Mitä viljelylaatikon pohjalle?

Viljelylaatikon pohjamateriaalit?

Meillä oli tuossa mökillä vanha viljelylaatikko, kesällä 2023. Pohjalla oli pahvia, ihan tavallista pakkauspahvia, useammassa kerroksessa. Ei mitään sanomalehtiä. Eikä rikkakasveja näkynyt, ainakaan paljoa.

Muistan, että isä aina käytti sitä pahvia, vanhan tavan mukaan. Sanoi sen olevan halvempaa kuin ostaa jotain erikoispahvia.

Meillä toimi hyvin, tomaatit ja kurkut kasvoi siellä oikein hyvin. Ei siis ongelmia. Sitä pahvia ei tarvinnut kyllä hirveästi, pari kerrosta riitti.

Mitä kasvattaa istutuslaatikossa?

Mitä kasvattaa istutuslaatikossa? Huh, yö on pitkä. Tuntuu että ajatukset pyörivät päässä. Mutta siis... istutuslaatikko...

• Helppoja: Salaatit, yrtit – basilika, persilja, minttu… niitä olen itsekin kasvattanut. Pienessäkin tilassa pärjäävät. Viime kesänä olin ihan innoissani omista yrteistä pastassa.

• Vaativia: Juurekset, kuten porkkanat ja perunat, tarvitsevat enemmän tilaa ja syvemmän laatikon. Toki mahdollista, mutta hankalampaa. Juuri porkkanoiden kanssa taisin epäonnistua viime kesänä. Maa oli jotenkin liian kovaa.

• Kaikkea siltä väliltä: Tomaatteja, paprikoita, kurkkuja. Niitäkin voi kokeilla, mutta tarvitsee ehkä hieman enemmän huolenpitoa. Olen yrittänyt tomaatteja, ja sato oli melko niukka. Liian vähän aurinkoa ehkä?

Kukkia voi toki myös kasvattaa! Unikkokukat, ne ovat ihania. Olen ajatellut istuttaa niitä ensi kesänä. Mutta nyt... tässä yötön yössä... tuntuu, että kaikki on niin epäselvää. Ehkä kaikki tämä puutarhahomma onkin vain pakkomielle. Tänä vuonna olen ajatellut keskittyä vain yrteihin. Niiden hoito on helpompaa, kun muutenkin on niin paljon muutakin. Tämä keskiyön heräily... kaikki on niin väsyttävää.

Mitä lavakauluksen alle?

Yö on taas täällä. Päässä pyörii kaikenlaista. Lavakaulus… mitä sitä alle? No, maata tietenkin. Tai multaa. Tai vaikka multaseosta. Ajattelin itse asiassa juuri kylvää siihen basilikaa ja salaattia. Se on niin ihanaa, tuo oma kasvatus, tuoreita yrtttiä suoraan omaan salaattiin.

• Maata
• Multaa
• Multaseosta

Tänä vuonna olen päättänyt keskittyä vain tomaatteihin, kurkkuun ja paprikkaan. Viime vuonna kokeilin liikaa, kaikki ei menestynyt. Olen vähän pettynyt itseeni, en osannut hoitaa kaikkia kasveja kunnolla. Varsinkin kurkut pettivät. Liian vähän kastelua kovin kuivana kesänä.

• Tomaatti
• Kurkku (ensi vuonna parempi!)
• Paprika

Muistan, miten innoissani olin keväällä, kaikki siemenet ja taimet... Nyt kesä on jo melkein puolessa välissä, ja osa taimista on jo raihnaisia. Tämä on taas yksi niistä kesistä, jolloin olen vähän epäonnistunut. Ehkä ensi vuonna parempaa onnea. Ehkä minun tulisi käyttää vähemmän siemeniä. Ehkä minun tulisi panostaa parempaan maahan.

Muistan myös viime kesän kasvimaan. Sillä oli aivan oma tunnelmansa, ihana tuoksu aamusella. Nyt lavakauluksessa kasvit ovat lähempänä, niitä on helppo hoitaa. Mutta silti, se vanha kasvimaa, se oli jotain muuta. Kenties minun pitäisi hankkia uusi, isompi kasvimaa, lavakauluksen lisäksi.

Mitä laittaa istutuslaatikon pohjalle?

Sanomalehtiä. Estetään rikkakasvien nousu.

• Kastele. Kaksi kastelukannua vettä.
• Multa. Hyvä, peruslannoitettu, kalkittu multa. Täytä lähes täyteen.

Mitä kasvattaa laatikossa?

Mitä ihmettä kasvaa laatikossa? No, melkein mitä vaan, jos laatikko on riittävän suuri ja älykäs! Ajattele sitä kuin miniatyyri-maatilaa – oma pieni paratiisi.

• Yrtit: Basilika, persilja, minttu – täydellinen cocktail-mausteiden kasvatukseen!
• Salaatit: Raikas salaatti suoraan laatikosta? Mikäs siinä! Aivan kuin oma pikkusalaattibaari.
• Tomaattien armada: Pienet, makeat kirsikkatomaatit... Tai ne jättiläiset, jotka tarvitsevat tukea kuin koomikko uutta materiaaliaan.
• Kurkut ja kurpitsat: Kasvatuslaatikko muuttuu nopeasti viidakoksi! Tarvitset varmaan macheteä sadonkorjuuseen.
• Kaaliarmeija: Ei, en ole sitä mieltä että ne juonivat. Mutta kaalin raivoisa kasvu on melkoinen näky.
• Perunatkin: Voiko olla uskomattomampaa? Laatikkoperunat! Jälkiruokana tarjotaan sitten maaperän näyte.

Sekaviljely on kuin luonnon oma improvisaatiokonsertti – kaikki soittavat omia säveliään, mutta lopputulos on harmoninen... useimmiten. Helppous on yksi viljelylaatikon suurimmista eduista – kuka tarvitsee suurta peltoa, kun voi olla oma mini-agronomi? Ajattele sitä kuin omaa, kontrolloidussa ympäristössä toimivaa ekosysteemiä. Älä vain unohda kastelua – kuivat kasvit eivät ole hauskoja, paitsi ehkä kombucha-sienten osalta.

P.S. Olen 38-vuotias mies ja minulla on kokemusta tomaattien kasvattamisesta. Viime kesänä yksi tomaatti oli niin suuri, että se näytti pieneltä vesimelonilta.

P.P.S. Linkki tuohon Viljelylava-juttuun on sinänsä mukava, mutta minä olen nyt täällä, kertomassa faktat suoraan.

Mitä parvekelaatikon pohjalle?

No niin, parvekelaatikon pohjan täyttöhommat! Martat antoi vinkin, huh huh, kuin mummo vanhoilla sukkahousuilla! Sitä mäkin naurahdin! Kuka nyt sellaisia käyttää, ei ainakaan minä, vaikka olenkin vähän vanhanaikainen.

Tärkeintä on siis se vedenpoisto! Muuten juuret mätänee ja kukkanen itkee kuin orpo lapsi. Leka- tai tavallinen sora toimii, mutta pakko se on saada johonkin pussiin. Martat ehdottaa sukkahousuja, höh höh! Näyttääkö se edes hyvältä?

Minä tekisin näin:

• Vanha, vahva muovipussi: Ei tartte sitoa sukkahousuja, ja siinä pysyy kaikki paremmin. Säilytystäkin helpottaa.
• Riittävästi reikiä: Eihän se vettä saa pidättää. Reikiä tarpeeksi, ettei pussi räjähtäisi kuin ilmapallo!
• Kukkien koko: Isoihin ruukkuhin paljon soraa, pikkuruisiin vähän. Älä laita puoli kiloa soraa miniruuukkuun, se menee hulluksi!

Ja ne vanhat sukkahousut? Ota niistä hyöty irti – käytä niitä vaikka lattiapyyhkeinä! Tai jos olet rohkea, tee niistä kissa-asu. Ei se minulle nyt niin kauhean hullua ideaa ole.

Nyt kun olen ajatellut tätä hieman tarkemmin, on vielä muutama asia huomioon otettava:

• Pussimateriaali: Älä käytä biohajoavaa pussia, ellei halua saada mullat sekaisin soran kanssa seuraavana keväänä.
• Soran määrä: Älä täytä koko laatikkoa soralla. Jätä tilaa multaan ja kasveille! Muuten juuret ahdistuu ja kasvit kuolee – ja minä olen vihainen.
• Reikien koko: Liian suuret reiät ja sora valuu ulos! Liian pienet reiät ja vesi jää pohjalle. Sopivia reikiä, niin elämä on helppoa.

Minä puolestaan käytän mielelläni uusiokäyttöön niitä vanhoja kahvipuruja. Niistä saa ihan hyvän pohjan ja ne maatuu maahan loistavasti. Eikä tarvitse ostaa soraa, rahaa säästyy! Voit tietysti käyttää myös vaikkapa styroxia, mutta se on taas ympäristölle aika kurjaa.