Mihin suurin osa energiasta kuluu?

Mihin suurin osa energiasta kuluu kotona?

Pohditko mihin suurin osa energiasta kuluu arjessa? Kotitalouden kiinteät kulurakenteet ja asumisen energiankulutus jakautuminen herättävät usein kysymyksiä. Tämän jakautumisen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan kodin suurimmat energiasiepot helposti. Tutki virallisia suhteita säästääksesi rahaa ja välttääksesi turhaa kulutusta.

Mihin suurin osa energiasta kuluu suomalaisessa kodissa?

Kysymys siitä, mihin suurin osa energiasta kuluu, mietityttää monia kotitalouksia erityisesti sähkön hinnan heilahdellessa. Suurin osa kodin energiankulutuksesta kuluu tilojen lämmittämiseen, toiseksi eniten kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja kolmanneksi sähkölaitteisiin sekä kotitaloussähköön. Vaikka peruslinjat ovat selviä, tarkat luvut vaihtelevat paljon, sillä asumisen energiankulutus jakautuminen vaihtelee asumismuodon ja omien elämäntapojen mukaan.

Mutta siinä ei vielä ole kaikki - moni nimittäin yllättyy siitä, miten pienet arkiset tottumukset voivat joko syödä budjettia tai tuoda yllättäviä säästöjä. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten energia kotona oikeasti jakautuvat ja mitkä ovat ne kodin suurimmat energiasiepot.

Lämmitys vie leijonaosan kodin energiasta

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa tilojen lämmitys nielee jopa 52 prosenttia koko kodin vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Tämä tekee siitä ylivoimaisesti suurimman yksittäisen energiasyöpön. Talon koko, ikä, eristyksen laatu ja ulkolämpötila vaikuttavat suoraan siihen, paljonko energiaa kuluu. Kun ulkona paukkuu pakkanen, lämmitysjärjestelmät tekevät täyttä työtä pitääkseen sisätilat mukavan lämpiminä.

Tässä on se kohta, joka monelta unohtuu: pelkkä sisälämpötilan säätäminen vaikuttaa suoraan lompakkoon. Kun sisälämpötilaa laskee yhdellä asteella, lämmitysenergian kulutus pienenee noin 5 prosenttia. Pieni säätö, tuntuva säästö.

Miten lämmitysmuoto vaikuttaa kokonaisuuteen?

Kodin lämmitysmuoto ratkaisee sen, näkyykö lämmitys suoraan sähkölaskussa vai muina asumiskustannuksina. Suora sähkölämmitys pitää huolen siitä, että sähkömittari pyörii vilkkaasti talvikuukausina. Vastaavasti vaikkapa ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö voivat leikata lämmitykseen kuluvan energian määrää merkittävästi perinteiseen sähkölämmitykseen verrattuna. Siksi kahden samankokoisen talon energialaskuissa saattaa olla valtavia eroja.

Lämmin käyttövesi ja kodinkoneet – toinen ja kolmas sija

Kun tilojen lämmitys on hoidettu, seuraavaksi suurin energiasyöppö on lämmin käyttövesi, joka vie noin 20 prosenttia kodin energiankulutuksesta. Pitkät suihkut ja runsas kuuman veden käyttö nostavat veden lämmitykseen kuluvaa energiaa huomaamatta. Kolmannelle sijalle sijoittuvat sähkölaitteet, viihde-elektroniikka, ruoanvalmistus ja valaistus, joiden osuus muodostaa lopun kokonaisuudesta.

Olen itse huomannut saman ilmiön omassa arjessani. Aluksi syytin aina pelkkää talon lämmitystä kovista sähkölaskuista, mutta tarkempi seuranta paljasti, että teini-ikäisten pitkät suihkut ja jatkuvasti pyörivät kodinkoneet loivat yllättävän suuren loven kuukausibudjettiin. Pienillä muutoksilla vedenkäytössä sai nopeasti tuloksia aikaan.

Yllättävät sähkösyöpöt keittiössä ja kodinhoitohuoneessa

Kodinkoneet saattavat yllättää. Vaikka yksittäinen laite ei tuntuisi vievän paljon sähköä, niiden yhteisvaikutus on merkittävä. Esimerkiksi kuivausrumpu ja pyykinpesukone kuluttavat runsaasti energiaa, varsinkin jos pesuohjelmissa käytetään jatkuvasti korkeita lämpötiloja. Myös vanhat kylmälaitteet saattavat pyöriä taustalla salaisina energiasyöppöinä, jotka kuluttavat moninkertaisesti sähköä uusiin, energiatehokkaisiin malleihin verrattuna.

Asumismuotojen energiankulutuksen vertailu

Omakotitalo (sähkölämmitteinen)

1. Erittäin suuret – lämpötilan säätö ja lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttavat suoraan.
2. Tilojen lämmitys vie noin 52 % kokonaiskulutuksesta.
3. Veden lämmitys vie noin 20 % energiasta.

Rivitalo

1. Keskitasoiset – ulkoseinien ja ilmanvaihdon hallinta on pitkälti taloyhtiön vastuulla.
2. Vaihtelee yhtiön lämmitysmuodon mukaan, mutta kotitaloussähkö ja valaistus korostuvat.
3. Yhteinen tai huoneistokohtainen vedenkulutus vaikuttaa merkittävästi.

Kerrostalo

1. Pienemmät – omaan sähkölaskuun voi vaikuttaa, mutta kiinteistön lämmitykseen voi vaikuttaa vain välillisesti.
2. Kylmälaitteet, ruoanvalmistus, elektroniikka ja valaistus vievät leijonaosan huoneistosähköstä.
3. Lämmin käyttövesi ja sen kulutus näkyvät vesimaksussa, mutta tilojen lämmitys kuuluu yhtiövastikkeeseen.

Miten Matti ja Anna pudottivat sähkölaskuaan omakotitalossa

Matti ja Anna asuivat 120-neliöisessä sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja heidän vuotuinen sähkölaskunsa oli kasvanut turhauttavan suureksi. Aluksi he syyttivät kohonneita sähkön hintoja eivätkä osanneet tehdä asialle mitään.

Ensimmäinen yritys oli sammutella valoja ahkerasti ja vähentää television käyttöä. Tulokset olivat kuitenkin minimaalisia, sillä nämä toimet eivät koskettaneet kodin todellista energiasyöppöä.

Pari viikkoa myöhemmin he tajusivat tarkastella lämmitysasetuksia ja huomasivat sisälämpötilan olevan turhaan 22 asteessa. He päättivät laskea lämpötilaa yhdellä asteella ja asentivat ilmalämpöpumpun tukemaan lämmitystä.

Muutaman kuukauden kuluttua sähkönkulutus oli pudonnut tuntuvasti. Pieni muutos arjessa ja oikeaan kohteeseen puuttuminen toivat säästöjä, jotka tuntuivat heti lompakossa.