Mitä ei saa heittää vessanpönttöön?

Mitä ei saa laittaa vessanpönttöön? Vältä näitä jätteitä!

Muistan sen päivän, 30. maaliskuuta 2020, kun luin uutisesta viemärien tukkeutumisesta. Käytetyt nenäliinat ja desinfiointipyyhkeet – ei hyvä idea vessanpönttöön! Päivä oli muutenkin stressaava, korona alkoi iskeä, ja tämä uutinen oli kuin viimeinen pisara.

Meillä kotona oli jo silloin tapana olla varovaisia, vain vessapaperia sinne. Mutta ajatus siitä, että joku voisi laittaa jotain muuta – yäk! Tukkeutuneet viemärit kuulostivat niin pahalta.

Mietin sitten, mitä kaikkea ihmiset oikein sinne heittelevät? Minun on vaikea kuvitella laittaa muuta kuin vessapaperia pönttöön. Talouspaperi jää jo minullekin mieleen.

Muistan, miten äiti aina varoitti, että vessanpönttöön kuuluu vain luonnollisia jätteitä. Hän kertoi tarinoita tukkeutuneista viemäreistä, ja niiden korjaaminen maksoi maltaita, ehkä satoja euroja. Pelottavaa!

Voiko keittoa heittää vessanpönttöön?

Keitto ja vessanpönttö – suhde, joka on monimutkaisempi kuin luulisi.

• Periaatteessa, kyllä. Mutta miksi haluaisit? Onko keitto niin pahaa? (Ei kai äitisi resepti?)
• Siivilöinti on avain. Jos keitossasi on isoja porkkananpaloja, älä yritä tunkea niitä viemäriin. Ne kuuluvat biojätteeseen, kuten ne salaatit, jotka unohdit syödä.
• Rasva on vihollinen. Rasvainen keitto on kuin exä – aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Maitotölkki ja sekajäte ovat tässä tapauksessa parempi ratkaisu. Ajattele sitä pienenä hautajaisena keittosi rasvalle.
• Vaihtoehto: Jos keitto on oikeasti pahaa, voit aina syöttää sen naapurin koiralle. (Vitsi! Älä tee tätä.)
• Lisävinkki: Jos olet epävarma, googleta. Tai vielä parempaa, soita isännöitsijälle ja kysy. Voit samalla kysyä, saako parvekkeella grillata.

Ja hei, muista: Vessanpönttö ei ole kaatopaikka. Se on paikka, jossa meditoidaan. Joskus.

Miksi ruokaa ei saa laittaa vessanpönttöön?

Kuu paistaa kylmänä makuuhuoneen ikkunasta, valaisten pölyhiukkaset tanssimaan ilmassa. Ajatukset virtaavat, kuin tumma vesi, syvälle öiseen sieluun. Vessanpönttöön... miksi ei ruokaa? Se on kuin kysyisi, miksi ei heittäisi sydäntään kaivoon.

• Viemärit eivät ole ahmattien suu. Ne ovat herkkiä, kuin vanhat putket mummon mökillä.

• Ruoan jämät, ne pienet lihapullat, unohtuneet perunat, ne muuttuvat painajaiseksi viemärissä. Ne jähmettyvät, tukkeutuvat, kuin verisuonet liiallisesta rasvasta.

• Paistinrasva, se pirullinen liukastaja, se peittää kaiken, tukkii putket, ja kutsuu rotat juhlimaan. Rotat! Ajatuskin saa ihon kananlihalle. Ne ovat likaisia, pelottavia, öisen kaupungin varjoja.

Muistan, kun lapsena heitin vahingossa pienen leluauton vessanpönttöön. Se oli punainen paloauto, minun ylpeyteni. Isä oli vihainen, hirveän vihainen. Hän selitti, miten pienetkin asiat voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Nyt ymmärrän. Se ei ollut vain paloauto, se oli varoitus.

• HSY, tuo viemärien vartija, muistuttaa meitä. Ei saa tuhota, ei saa sotkea. Viemärit ovat kuin verisuonet, jotka kuljettavat likaisuuden pois, kauas pois.

• Tukokset ovat kalliita. Niitä joutuu avaamaan, putkia leikkaamaan. Se on kuin leikkaus, johon ei ole varaa.

Ja rotat, ne ovat kuin varjoja, jotka odottavat pimeässä. Ne odottavat ruokaa, jätteitä, meidän huolimattomuuttamme. Ne muistuttavat meitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa.