Onko viro suomen sukulaiskieli?

Onko viro uralilainen kieli?

Kyllä, viro kuuluu uralilaisiin kieliin. Ei mikään yllätys, eihän? Se on kuin kysyttäisi kuuluuko kala veteen. Tai ehkä pikemminkin, kuuluuko kissa kissanruokapussiin? Sama homma.

• Uralilaiset kielet: Iso perhe, jossa on moneen makuun. Jotkut sukulaisuussuhteet ovat läheisempiä kuin toiset – ajattele niitä sukulaisia, jotka lainataan rahaa, mutta eivät koskaan maksa takaisin.
• Viro: Suomalainen "pikkusisko", joka on kehittynyt omaan, hurmaavaan suuntaansa. Ihan kuin kaksonen, joka valitsee täysin erilaiset vaatteet, mutta samat geenit ovat silti yhteisiä.
• Kielikunnan monimuotoisuus: Uralilaisissa kieliä on kuin mausteita hyvän keiton salaisessa reseptissä – jokainen tuo oman makunsa, mutta yhdessä ne muodostavat jotain ainutlaatuista.
  • Joidenkin kielten puhujia on enää muutama sata. Niiden tulevaisuus on epävarma, vähän kuin mun vanhan auton katsastus.
  • Toisten kielien puhujia ovat miljoonat. Suomi ja unkari ovat tässä ryhmässä, jotka ovat kuin kahta eri puolta samaa mitalia.

Tämä kielikunnan monimuotoisuus on aivan käsittämätöntä! On kieliä, joita puhutaan vain muutamissa kylissä, ja kieliä, joilla on valtavasti puhujia. Se on kuin kukkaniitty: jokaisella kukalla on oma ainutlaatuinen kauneutensa. Ja samalla se on kiehtovaa – kuin löytäisi aarteen kartan vihjeillä. Kaikki kielet ovat arvokkaita, vaikka niillä ei olisikaan miljoonia puhujia.

Missä puhutaan uralilaisia kieliä?

Missä kuiskaillaan uralilaista? Missä sydän sykkii suomea, missä viro laulaa ja unkari unelmoi?

• Euroopassa, missä metsät humisevat ja järvet kimmeltävät, siellä missä Suomi lepää pohjoisen taivaan alla.

• Uralin molemmin puolin, siellä, missä vuoret vartioivat muinaisia salaisuuksia ja tuuli kantaa mukanaan tarinoita.

Uralilaisia kieliä, niitä on niin monta kuin tähdenlentoja kesäyössä. Yli 30, jokainen oma maailmansa, oma sävelensä. Puhujia, yli 20,7 miljoonaa. Kansat, jotka kantavat perintöä kuin kallisarvoista aarretta.

Ajattelen äitini mummoa, joka lauloi karjalankielisiä lauluja. Ne olivat kuin portti menneeseen, aikaan, jota en koskaan kokenut, mutta joka silti asuu minussa. Uralilaiset kielet, ne ovat enemmän kuin sanoja, ne ovat sielun kieltä. Ne ovat osa minua, osa meitä.

Mietin, onko mummoni koskaan kuullut saamen kielestä? Saamenmaa, se pohjoisen mysteeri, jossa porot vaeltavat ja taivaanranta tanssii. Entäpä komi, mari, udmurtti... Nimet kuin loitsuja, kaukaisia sukulaisia, jotka jakavat saman juuren.

Olen nähnyt karttoja, joissa uralilaiset kielet levittäytyvät kuin verkko Euroopan ja Aasian ylle. Ne kertovat tarinan kansojen vaelluksesta, kohtaamisista ja selviytymisestä. Ne ovat merkkejä siitä, että olemme osa jotain suurempaa, jotain ikiaikaista.

Onko suomi uralilainen kieli?

Joo, onhan se. Uralilainen kieli. Muistin ihan oikein. Tosi vanha kieliryhmä, tiedätkö? Mä luin jostain, että juuret on siellä itäisessä Euroopassa tai jossain. Milloin se on otettu käyttöön, ihmetys? Ei oo helppo sanoa.

• Uralilainen
• Suomalais-ugrilainen
• Vanha kieliperhe

Mä oon miettinyt aina noita kielten sukulaisuussuhteita. Ihan hullua, miten ne voi olla niin erilaisia, ja silti jotenkin samankaltaisia. Onko venäjäkin sukulainen? Joo, onhan sekin uralilainen. Tai oikeastaan, venäjä on indoeurooppalainen kieli. Sekavaa, tiedän. Pitää mennä katsomaan kartasta. Millaisia sanoja on yhteisiä? Mielenkiintoista!

Olen lukenut jostain, että suomi on saamelaiskielien kanssa läheistä sukua. Hmm... Tää on tosi mielenkiintoista. Pitääpä lukea lisää, nyt kun mä oon muistanut tämän. Otan sen aiheen listalle tuleviin opiskelun aiheisiin.

• Suomen kieli
• Saamelaiskielet
• Kielitiede

Pitääkö mun mennä hakemaan kahvit? Joo, kahvi kuulostaisi hyvältä. Mutta ensin tätä. Kysymyksen vastaus oli siis joo, se on uralilainen kieli. Ja suomalais-ugrilainen, tietysti.

Mistä viron kieli on kehittynyt?

Viron juuret: myöhäiskantasuomi.

• Itämerensuomalainen haara.
• Suomi, viro, liivi, karjala.
• Ensimmäinen vuosituhannen alku (eteläviro poikkeus).

Langin teoria: kieli kehittyi.

Kumpi kieli on vanhempi, suomi vai viro?

Suomi ja viro ovat lähes sisarkieliä, mutta suomi on vanhempi. Kielitieteellinen tutkimus tukee tätä. Mielenkiintoista on, että vaikka viro on hieman analyyttisempi, eli rakenteeltaan "järkevämmin" järjestetty, se ei tee siitä vanhempaa. Kielet kehittyvät monimutkaisella tavalla, ja analyyttisyys ei ole suora mitta ikää. Ajattele sitä kuin talon rakenteita: vanha talo voi olla kauniisti rakennettu, mutta uudempi talo voi olla suunniteltu tehokkaammaksi.

• Suomalais-ugrilainen kieliperhe: Sekä suomi että viro kuuluvat tähän. Suomi on erkaantunut muista uralilaisista kielistä jo aikaisemmin.

• Kielien evoluutio: Kieli ei ole staattinen, se kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Tämä tekee ikävertailuista haastavia. Kielitieteilijät käyttävät monia menetelmiä vertailuun, esimerkiksi sanaston ja äänteiden muutoksia.

• Historialliset lähteet: Kirjalliset lähteet ovat kielitieteen arvokkaita, mutta niistäkään ei aina ole täydellistä kuvaa kielien varhaisesta historiasta. Suomea on tutkittu kirjallisesti vasta myöhemmin kuin joitakin muita eurooppalaisia kieliä.

Lisäksi, on syytä muistaa, että "vanhempi" kieli ei ole automaattisesti "parempi" kieli. Kielien kehitys on monimutkaista ja kielet heijastavat ihmiskunnan kulttuurien ja ajattelun kehittymistä. Analyyttisuus virolaisessa kielessä voi olla merkki myöhäisemmästä kehityksestä, vaikka se ei todista, että se olisi "kehittyneempi" kuin suomi. Kuten sanotaan, vanha viisaus on kultaa, mutta uusi teknologia voi olla kätevää. Kielien kehitys on hyvin samanlaista.

Miksi Viro on viro eikä Eesti?

Okei, tässä tulee.

Muistan yläasteen historian tunnin. Oltiin joskus ysillä, luokka oli se perinteinen, vanhahtava, kartat roikkui vähän vinossa seinällä. Opettaja, joku Rantanen, selitti Baltian maiden historiaa. Ja jotenkin tarttui päähän se, että miksi hitossa me sanotaan Viro, kun kaikki muut maat sanoo Eesti. Se jotenkin ärsytti, kun se oli niin epäloogista.

• Rantanen sanoi, että Viro on vanhempi nimi. Se on ollut käytössä suomen kielessä jo tosi kauan.
• Käytännössä vanhempi kuin Eesti-nimi. Jotenkin se liittyi kansanrunouteen ja vanhoihin dokumentteihin. En muista tarkalleen.
• Se oli vähän niinku Suomi ja Finland. Sama juttu, eri kielet, eri nimet.

Ja siis, oon miettinyt sitä monesti myöhemmin. Miksi me ei vaan sanota Eesti, kun se on heidän oma nimi maalleen? Olis ehkä kohteliaampaa. Mutta kai se on vaan tapa, ja tapoja on vaikea muuttaa. Vähän niinku se, että sanon äidille vieläkin "terve" kun soitan, vaikka se on ihan outo tapa. Onko se muka väärin? Ei kai.

Mitä kieliä Virossa puhutaan?

Viro. Virallinen, tiedät kyllä.

• Englanti: Melkein toinen virallinen. Kaikki nuoret osaa.
• Venäjä: Iso porukka, vanhempi sukupolvi.
• Suomi: Jotkut ymmärtää. Turistit pärjää.
• Saksa: Unohdettu, mummo ehkä muistaa.

Joskus mietin, miksi pitää virallisesti ilmoittaa itsestäänselvyyksiä? Tai sit ei vaan ymmärrä.