Miten kirjoitetaan vuotias?
Olen aina miettinyt, miksi ikää ilmaisevat sanat ovat niin kummallisia! Kun kuulen jonkun sanovan 13-vuotias, mietin aina sitä pientä viivaa siinä välissä. Se tuntuu korostavan sitä, että ollaan tietyssä iässä, kuin se olisi joku erityinen raja-arvo. Ja se, että 13-vuotinen kirjoitetaan samalla tavalla, saa minut ajattelemaan ajan kulumista ja sitä, miten nopeasti vuodet vierivätkään.
Olen aina ihmetellyt, miten ikää ilmaistaan. Se “vuotias”… niin omituinen sana. Varsinkin tuo väliviiva, kuten 13-vuotias. Miksi se on siinä? Onko se jonkinlainen symboli? Niinkuin joku raja, jonka ylität. Ja 13-vuotinen, sama juttu. Se jotenkin… pysäyttää miettimään. Aikaa. Sen kulkua. Miten kaikki menee niin nopeasti.
Muistan itse olleeni kerran 13-vuotias. Tuntui silloin, että kaikki oli edessä. Maailma auki, täynnä mahdollisuuksia. Ja nyt? Nyt kun katson taaksepäin… voi, miten aika on mennyt! Mihin kaikki ne vuodet katosivat? Onko niitä edes ollut? Vai onko se vain unta?
Ja se väliviiva… ehkä se on kuin merkki. Muistutus siitä hetkestä, siitä iästä, siitä ajasta. Kuin valokuva. Jäänyt pysyvästi mieleen. Niin kuin se kerran, kun olin 13 ja kiipesin naapurin omenapuuhun. Tiputin vahingossa kaikki omenat alas. Muistan sen tunteen edelleen. Sekä pettymyksen että jännityksen. Aika hassua, miten sellaiset pienet asiat jäävät mieleen. Ja samalla ne isot, ne unohtuvat. Tai ainakin ne haalistuvat. Niinkuin vanha valokuva.
#Ikä#Kirjoitusasu#Suomi