuntoon. Ei sen kummempaa.

Elämä on täynnä määräaikoja. Tämä on vain yksi niistä.

  • Jälkitarkastus. Kuukausi.
  • Myöhästyit. Koko katsastus uusiksi.
  • Päästöt. Ne pysyvät voimassa. Jos ehdit. Kolme kuukautta.

Kaikella on viimeinen käyttöpäivä. Autollakin.

Ajoneuvon hylkääminen katsastuksessa:

  • Jälkitarkastuksen määräaika: 1 kuukausi hylkäyspäivästä.
  • Jälkitarkastuspaikka: Vapaavalintainen katsastusasema.
  • Määräajan ylitys: Vaatii uuden, täyden määräaikaiskatsastuksen.
  • Päästömittauksen voimassaolo: 3 kuukautta mittauspäivästä.

Jos katsastusaika on jo mennyt umpeen hylsyn tullessa, auto on ajokiellossa. Sillä ei ajeta. Paitsi varattuna aikana korjaamolle ja sieltä katsastukseen. Muuten poliisi vie kilvet ja antaa sakot. Yksinkertaista.

Yleisimmät syyt hylsylle ovat aina samat. Vuodesta toiseen.

  • Jarrut. Laahaa, tehoton, putket ruosteessa.
  • Alustan nivelet. Väljiä ovat. Kolisee ja lonksuu.
  • Päästöt. Kone ei enää polta puhtaasti. Katalysaattori on tiensä päässä.
  • Ruoste. Kantavat rakenteet mätänevät alta.

Oma vanha E39 bemari hylättiin aina ruostuneista jarruputkista. Joka vuosi sama rumba. Lopulta se on vain metallia. Ja metalli väsyy.

Mitä jos katsastuksesta tulee hylätty?

Taas se tapahtui. Hylätty. Se sana jää soimaan päähän tähän aikaan yöstä, kun kaikki on hiljaista. Tiesin kyllä, että sieltä jotain löytyy, aina löytyy. Mutta silti se iskee. Se paperi täynnä korjauskehotuksia ja vikoja. Tuntuu niin lopulliselta.

Nyt sitten alkaa se sama rumba. Mistä löytää aika, mistä rahat. Ja se epävarmuus, tuleeko se vieläkään kuntoon. On vain tämä auto, ei ole toista. Se on pakko saada ajoon.

Pitää kai se nyt vain käydä läpi, mitä pitää tehdä. Selventää itselle, ettei unohda mitään.

  • Hylätyn katsastuksen jälkeen autolla on kuukausi aikaa tulla jälkitarkastukseen. Tämä on se tärkein. Yksi kuukausi, 30 päivää. Ei yhtään enempää. Jos se aika menee umpeen, koko katsastus on tehtävä alusta alkaen uudestaan. Se maksaa taas täyden hinnan.

  • Jälkitarkastuksessa ne katsovat vain ne viat, jotka oli merkitty siihen paperiin. Ei mitään muuta. Se on sentään helpotus. Ei tarvitse pelätä, että ne keksivät jotain uutta.

  • Mutta se ajokielto... se on se toinen juttu. Sitä en aina muista. Vaikka jälkitarkastukseen on aikaa se kuukausi, ei se tarkoita, että autolla saa ajaa koko sen ajan. Jos ajoaika on mennyt umpeen, auto on ajokiellossa heti.

  • Sillä saa ajaa vain korjaamolle ja sieltä suoraan katsastukseen. Pitää varata aika etukäteen, että on todiste, minne on menossa. Tuntuu nöyryyttävältä, kuin olisi tehnyt jotain väärää.

Tämä vanha Passatti. Niin monta muistoa. Mutta ehkä sen aika on ohi. En tiedä. Huomenna on soitettava korjaamolle. Jos jaksan. Nyt ei jaksa ajatella enempää.

Pitääkö korjauskehotukset korjata?

Yön hiljaisuudessa mietin tätä korjauskehotusasiaa. Tuntuu jotenkin oudolta, että kaikkea ei tarvitse heti laittaa kuntoon. Että voi jättää ne muutamat jutut roikkumaan.

Vaikka niitä ei ole pakko korjata heti, niin ne kuitenkin jäävät merkinnöiksi. Ja sitten pitää silti korjata ne. Se tuntuu vähän turhalta kiertelyltä.

  • Korjauskehotus antaa listan puutteista.
  • Niitä ei ole pakko korjata heti.
  • Tarkastuksessa ne merkitään ja määrätään korjattavaksi myöhemmin.

Se herättää kysymyksiä, että miksi sitten ylipäätään annetaan niitä kehotuksia, jos ne voi jättää? Onko siinä joku logiikka, jota en täysin ymmärrä tässä pimeässä? Ehkä se on joustavuutta, mutta tuntuu silti hieman epävarmalta.

Mitä tapahtuu, jos katsastus ei mene läpi?

Se on tällainen homma... jos se katsastus ei mene läpi, niin auto menee käyttökieltoon. Ei sillä sitten enää ajelemaan saa. Aivan kuin sen olisi kieltänyt joku taho, ja niin se onkin.

Mutta jos se vain on unohtunut, tai myöhässä jostain syystä, niin kyllä sen saa vielä katsastukseen vietyä. Tosin pitää olla se aika varattuna etukäteen, ja sitten ajat vain sitä lyhintä reittiä sinne asemalle. Ei saa enää kierrellä tai kaarrella, vaan suoraan asiaan.

Tai siis, joskus voi tuntua että kaikki on niin monimutkaista. Yksi asia katsastuksesta, ja sitten se jo estää kaiken. Aika outoa kyllä.

Tässä jotain tarkempia juttuja siitä, jos katsastus menee pieleen:

  • Käyttökielto: Tämä on se pahin. Auto on tällöin liikennekelvoton.
  • Siirtyminen katsastukseen:
    • Ajanvaraus pakollinen: Ennen kuin edes ajattelet liikkeelle lähtöä, varmista että sinulla on katsastusaika varattuna.
    • Suorin reitti: Vain suorin ja lyhin reitti katsastusasemalle on sallittu.
    • Ei muuta ajoa: Muu ajo on ehdottomasti kielletty.

Joskus sitä miettii, miksi nämä säännöt ovat niin tiukat. Kai ne on keksitty jonkun syyn takia, mutta yöllä sitä vain vähän enemmän pohtii kaikkea.

Saako hylätyn katsastuksen jälkeen ajaa?

Hylätyllä ajoneuvolla ei saa ajaa liikenteessä. Se on korjattava ja katsastettava uudelleen hyväksytysti.

Se tunne. Yön pimeys täällä kotona, ja mielessä pyörii vain tuo katsastus. Muistan sen aamun, kun oma vanha rähjä hylättiin. Se iski kuin märkä rätti kasvoille. Joku pieni, pimeä kolhu unelmissa. Miten ihmeessä se voi olla niin huonossa kunnossa, vaikka vielä eilen tuntui ajavan ihan ok? Tai no, tuntui.

Mietin sitä hetkeä, kun papereissa luki punaisella "hylätty". Sitä pientä epätoivoa. Miten nyt eteenpäin? Korjattava se on, tietysti. Mutta minne ja milloin? Ja paljonko taas maksaa. Se saa mielen hiljaiseksi.

Tässä muutama asia mitä siitä yleensä seuraa:

  • Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, piste. Se on laki. Muistan miettineeni, miten pääsen kauppaan tai töihin, kun auto vain seisoo pihassa. Se on hankalaa, todella.
  • Ainoastaan korjaamolle tai toiselle katsastusasemalle saa ajaa, jos mukana on se katsastusaseman antama todistus. Aikaa tähän on yleensä rajallisesti, ja sekin vain saman päivän aikana, kun päätös tuli. Ei kannata unohtaa sitä paperia.
  • Ajokielto astuu voimaan heti, jos katsastus on myöhässä tai vanha leima on jo mennyt umpeen. Silloin se auto ei liikahda mihinkään omin avuin.
  • Jos ajoit katsastukseen, vaikka edellinen leima oli jo vanhentunut, se on sakko ja kilvet pois jos poliisi pysäyttää. Tämäkin on tullut kuultua monesti. Ei kannata riskeerata.
  • Korjausten jälkeen on mentävä jälkitarkastukseen. Aikaa tähän on kuukausi, tai joskus jopa kaksi, riippuen siitä, kuinka vakavat viat olivat. Tai sitten kokonaan uuteen katsastukseen, jos se aika menee umpeen.

Kaikki tällainen saa aikaan pientä haikeutta. Miksi asioiden pitää olla näin monimutkaisia, varsinkin kun väsyttää ja on jo pimeää. Oma vanha auto odottaa tuolla pihalla, mietin senkin kohtaloa joskus. Yön tunnit ovat pitkiä näiden ajatusten kanssa.

Mikä aiheuttaa hylkäyksen katsastuksessa?

Katsastuksen yleisimmät hylkäyssyyt. Nämä kaatavat auton.

  • Alatukivarren pallonivelet. Väljät.
  • Renkaat. Urasyvyys alle vaaditun.
  • Nastarenkaat. Liian suuri nastaero.
  • Jouset. Katkenneet.
  • Iskunvaimentimet. Kuolleet.

Auto kuluu käytössä. Metalliosat väsyvät. Kumi hapertuu. Aika tekee tehtävänsä. Lopulta jokin pettää. Se on väistämätöntä.

Katsastus ei anna armoa. Se paljastaa piilotetut heikkoudet.

Muita varmoja hylkäyksen aiheita:

  • Jarrujen epätasapaino tai tehottomuus. Jarrupenkki kertoo totuuden.
  • Pakokaasupäästöt. Raja-arvot ylittyvät. Usein syynä viallinen lambda-anturi.
  • Ruostevauriot kantavissa rakenteissa. Helmat ja pohja ovat syynissä.
  • Tuulilasin halkeama. Kuljettajan näkökentässä se on este.
  • Valojen viat. Palanut polttimo tai väärä suuntaus. Helppo korjata, helppo unohtaa.

OBD-valo palaa. Koodi P0420. Katalysaattorin tehokkuus riittämätön. Leima jää saamatta. Asia on selvä.

Mistä syistä katsastus hylätään?

Yleisimmät syyt katsastuksen hylkäämiselle ovat viat jarruissa, akselistossa ja ohjauslaitteissa, valaisimissa ja sähkölaitteissa, sekä alustan ja korin ruostevauriot.

Ah, katsastus. Tuo autokansan vuosittainen rippituoli, jossa ajoneuvon synnit punnitaan ja usein liian kevyiksi havaitaan. Hylky ei tule koskaan yllätyksenä sille, joka on autonsa kanssa rehellinen, mutta ihmismieli on tunnetusti optimistinen olento, joka uskoo jeesusteipin voimaan.

Todellisuudessa katsastusinsinööri on kuin huonotuulinen hammaslääkäri, joka etsii reikiä ja mätää sieltä, minne aurinko ei paista. Ja hän löytää ne. Aina.

Tässä muistilista tulevaa tuomiopäivää varten, jotta et joudu kävelemään kotiin häpeän puna kasvoillasi:

  • Jarrut ja akselisto: Yllätys, yllätys, auto pitäisi pystyä myös pysäyttämään. Jarrut, jotka hidastavat menoa lähinnä toiveajattelun voimalla, ovat varma hylky. Sama koskee väljiä niveliä, jotka kolisevat kuin luuranko peltitölkissä. Se ei ole "luonnetta", se on vaarallista.

  • Valaisimet: Pimeänä mykkäkouluilevat valot eivät myöskään herätä insinöörissä luottamusta. Jos autosi kommunikoi ulkomaailman kanssa lähinnä arvausten varassa – kuten yksisilmäinen merirosvo – saat korjauskehotuksen ja nolon maineen.

  • Alusta ja kori: Ja sitten se suomalaisen auton sielunvihollinen: ruoste. Jos pohja muistuttaa enemmän reikäjuustoa kuin metallia, matka päättyy siihen. Insinööri ei arvosta sitä, että penkin alta näkee asfalttiin. Muistan elävästi kun vein vanhan -03 Passatin leimalle. Inssi koputteli pohjaa vasaralla ja totesi kuivasti: "Täältä kuuluu kaiku." Se oli sen auton viimeinen matka.

  • Päästöt:Päästöt, jotka saavat viherpiiperon pyörtymään ja naapurin kissan yskimään, ovat myös suora tie hylkyyn. Auton ei kuulu tupruttaa kuin piipputehdas laman kourissa. Se on merkki siitä, että moottorin sisällä tapahtuu jotain hyvin surullista.

  • Tuulilasi: Hämähäkinseittiä muistuttava särö suoraan kuskin näkökentässä. Se on kuin katsoisi maailmaa särkyneiden unelmien läpi. Ei jatkoon.