Kumpi oli ensin, Viron vai Suomen kieli?

55 katselukertaa
Suomen ja Viron kielet ovat sukukieliä, jotka ovat kehittyneet yhteisestä kantakielestä, kantasuomesta. Ne eivät siis ole toinen toistaan vanhempia, vaan eriytyneet eri kehityspoluille. Kieliin on kuitenkin kehittynyt eroja, ja Viron kieli on suomea hieman analyyttisempi, mikä näkyy esimerkiksi vähäisempänä sijamuotojen määränä ja prepositioiden käytössä.
Kommentti 0 tykkäystä

Suomen ja Viron kielen ikä – kumpi on vanhempi kieli?

Mä oon aina miettinyt, kumpi näistä kielistä, suomi vai viro, on oikeesti vanhempi. Mun korvaan ne kuulostaa niin läheisiltä, melkein ku sisarukset, mutta silti erilaisilta.

Muistan kun 2018 syyskuussa olin Tallinnassa ja yritin vähän jutella paikallisten kanssa. Silloin jotenkin tajusin, kuinka viro tuntuu monimutkaisemmalta, ikään kuin se olis ajateltu tarkemmin. Se on jotenkin analyyttisempi, kuten usein kuulee sanottavan, sellanen jossa kaikki on jäsennellympää ku meidän omassa, vähän perinteisemmän oloisessa kielessä.

Mulle se analyyttisyys tuntuu vähän siltä, ku kieli ois käyny läpi pidemmän matkan, hiottu modernimmaks. Meidän suomi tuntuu ehkä säilyttäneen jotain ikiaikaisempaa.

Onko Suomen kieli vanhempi kuin viron kieli?

Suomen ja viron kielet ovat suunnilleen samanikäisiä.

Molemmat ovat kehittyneet yhteisestä kantakielestä, kantasuomesta. Kielet alkoivat eriytyä toisistaan ajanlaskun alun tienoilla. Kumpikaan kieli ei ole toista vanhempi, vaan ne ovat sisarkieliä.


No niin, tämä ikuinen vääntö! Kumpi ehti ensin, suomi vai viro? Se on vähän kuin kysyisi, onko vasen vai oikea kenkä vanhempi. Molemmat on veistetty samasta puusta, samasta muinaisesta mössöstä nimeltä kantasuomi.

Tämä kantasuomi oli se alkukieli, jota Suomenlahden molemmin puolin asunut porukka lörpötteli joskus rautakaudella. Sitten heimot erkanivat, toiset jäivät tänne hyttysten syötäväksi ja toiset painelivat etelään. Kielet alkoivat elää omaa, villiä elämäänsä.

Homma meni siis vähän näin:

  • Lähtökohta oli sama. Ajattele kahta veljestä, jotka lähtevät eri teille. Toisesta tulee metsuri ja toisesta runoilija. Perimä on sama, mutta elämä ja ympäristö muokkaavat heistä ihan eri näköisiä ja kuuloisia. Kieli toimii samoin.
  • Kirjakielessä virolaiset voittivat. Tässä on se juju! Vaikka kielet ovat puheena yhtä vanhoja, virolaiset ehtivät painokoneelle ensin. Vironkielinen Wanradt-Koellin katekismus painettiin jo 1535. Meidän Mikael Agricolamme sai aapiskirjansa ulos vasta 1543. Kahdeksan vuoden etumatka!
  • Ja se nimi: Viro vai Eesti? Suomalaiset ovat puhuneet Virosta jo silloin, kun Kalevalan sankarit seikkailivat. Nimi Viro on meidän kansanrunoissamme ja vanhoissa teksteissämme. Se Eesti-sana on paljon uudempi tulokas. Joten meidän suussamme Viro-nimi on se aito ja alkuperäinen.

Yritin kerran Tallinnan-laivalla tilata oluen lausumalla sen virolaisittain õlu. Baarimikko katsoi minua hetken ja kysyi sitten selvällä suomella, että tuleeko iso vai pieni. Siinä meni sekin yritys esittää kielitieteilijää.