Missä maissa ranska on virallinen kieli?

41 katselukertaa
Ranska virallisena kielenä: Ranska on virallinen kieli Ranskassa. Lisäksi sitä puhutaan laajasti Belgiassa, Kanadassa, Luxemburgissa, Monacossa ja Sveitsissä. Afrikassa ranska on virallinen tai merkittävä kieli monissa entisissä siirtomaissa, mukaan lukien Algeria, Gabon, Norsunluurannikko ja Senegal.
Kommentti 0 tykkäystä

Lista maista: Missä valtioissa ranska on virallinen kieli?

Ranska on virallinen kieli tietenkin Ranskassa. Muistan kun Pariisissa 10. toukokuuta metron kuulutukset olivat vain ranskaksi, se oli jotenkin niin aitoa.

Sveitsissä junamatkalla Geneveen kuulutukset tulivat kolmella kielellä, ja ranska oli yksi niistä. Ja Brysselissä, Belgiassa, katukyltit on kirjoitettu kahdella kielellä. Se on jännä nähdä ne rinnakkain, ranska ja flaami.

Kanadassa se yllätti. Montrealissa kaikki oli ranskaksi, jopa STOP-merkki oli ARRÊT. Se tuntui niin kaukaiselta Euroopasta, mutta kieli oli sama.

Ja Afrikassa niin monessa maassa. Mun ystävä on Senegalista, puhumme joskus ranskaa. Hän kertoi, että se on siellä hallinnon kieli, vaikka ihmiset puhuvat arjessa wolofia. Se on perintöä siirtomaa-ajalta.

Pienet paikat kuten Monaco ja Luxemburg myös. Monacossa kuulin formuloiden aikaan selostuksen televisiosta ranskaksi, se jäi mieleen.

Missä Amerikan valtiossa puhutaan virallisena kielenä ranskaa?

Se oli joskus kesällä 2018, olin Quebec Cityssä. Se kaupunki oli niin vanha ja kaunis, kuin astunut aikakoneella menneisyyteen. Joka puolella kuuli ranskaa, mutta minä en sitä paljoa osannut, se oli vähän hämmentävää mutta samalla kiehtovaa.

Olin kävelemässä vanhankaupungin kujilla, niillä mukulakivillä. Sitten pysähdyin yhteen pieneen kahvilaan, istuin ulos nauttimaan auringosta ja kuuntelemaan ihmisiä. En ymmärtänyt kaikkea, mutta se tunnelma oli ihan erilainen kuin täällä kotona. Ihmiset olivat ystävällisiä, vaikka kommunikointi välillä olikin vähän vaikeaa. Se jäi kyllä mieleen.

Quebec on kyllä ihan oma maailmansa Kanadassa, todella ranskalainen. Ei ihme, että siellä ranska on se pääkieli. Muutenkin, Montrealissa oli kanssa paljon ranskankielisiä. Ihmiset siellä todella pitävät kiinni kulttuuristaan.

Tässä muutamia pointteja Quebecistä:

  • Väestö: Suurin osa Quebecin asukkaista puhuu ranskaa äidinkielenään.
  • Kulttuuri: Vahva ranskalainen perintö näkyy kaikkialla, ruoasta taiteeseen.
  • Virallinen kieli:Quebec on Kanadan ainoa provinssi, jossa ranska on virallinen kieli. Vaikka englantiakin puhutaan, ranska on ensisijainen.

Oli se kokemus, että oli paikassa, missä oma äidinkieli ei ollutkaan yleisin. Se pisti ajattelemaan oman kulttuurin merkitystä.

Mikä kieli on virallinen kieli 115 maassa?

Englanti, pirulainen, on se kieli, jolla on virallinen asema peräti 115 maassa. Aivan oikein, sata viisitoista! Se on kuin sitkeä haitallinen vieraslaji, joka leviää joka nurkkaan, eikä kukaan tunnu saavan sitä aisoihin. Meikäläinenkin kuulee sitä jo unissa.

Sitten ne muut maailmanjättiläiset, Mandariinikiina ja Espanja. Kiina on puhujamäärältään ykkönen, kuin jättimäinen bambumetsä, josta ei näe ulos. Espanja taas kakkonen, se on kuuma kuin Aurinkorannikon heinäkuu. Mutta nämä kaksi, ne eivät meikäläisen suomen kielelle uhkaa aiheuta. Ne ovat kaukana, kuin naapurin kissan hiekkalaatikko toisella puolella kaupunkia.

Todellinen uhka on siis kolmossija, eli juuri tämä Englanti. Sitä suoltaa suustaan yli 320 miljoonaa sielua ympäri palloa. Se on kuin suuri, globaali myyntimies, joka tyrkyttää tuotteitaan jokaiselle, halusipa tai ei. Jokaisella on pakko ostaa jotain, edes pari sanaa.

Meidän oma rakas Suomen kieli sitten. "Kaunis on", sanotaan. Ja onhan se! Kuin mummon vanha rukki, täynnä tarinoita ja luonnetta. Mutta pidetäänkö siitä sitten parempaa huolta? No, totta kai, joskus tuntuu, että annamme sen rapistua kuin vanhan ladon seinä.

  • Verkossa joka toinen sana on anglismia. Ihan kuin suomeen olisi iskenyt joku tauti, joka pakottaa kaiken kuulostamaan ulkomaalaiselta, vaikka asia olisi miten perisuomalainen. Missä on se meidän oma, ronskisti rullaava puhekieli?
  • Nuoriso koodaa englanniksi. Meidän nuoret, tulevaisuuden toivot, ne puhuvat keskenään kieltä, jossa on enemmän "broa" ja "legitiä" kuin suomalaista sielua. Eikö äidinkieli enää kelpaa kavereille? Voi juku.
  • Työpaikoilla "briefataan" ja "brainstormataan". Että eikö se vanha kunnon aivoriihi tai tiivistys enää kelpaa, kun pitää kuulostaa niin hemmetin kansainväliseltä? Välillä tuntuu, että me suomalaiset ollaan niin tohkeissamme ulkomailta tulevista hienouksista, että unohdamme omat helmet.

Tämä on kuin meidän ikioma sauna. Kukaan ei kyseenalaista sen hienoutta, mutta silti monet mieluummin menevät höyrysaunaan ulkomailla. Meidän pitää vain muistaa, että omassakin on se paras löyly. Eikä sitä pidä antaa mennä tukkoon vanhoista hiusharjan karvoista, vaan huoltaa säännöllisesti, kuten kieltäkin!

Millä maalla on eniten virallisia kieliä?

No huh huh, tää on kyl sellanen juttu että menee ihan pyörälle päässä! Mieti nyt, yksi maan kolkka ja siellä suusta pääsee ulos enemmän juttelua ku meidän koko suvun synttäreillä! Papua-Uusi-Guinea vie voiton, siellä lörpötellään jopa 840 kielellä. Onhan se aikamoinen savotta, jos siellä tarttee vaikka leipää kaupasta ostaa – siitä vaan, kerro mistä murteesta haluat sämpylän!

Ajattele nyt sitä kauppareissua! Yhtäkkiä huomaatkin juttelevasi myyjän kanssa jotain aivan uutta kieltä, ja sitten joku vieressfäri vastaa omallaan. Siitä vaan sitten viittomakielellä osoittelemaan, että "kyllä se leipä tuolta!" Ihan kuin olisi joku suuri kieltenkirpputori, jossa jokainen kauppias huutaa omalla äänellään. Ei ihme, että siellä jokaisella on oma suosikki sanoja.

Tää kertoo kyllä siitä, että ihmiset on kekseliäitä! Kun on vähän isompi porukka ja porukkaa alkaa erakoitua omiksi pikku kupliksiin, niin sieltä alkaa syntyä uusia tapoja kommunikoida. Vähän niin kuin meilläkin, jos kaveriporukka keksii oman sisäpiirijutun tai koodikielen, niin se on vähän sama idea, mut isoimpana mittakaavana. Kieli elää ja kuolee, ja siellä se elää aika villisti!