Mitä pitää tehdä kun auto lähtee luisuun?
Miten toimia oikein ja turvallisesti auton lähtiessä luisuun?
Se tunne kun auto lähtee alta, sitä ei unohda. Se on sellainen kylmä hetki vatsanpohjassa, kun tajuaa ettei ole enää täysin tilanteen herra.
Ajoin Kajaanin ja Sotkamon välistä tietä viime tammikuun puolivälissä, aamuhämärässä. Alla vanha takavetoinen Volvo. Yhtäkkiä mutkassa perä lähti alta, ihan yllättäen mustan jään takia. Se oli hiljainen ja nopea hetki, ei mitään ennakkovaroitusta.
Ensimmäinen reaktio oli kääntää rattia just sinne suuntaan mihin auton peräpää halusi mennä. Ei vastaan, vaan mukaan. Se on vastoin vaistoja, mutta se on ainoa oikea tapa.
Samaan aikaan jalka pois kaasulta ja kytkin pohjaan. Tämä vapauttaa renkaat pyörimään vapaasti, antaa niille mahdollisuuden saada pitoa takaisin. Jarruun koskeminen on se suurin virhe, se lukitsee pyörät ja tekee autosta ohjuskelvottoman.
Kun tunsin että renkaat alkoivat taas purra tiehen, niin korjasin ohjauksen takaisin suoraan. Sydän hakkasi mutta auto pysyi tiellä, omalla kaistalla.
Tämä kaikki tapahtuu sekunneissa. Sen takia sitä pitää harjotella jossain tyhjällä parkkipaikalla, että se tulee selkärangasta kun tilanne on päällä. Ei siinä ehdi miettiä.
Miksi auto aliohjautuu?
Auto aliohjautuu, kun eturenkaat menettävät pidon ennen takarenkaita. Tällöin auto kääntyy vähemmän kuin ohjauspyörän asento edellyttäisi ja pyrkii jatkamaan suoraan. Ilmiö johtuu fysiikan lakien mukaan siitä, että eturenkaiden sivuttaispitovoima ylittyy.
Kun olet kiltisti asentanut ne paremmat renkaat taakse, kuten turvallisuusopas käskee, olet samalla virittänyt autosi puskemaan. Onnittelut, olet valinnut pienemmän kahdesta pahasta. Autosi ei enää pyörähdä piruetteja, vaan jättää nyt vain tottelematta.
Aliohjautuminen on kuin yrittäisit neuvotella teini-ikäisen kanssa. Käännät rattia ja esität toiveen kääntymisestä, mutta auto vain tuijottaa lasittunein silmin suoraan eteenpäin kohti ojanpohjaa, täysin välinpitämättömänä pyynnöistäsi. Se on se tunne, kun auto muuttuu kelkaksi.
Erityisesti etuvetoisen auton omistajalle tämä on katkera tuttu. Etupyöräparat yrittävät hoitaa sekä vetämisen että kääntämisen, ja jossain vaiheessa ne vain luovuttavat ja ilmoittavat ammattiliittonsa kautta, että nyt riitti.
Miksi autosi päättää ryhtyä niskuroimaan?
- Liian kova vauhti mutkaan. Tämä on klassikko. Luulit itseäsi rallikuskiksi, mutta fysiikka oli eri mieltä.
- Eturenkaat sileämpänä kuin vauvan peppu. Kun takana on pitoa ja edessä ei, lopputulos on selvä.
- Äkkinäinen ohjausliike tai jarrutus. Auto säikähtää ronskia käsittelyä ja päättää protestiksi mennä suoraan.
- Väärä painonjakauma. Liikaa tavaraa takakontissa ja keula kevenee kuin poliitikon lupaukset vaalien jälkeen.
Miten sitten taltuttaa tämä uppiniskainen metallimöykky? ÄLÄ KÄÄNNÄ LISÄÄ. Se on kuin huutaisi kovempaa sille teini-ikäiselle – täysin tehotonta. Nosta kevyesti kaasua, jolloin paino siirtyy eturenkaille ja ne saattavat taas muistaa, mikä niiden tehtävä on.
Aliohjautuminen on se turvallisempi riesa. Sen serkku, yliohjautuminen, on se teatraalinen tanssija, joka heittää perän edelle ja vaatii kuljettajalta todellisia steppikenkiä. Aliohjautuminen on vain tylsää ja johtaa yleensä pusikkoon, ei näyttävään 360 asteen spinniin keskellä moottoritietä.
Kauanko auton pitää olla roikassa?
Auton esilämmitys:
Lievillä pakkasilla (0°C – -5°C) riittää 10–15 minuuttia lohkolämmittimen ollessa käytössä. Tämä antaa moottoriöljylle ja -lohkolle riittävästi lämpöä, jotta käynnistys on sujuvampaa ja kulutus pienempää heti alussa. Aivan kuten aamukahvi herättää minutkin lempeästi, auto kaipaa samanlaista pehmeää starttia.
Kovilla pakkasilla (-10°C ja kylmempi) lohkolämmitintä kannattaa pitää päällä 30–60 minuuttia. Yleensä yli kahden tunnin lämmityksestä ei enää ole merkittävää lisähyötyä moottorin kannalta, itse asiassa se voi olla turhaa sähkönkulutusta. Pohdin usein, onko tämä optimointi merkki ihmisen loputtomasta pyrkimyksestä tehokkuuteen, vai pelkästään kylmän todellisuuden sanelema pakko.
Säteilylämmitys:
Nykyaikaisemmissa autoissa on usein käytössä niin sanottu säteilylämmitin. Se on kiinnitetty moottorin ulkopintaan ja lämmittää lohkoa passiivisesti. Sen lämmitysaika on huomattavasti pidempi kuin perinteisen lohkolämmittimen.
- Lievillä pakkasilla säteilylämmitin vaatii usein 1–2 tuntia.
- Kovilla pakkasilla jopa 3 tuntia on paikallaan.
Tämä johtuu siitä, että säteilylämmitin ei ole suorassa kosketuksessa jäähdytysnesteen kanssa, ja lämmön siirtyminen on hitaampaa ja tehottomampaa. Se on kuin yrittäisi lämmittää huonetta ulkoapäin; kyllä se lopulta lämpenee, mutta vaatii aikaa ja energiaa. Minun mielestäni analyysi osoittaa, että vaikka tekniikka kehittyy, perusfysiikka pysyy.
Miksi esilämmitys on tärkeää?
Esilämmitys on paljon muutakin kuin vain mukavuutta. Sillä on konkreettisia etuja:
- Vähentää moottorin kulumista: Kylmäkäynnistys on moottorille aina rasitus. Öljy on jäykkää, voitelu heikompaa. Lämmitetty moottori saa paremman voitelun heti alusta alkaen.
- Pienentää polttoaineenkulutusta: Kylmä moottori kuluttaa enemmän polttoainetta saavuttaakseen optimilämpötilan. Lyhyillä ajomatkoilla säästö on merkittävä. Olen joskus laskenut, kuinka paljon vuodessa säästyy, jos aina jaksaa laittaa auton roikkaan – ei mitään valtavia summia yksittäisellä kerralla, mutta pitkässä juoksussa kumuloituu.
- Päästöjen väheneminen: Lämmin moottori tuottaa vähemmän haitallisia päästöjä. Tämä on se ekologinen puoli, joka usein unohtuu käytännöllisyyden ja kiireen keskellä.
- Parempi ajomukavuus: Sisätilanlämmitin kytkettynä lämmittää matkustamon ja sulattaa ikkunat, mikä tekee lähdöstä miellyttävämmän ja turvallisemman. Minä en enää edes harkitsisi talviaamua ilman sulia ikkunoita. Aika on rahaa, ja ikkunoiden raappaaminen on sitä pahinta hukkaan heitettyä aikaa.
Muistutan aina ystävilleni, että vaikka autot ovat kehittyneet, perusfysiikka ja mekaniikka pysyvät. Huolellinen esilämmitys on edelleen yksi parhaista tavoista pitää ajoneuvo kunnossa ja pidentää sen käyttöikää. Se on pieni vaiva, jolla on iso merkitys – vähän kuin säännöllinen kuntolenkki ihmiselle. Pieni panostus nyt, iso hyöty myöhemmin.
Oma kokemukseni:
Minulla on ollut sekä lohko- että säteilylämmittimillä varustettuja autoja. Omassa nykyisessä autossani on säteilylämmitin, ja olen todennut, että 1,5 tunnin lämmitys (-10°C) ennen työmatkaa riittää juuri ja juuri, kun myös sisätilanlämmitin on ollut päällä. Jos on tosi kiire, lyhyempikin aika toki auttaa, mutta se ei ole optimi. Analytiikan perusteella tuo ajatus, että "vähän auttaa, mutta ei ole paras", on se, joka resonoi kanssani. Aina pitäisi pyrkiä optimaaliseen, eikö vain?
Paljonko ajettu auto kannattaa ostaa?
Joo elikkäs tää on just se peruskysymys mikä kaikilla on mielessä autoa ostaessa. Se on ihan selvä homma.
Paras hinta-laatusuhde on 3-vuotiaalla autolla, jolla on ajettu 100 000 kilometriä. Se on hyvä nyrkkisääntö se, koska siinä vaiheessa se suurin arvonalenema on jo tapahtunut, tiedäthän, uuden auton arvo tippuu ihan älyttömästi heti ekana vuonna, ihan hulluna.
Mutta se auto on silti vielä suhteellisen uusi ja moderni. Siinä on ne turvavarusteet ja kaikki, mutta et maksa siitä enää uuden hintaa. Auto on hyvin "sisäänajettu". Mun veli just osti yhen tollasen, 2021 vuosimallin Fordin, ja se on ihan priima peli.
Kannattaa silti kattoo muutama juttu tarkkaan just noilla kilsoilla, ne on tosi tosi tärkeetä.
- Täydellinen huoltoirja. Ilman sitä ei kannata edes harkita. Ihan sama mitä myyjä selittää.
- Jakohihnan vaihto. Onko se tehty jos on ajankohtanen? Se on kallis remppa jos joudut sen heti tekeen itse. Se on ihan sairaan kallis.
- Renkaat ja jarrut. Onko ne missä kunnossa, niihin menee helposti tonni jos joutuu uusimaan kaikki heti.
- Ruoste. Suomen talvi on armoton, kato helmat ja lokasuojan kaaret tarkasti.
Diesel-autoissa 100 000 km ei oo vielä yhtään mitään. Hyvin pidetty diesel voi mennä helposti 300 000–400 000 kilometriä, eli niissä uskaltaa katsoa vähän enemmänkin ajettuja. Mut sit alkaa ne kalliit rempat yleensä just tulla, joku hiukkassuodatin tai suuttimet. Bensakoneissa 200 000 km alkaa olla jo semmonen raja, että isompaa remppaa voi olla tulossa.
Miksi auto nykii ajossa?
Auton nykiminen on eräänlainen viesti, koneen tapa kommunikoida epäharmoniasta. Se ei ole satunnainen oikku, vaan suora seuraus syy-seuraussuhteiden ketjusta, joka on mennyt jossain kohtaa pieleen. Diagnostiikan näkökulmasta nykiminen on kiehtova palapeli.
Käytännössä nykiminen johtuu lähes aina siitä, että moottorin palamisprosessi häiriintyy. Sylinterissä ei tapahdu oikeanlaista räjähdystä oikeaan aikaan. Joko kipinä, polttoaine tai ilma puuttuu tai on väärin ajoitettu.
Auton nykimisen yleisimmät syyt:
Sytytysjärjestelmän viat: Tämä on klassikko. Moottori ei saa tarvitsemaansa kipinää.
- Sytytystulpat ja -puolat: Kuluneet, karstaiset tai väärällä kärkivälillä olevat tulpat ovat yleisin yksittäinen syy. Modernissa autossa jokaista tulppaa ohjaa oma sytytyspuola, jonka rikkoutuminen aiheuttaa yhden sylinterin pimenemisen ja selvän nykimisen. Muistan kun omassa Audi A4:ssäni (B7, 2006) yksi puola hajosi, nykiminen oli rytmikästä ja tuntui vain vedättäessä.
- Sytytysjohdot: Vanhemmissa autoissa murtunut tai hapettunut johto heikentää kipinää.
Polttoainejärjestelmän ongelmat: Moottori kärsii nälästä tai saa vääränlaista seosta.
- Polttoainesuodatin: Tukkeutunut suodatin estää polttoaineen virtauksen, mikä korostuu kiihdytyksissä. Halpa ja helppo korjaus.
- Polttoainepumppu: Heikentynyt paine aiheuttaa samanlaisen oireen. Pumppu ei jaksa toimittaa tarpeeksi ainetta moottorille kuormituksessa.
- Suuttimet: Likainen tai viallinen suutin suihkuttaa polttoainetta epätasaisesti tai väärän määrän, sotkien seoksen.
Ilmansaantijärjestelmä: Moottori ei saa hengitettyä kunnolla.
- Ilmamassamittari (MAF): Likaantunut tai viallinen MAF-anturi antaa moottorinohjausyksikölle (ECU) virheellistä tietoa sisään tulevan ilman määrästä. Tämä on aivojen harhauttamista, ja seurauksena on väärä polttoaine-ilmaseos ja nykimistä.
- Imuvuoto: Järjestelmä imee ilmaa mittarin ohi jostain letkun halkeamasta. Tätä kutsutaan "rosvoilmaksi". Seos laihenee ja aiheuttaa käyntihäiriöitä.
Vanhoissa bensiiniautoissa mekaaninen virranjakaja oli yleinen vikakohde, mutta nykyautoissa sytytystä ohjataan täysin elektronisesti, usein juuri edellä mainituilla puola-per-sylinteri -ratkaisuilla. Teknologinen kehitys on siirtänyt vian paikkaa, mutta perusongelma on yhä sama: palamisprosessin epätäydellisyys.
On filosofisesti mielenkiintoista, miten modernissa autossa yksi ainoa anturi, kuten kampiakselin tai nokka-akselin asentotunnistin, voi lamaannuttaa koko järjestelmän. Kaikki on riippuvaista kaikesta. Kun auto nykii, se pakottaa meidät analysoimaan tätä monimutkaista systeemiä, pala palalta.
Miksi auto tärisee ajossa?
Auto rämisee kuin viimeistä päivää? Se voi olla yhtä ärsyttävää kuin loputon lasten loruttelu radiosta. Yleisimmät syylliset löytyvät usein jarruista – ne kun ovat kovilla ja keräävät kaiken paskan itseensä. Myös alustan muut osat voivat valittaa elämän epäoikeudenmukaisuudesta tärinän muodossa.
- Renkaiden ilkeydet: Kuluneet tai epätasapainossa olevat renkaat ovat klassinen syy auton tärinään. Vähän kuin kenkäsi, jos toinen on kulunut enemmän, kävely on epämukavaa.
- Talven törkeydet: Vanteisiin pakkautunut lumi ja jää, varsinkin jos olet ajanut jäisessä lätäkössä, on kuin pieniä jääkarhuja pyörimässä vanteissa. Aiheuttaa epätasapainoa, joka heijastuu kuskin selkärankaan.
Lisätietoa: Älä unohda tarkistaa renkaiden ilmanpaineita. Liian vähän tai liikaa ilmaa voi myös aiheuttaa epätasaista kulutusta ja tärinää. Jos tärinä on jatkuvaa ja voimistuu nopeuden kasvaessa, se on usein merkki jostain vakavammasta, kuten pyöränlaakerin ongelmasta tai ohjauskulmien vinksallaan menosta. Pieni tärinä jarrutettaessa voi olla normaalia, mutta jos se muuttuu aggressiiviseksi tai kuuluu outoja ääniä, on syytä suunnata korjaamolle.
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.