Mikä kukka haudalle kesäksi?

93 katselukertaa
Kesäkukat haudalle – Valitse helppohoitoinen monivuotinen kasviMonivuotiset kasvit ovat kestävä ja vähähoitoinen valinta haudalle. Valitse kukka kasvupaikan valoisuuden mukaan: Varjoon: kuunlilja, taponlehti Puolivarjoon: kesäpikkusydän Aurinkoon: karpaattienkello, kaukaasianpitkäpalko
Kommentti 0 tykkäystä

Parhaat kesäkukat haudalle? Mitkä kestävät lämpöä ja kuivuutta?

Aloitan aina siitä tunteesta, kun hautausmaalle menee. Haluaisin, että mummin hauta näyttää kauniilta, mutta en ehdi siellä käydä niin usein. Siksi valitsen kukat tosi harkiten, sellaisia mitkä pärjäävät itsekseen.

Ehdottomasti monivuotiset ovat parhaita, jos käy harvoin. Muistan kun 2022 kesällä kävin Mikkelin hautausmaalla mummin haudalla, ja siinä naapurissa oli aivan upeat perennat, vaikka siinä näkyi käyvän harvoin. Niistä saa sellaisen pysyvän lohdun.

Viime kesänä, 2023 heinäkuussa, kun helle iski päälle, oli tosi tärkeää, että kasvit kestävät kuivaa ja kuumaa. Tavalliset kesäkukat meinaavat vaan nuukahtaa siinä paahteessa, ja se harmittaa. Siksi ne vahvimmat valinnat ovat parhaita.

Varjoisaan paikkaan olen aina luottanut kuunliljoihin. Ne ovat niin varmoja. Meillä kotipihassa Lahden Kiveriössä niitä on kasvanut aina, ja mummin haudalla, siinä vanhalla osastolla Ristinkirkon hautausmaalla, on ollut taponlehteä. Ostin ne K-raudasta keväällä 2023, muistaakseni jotain 7 euron luokkaa per taimi. Ne pysyvät kauniina ihan itsekseen.

Ja puolivarjoon, siihen missä aurinko käy vähän, ystäväni Liisa vannoo kesäpikkusydämen nimeen. Hän hoitaa isänsä hautaa Vantaalla, Korson uudella puolella, ja siinä on just sopivasti puiden varjoa. Se kukkii niin ihanasti koko kesän.

Aurinkoisimmille paikoille täti sitten vinkkasi ne parhaat. Hänen miehensä haudalla Turun keskustan hautausmaalla oli toissa kesänä, 2022 elokuussa, kaukaasianpitkäpalkoa ja karpaattienkelloa. Ne vaan hehkuivat siinä suorassa auringonpaisteessa. Ei ollut mitään nuupahduksen merkkiä, vaan ne olivat niin elinvoimaisia.

Mitä haudalle keväällä?

On taas se aika vuodesta. Kevät. Ja minä valvon ja mietin kukkia haudalle. Tuntuu oudolta, että maailma herää eloon kun kaikki tuntuu niin... pysähtyneeltä.

Se on se yksi asia minkä voi vielä tehdä. Pitää paikka kauniina. Että ei olisi niin tyhjää. Muistan kun isoisän kanssa istutettiin kukkia. Nyt istutan niitä hänen haudalleen.

Kevään istutukset haudalle, jotka kestävät kylmää:

  • Orvokki: Kestää jopa -5 asteen pakkasta.
  • Narsissit ja helmililjat: Sipulikasvit, jotka nousevat maasta varhain.
  • Marketta ja krysanteemi: Sietävät viileää, mutta eivät kovaa pakkasta.
  • Lumihiutale: Kestää hyvin viileitä öitä.

Kesäkukkien istutusaika: Arimmat kesäkukat, kuten begonia ja petunia, istutetaan vasta kesäkuun 10. päivän jälkeen, kun yöpakkasten vaara on ohi.

Orvokki on sitkeä. Se ei anna periksi vaikka yöllä on vielä kylmä. Se on jotenkin lohdullista. Se katsoo sinnikkäästi ylöspäin. Vähän kuin yrittäisi itsekin.

Niitä oikeita kesäkukkia pitää odottaa. Begonioita ja muita. Ne eivät kestäisi tätä kylmyyttä. Kaikella on aikansa. Sitä kai yrittää itselleenkin sanoa.

Välillä mietin, olisiko hän edes pitänyt näistä väreistä. Valitsenko oikein. Se tuntuu niin tärkeältä, ja samalla niin pieneltä asialta. Mutta se on se mitä on jäljellä.

Mitä kannattaa istuttaa keväällä?

Tänä keväänä, maaliskuun lopulla, oli jo sellainen pakottava tarve päästä sormet multaan. Meillä on pieni takapiha Helsingin Vallilassa, siellä se aurinkoinen nurkka odottaa. Muistan, miten viime viikonloppuna istuin kahvikuppi kädessä terassilla ja suunnittelin mielessäni koko pihan kasvimaata. Se maan tuoksu, kun ensimmäisiä kertoja lapioi, on ihan parasta. Kevään ensimmäiset lämpimät päivät saivat jo maan sulamaan sopivasti.

Päätin, että tänä vuonna satsaan enemmän suorakylvöihin. Viime keväänä tuli vähän kiire esikasvatusten kanssa, niin nyt otan iisimmin joidenkin lajien osalta. Huhtikuun puolivälissä aloitin jo. Maa oli kylmää, mutta ei liian. Kaivoin riviä ja painelin siemeniä paikoilleen, sormet vähän kohmeessa. Se on aina sama fiilis, kun miettii, että tuosta pienestä siemenestä kasvaa jotain syötävää.

Tänä keväänä suorakylvin pieneen kasvulaatikkoon retiisiä ja porkkanaa. Ne ovat nopeita ja niitä on niin kiva odottaa. Muistin myös kylvää persiljaa, se tarvitsee vähän aikaa itää, mutta sitten sitä riittää kesäksi. Ensi viikonloppuna ajattelin laittaa vielä härkäpapua. Se kasvaa isoiksi ja on hyvää. Viime vuonna jäi mustajuuri kokeilematta, nyt laitan varmasti sitäkin pätkän.

Lisäksi minulla on jo ikkunalaudalla kasvamassa tomaatin ja chilin taimia. Ne odottavat tuossa sisällä aurinkoisessa paikassa, kunnes toukokuun loppuun mennessä saavat muuttaa ulos ruukkuihin terassille. Se on aina se jännitys, milloin uskaltaa viedä ulos, ettei yöpakkanen yllätä. Viime vuonna kävi niin kurjasti yhdelle kurkkutaimelle.

Kevään tärkeimmät istutukset:

  • Avomaan suorakylvöt:
    • Huhtikuu: Aloita viileää sietävillä lajeilla.
      • Härkäpapu: Syvyys 5 cm, riviväli 40-50 cm.
      • Mustajuuri: Hitaasti itävä, syvyys 2-3 cm.
      • Nauris: Nopeakasvuinen, syvyys 1-2 cm.
      • Palsternakka: Tarvitsee pitkän kasvukauden, syvyys 2-3 cm.
      • Porkkana: Tärkeää ohut kylvö, syvyys 1-2 cm.
      • Retiisi: Erittäin nopea sato, syvyys 1-2 cm.
      • Persilja: Hidas itäjä, syvyys 1-2 cm.
    • Toukokuu (maan lämmettyä): Voit kylvää myös hernettä, salaattia, tilliä, pinaattia.
  • Esikasvatettujen taimien istutus:
    • Toukokuu-kesäkuu: Hallanvaaran mentyä ohi.
      • Tomaatti: Vaatii lämpöä, tuen.
      • Kurkku: Hallanarka, vaatii lämpöä ja kosteutta.
      • Kesäkurpitsa: Rehevä, tarvitsee tilaa.
      • Chili & Paprika: Lämpöä ja aurinkoa.
      • Yrtit: Basilika, minttu, rosmariini.

Vinkkejä kevätkylvöihin:

  • Maaperä: Varmista hyvä kuohkea ja ravinteikas kasvualusta.
  • Kastelu: Kastele kylvörivat huolellisesti ennen ja jälkeen siementen.
  • Lämpötila: Tarkkaile maan lämpötilaa, älä hätiköi liian kylmään maahan.
  • Harso: Käytä kasvuharsoa nopeuttamaan itämistä ja suojaamaan tuholaisilta.

Milloin kanervat haudalle?

Kanervat istutetaan haudalle syyskuun alusta lokakuun loppuun. Istutuksen ajankohta riippuu kesäkukkien kunnosta ja ensimmäisistä yöpakkasista. Viimeinen perinteinen ajankohta on pyhäinpäivä marraskuun alussa.

Fenologisesti tarkasteltuna kanervan istutuskausi ajoittuu termisen syksyn alkuun. Kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi alle +10 asteen, kesäkukat alkavat ränsistyä. Tämä on biologinen signaali vaihtaa kasvit.

Tämä on se hetki, jolloin luonto itse antaa merkin. Kesän elinvoima väistyy, ja tilalle tulee jotain sitkeämpää. Se on melkein kuin symbolinen teko.

Kanervien istutusaika ja lajikevalinnat

Pyhäinpäivä on se mentaalinen takaraja. Silloin haudan on oltava talvikunnossa. Se on syvästi juurtunut perinne, joka liittyy vainajien muistamiseen pimeimpänä vuodenaikana. Kanerva ei ole vain koriste, se on lupaus kestävyydestä.

  • Calluna vulgaris (Kanerva): Yleisin ja pakkasenkestävin valinta. Sen väri säilyy kauniina läpi talven, vaikka kasvi itsessään onkin jo kuollut pakkasessa. Se on eräänlainen muistomerkki itsestään.
  • Erica-suku (Kellokanervat): Esimerkiksi syyskellokanerva (Erica gracilis) on herkempi pakkaselle. Se sopii alkusyksyyn mutta ei kestä kovia pakkasia. Sen sijaan talvikanerva (Erica carnea) on eri maata, se kukkii jo aikaisin keväällä.

Oma isoäitini, joka oli kotoisin Pohjanmaalta, istutti kanervat aina vasta ensimmäisten kunnon yöpakkasten jälkeen. Hän sanoi, että vasta silloin maa on "rauhoittunut" ja valmis ottamaan vastaan talven kasvit. Siinä on jotain syvällistä viisautta.

Miksi juuri kanerva? Sen suosio perustuu sen poikkeukselliseen kykyyn säilyttää värinsä kuivuttuaan. Kasvi siis teknisesti kuolee pakkasessa, mutta sen solurakenne ja pigmentit säilyvät, mikä saa sen näyttämään elävältä.

Tämä on kiinnostava paradoksi. Muistelemme kuolleita kasvilla, joka näyttää elävältä vaikka on kuollut. Se on kaunis metafora muistolle itselleen.

  • Kestävyys: Kanerva kestää lunta ja jäätä.
  • Värivalikoima: Valkoisesta syvän violettiin.
  • Hoito: Ei vaadi kastelua istutuksen jälkeen, kun yöt kylmenevät.