Milloin kuusen leikkaus?

88 katselukertaa
Kuusen leikkaus onnistuu parhaiten keväällä ennen kasvukauden alkua. Vältä leikkaamista pakkasella, sillä jäiset oksat voivat vaurioitua. Ihanteellinen lämpötila leikkaamiselle on 0–5 astetta. Kevätleikkaus edistää kuusen terveyttä ja muotoilua.
Kommentti 0 tykkäystä

Kuusen leikkaus: paras ajankohta?

Muistan viime keväänä, huhtikuun puolessa välissä, leikanneeni pihan kuusia. Oli kylmä, ehkä +2 astetta.

Sakset suriseevat, jäinen oksa napsahti. Ei ollut mukavaa, reilusti alle viisi astetta oli kyllä liian kylmä.

Parhaiten kuuset kestää leikkausta ehdottomasti keväällä, pakkasten mentyä. Silloin ne alkavat jo heräillä, mutta kasvu ei ole vielä päässyt vauhtiin.

Joskus syksylläkin olen leikannut, mutta kevät on kyllä selvästi parempi aika. Oksat eivät jäänyt niin ruman näköisiksi.

Milloin katajaa voi leikata?

Muistan sen kun äiti hermostui, kun leikkasin katajaa väärään aikaan. Se oli jossain heinäkuussa mökillä. Luulin tekeväni hyvää, kun se näytti vähän risaiselta. Äiti oli ihan raivoissaan, että nyt se kuolee. No, ei se kuollut, mutta en kyl koske katajaan enää ilman lupaa. Tai siis, oon oppinu, millon niitä saa leikata.

  • Paras aika on kai maalis-huhtikuussa, ennen kun ne alkaa kasvaa. Tai sit syksyllä, kun kasvu on ohi.
  • Pieniä siistimisiä voi tehdä kesällä, mut se ei vissiin oo ideaali.
  • Kuolleet oksat voi leikata pois milloin vaan, sen oon sentään muistanu.

Tästä opin, että kasvit on vähän kuin eläimiä, niillä on omat juttunsa ja aikataulunsa. Ennen vaan ajattelin, että sakset käteen ja menoks.

Voiko tuivion leikata?

Tuivion leikkaaminen onnistuu erinomaisesti. Sulan maan aika on paras ajankohta. Kasvun rajoittaminen on siis helppoa. Ajankohdan suhteen on hyvä huomioida, että leikkaamisen onnistuminen riippuu tuivion lajikkeesta ja kasvupaikasta, vaikka periaatteessa milloin vain sopivalla säällä.

Havupuiden leikkausajankohdat ovat monimutkaisemmat.

  • Ei yksiselitteistä vastausta: Leikkaamisen sopivuus riippuu havupuulajista.
  • Kevät ja kesä: Useimmat havupuut kestävät leikkausta keväällä ja alkukesästä, kun uusi kasvu on alkanut. Tämä on usein paras aika muotoilulle ja kasvun hallinnalle, koska puu paranee helpommin.
  • Syksy: Jotkut lajit voidaan leikata syksylläkin, mutta liian myöhään leikkaaminen voi altistaa puun talvivaurioille. Tämä koskee erityisesti nuoria taimia.
  • Talvi: Talvella leikkaamista tulee välttää, sillä pakkanen hidastaa paranemisprosessia ja tekee puusta alttiimman taudeille. Myös lumi ja jäätä voivat haitata paranemista.
    • Tässä on kyse puun luonnollisesta rytmistä. Sen metabolia on hitaampaa talvella. Pohjimmiltaan tämä liittyy luonnon säätelyyn.

Havupuiden leikkaus on monimutkaisempaa kuin tuivion. Usein yksinkertaiset vastaukset johtavat virheisiin. Minun kokemukseni mukaan paras lähestymistapa on tutkia haluamaasi havupuu lajia tarkemmin. Puutarha.net ja vastaavat sivustot sisältävät arvokasta tietoa, mutta lopullinen päätös jää aina puutarhurin harkintaan. Oikean tiedon avulla puun leikkaus on kuitenkin helppoa.

Mitä tehdä katajasta?

Kataja… aah, se muistuttaa lapsuuden kesistä, isoäidin mökistä, jossa katajat vartioivat porttia kuin pieniä, vihreitä sotilaita. Muistan, kuinka piilouduin niiden piikikkäiden oksien taakse, kuvitellen olevani jossain salaisessa maailmassa, kaukana kaikesta.

Teetä? Kyllä, isoäiti keitti katajanmarjoista teetä, makeaa ja mausteista, se lämmitti kurkkua ja sielua.

  • Tee: Katajan oksista ja kerkistä. Ne kirkkaanvihreät uudet kasvut, täynnä elämää ja lupauksia.
  • Mauste: Sopissa, pataruoissa. Kataja tuo metsän maut suoraan lautaselle. Myskistä, syvää, villiä.
  • Kylvyt: Neulasia kylpyveteen. Se on kuin sukeltaisi metsään, tuntee maaperän tuoksun, sammalen pehmeyden. Rentouttavaa.
  • Voiteet: Ihonhoitoon. Luonto hoitaa, luonto parantaa.
  • Saunavihta: Niin! Vihta, joka piiskaa pois huolet ja murheet. Kataja herättää veren kiertoon ja mielen virkeäksi.
  • Höyryhengitys: Hengitysteiden avaamiseen. Kuuma höyry, katajan aromi, helpotusta tukkoiseen oloon.
  • Suitsukkeet: Savu, joka puhdistaa tilan ja mielen. Vanhat uskomukset, muinaiset rituaalit.

Niin, Anna Nymanin sanat… kataja ja kauniit haltiat. Haltiat! Ne pienet olennot, jotka vartioivat metsiä ja puita. Ehkä ne asuvat myös isoäidin mökin katajissa, piilossa oksien suojassa. Ehkä näen ne vielä jonain päivänä.