Miten kirsikoista saa kiven pois?

7 kuukautta sitten 72 katselukertaa

Kirsikan kiven poistaminen on helppoa ja siistiä: Aseta kirsikka kantapuoli ylöspäin tyhjän pullon suulle. Paina syömäpuikolla kirsikan läpi keskeltä. Kivi putoaa pullon sisään, ja saat kirsikat nopeasti valmiiksi käyttöön ilman sotkua.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten poistat kirsikan kiven nopeasti ja vaivattomasti?

Olenhan minäkin tuskaillut monta kertaa kirsikoiden kivien kanssa, varsinkin kun niitä pitäisi saada paljon irti, esimerks jonkin kesäjuhlan leivonnaisiin. Sitä soppaa siitä helposti syntyy keittiön tasoille, kun koittaa veitsellä tai lusikalla kaivella niitä pieniä kiviä ulos.

Muistan kun viime kesäkuun lopussa, olin Hakaniemen torilla Helsingissä, ja ostin rasian ihania tuoreita kirsikoita 3,50 eurolla. Piti niistä sitten jotain kakkua tehdä, ja mietin samaa vanhaa pulmaa.

Mutta keksin itse asiassa aika näppärän tavan ihan sattumalta, kun syömäpuikot sattuivat olemaan esillä edellisen illan noutoruuan jäljiltä. Ei tarvinnut mitään ihmeellisiä työkaluja hakea tai ostaa.

Homma onnistuu näin: otat sen kirsikan, asetat sen pullon suulle, niin että se kantaosa osoittaa ylöspäin. Valitse joku tavallinen lasipullo, tyhjä limpparipullo käy tosi hyvin. Tärkeintä on että pullonkaula on sopiva, ei liian leveä.

Sitten vaan pikkusen painetaan sieltä kirsikan keskeltä syömäpuikolla. Se kivi plumpsahtaa suoraan pullon sisään, eikä sotke yhtään paikkaa. Aivan mahtava tunne kun tajuaa, että on löytynyt tähän vanhaan pulmaan näin helppo ratkaisu, ja homma käy nopeasti.

Miten kirsikat säilötään?

Istun tässä keittiön hiljaisuudessa. Kello on paljon. Edessäni on kulhollinen kirsikoita, tummanpunaisia, melkein mustia tässä yön valossa. En voi antaa niiden mennä pilalle. Se tuntuisi jotenkin niin väärältä.

Mitä niille sitten tekisi. Miten ne säilötään.

Kirsikoiden säilöntä sokeriliemessä on se yleisin. Keitetään vain vesi ja sokeri, ja kaadetaan liemi kivettömien kirsikoiden päälle purkkiin. Helppoa.
Kirsikkahillon keittäminen on toinen. Se on klassikko. Kirsikat ja hillosokeria. Siinä se. Säilyy pitkään, pimeässä kaapissa.
Säilöntä alkoholiin, esimerkiksi brandyyn tai rommiin. Ne muuttuvat joksikin aivan muuksi. Aikuisten karkeiksi. Säilyvät ikuisuuden, melkein.

Sokeriliemi tuntuu nyt oikealta. Se on niin rehellinen. Vain sokeria ja vettä pitämässä kiinni kesän mausta hetken kauemmin. Ne säilyvät jääkaapissa noin kaksi, ehkä kolme viikkoa. Aika lyhyt aika loppujen lopuksi.

Jos haluaa lisää aikaa, sinne voi laittaa sitruunahappoa. Tai sitä brandya. Alkoholi muuttaa kaiken. Se tekee säilykkeestä pysyvämmän, mutta samalla se vie jotain pois siitä alkuperäisestä mausta. Tekee siitä raskaamman.

Ehkä minä teen ne vain sokeriliemeen. Annan niiden olla sitä mitä ne ovat, sen lyhyen hetken kun ne kestävät.

Mitä voi tehdä kirsikasta?

On taas se aika vuodesta. Kun kirsikat ilmestyvät. Ne maistuvat parhailta ihan sellaisenaan, suoraan kulhosta, yksi kerrallaan. Hiljaa keittiössä.

Mummo teki aina sellaista kirsikkapiirakkaa. Sitä ei enää saa. Se maku on vain muistoissa. Vaikka yrittäisi itse tehdä, ei se ole sama. Koskaan.

Juhannuksena oli aina britakakku, kirsikoilla. Se tuntui niin juhlavalta silloin. Nyt ne ovat vain kirsikoita. Kauniita ja punaisia, mutta jotain on erilaista.

Kirsikan käyttö leivonnassa ja jälkiruoissa
- Kakut: Britakakku, pavlova, juustokakut ja perinteinen Schwarzwaldin kakku. Kirsikka tuo kosteutta ja hapokkuutta.
- Piirakat: Klassinen kirsikkapiirakka, murupiirakat (crumble) ja ranskalainen kirsikkapannukakku, clafoutis.
- Pienet leivonnaiset: Muffinit, skonssit, kirsikkataskut.
- Jälkiruoat: Tuorepuuro, jogurtin ja granolan kanssa, jäädykkeet, kirsikkakompotti vaniljajäätelön kera.
Kirsikka säilönnässä ja juomissa
- Säilöntä: Kirsikkahillo, -marmeladi, -mehu ja -siirappi. Kirsikat voi myös pakastaa tai tehdä niistä kompottia talven varalle.
- Juomat: Smoothie, pirtelö, mehu. Sopii erinomaisesti booliin ja cocktaileihin, kuten kirsikkamojitoon.
Kirsikka suolaisissa ruoissa
- Kastikkeet: Kirsikkakastike sopii erityisesti ankan, porsaanlihan ja riistan, kuten peuran, kanssa.
- Salaatit: Tuoreet kirsikat tuovat makeutta ja väriä esimerkiksi vuohenjuusto- tai halloumisalaattiin.

Mitä vitamiineja on kirsikassa?

Kirsikka tarjoaa C-vitamiinia, reilusti. Yksi kupillinen antaa 18 prosenttia päivittäisestä tarpeesta.

Tarkemmin:

C-vitamiini: Vahvistaa vastustuskykyä.
B6-vitamiini: Tukee hermoston toimintaa.
A-vitamiini: Tärkeä näölle ja iholle.
K-vitamiini: Välttämätön veren hyytymiselle ja luustolle.

Nämä yhdessä tukevat kollageenin muodostusta, verisuonten terveyttä sekä lihasten ja luiden vahvuutta.

Mihin voi käyttää kirsikkahilloa?

Mieleeni nousee kesä, se hehkuva iltapäivä, kun kirsikkapuu notkui punaisista helmistä. Aika pysähtyi, vain tuuli kuiski lehtien lomassa. Kirsikkahillo, tuo makea muisto, elää purkissa talven varalle, odottaen. Sen tuoksu on kesäinen lupaus.

Miten sen purkin avaa? Hitaasti, hartaasti. Ensin aamupuuron päälle, lämpimään, lohdulliseen. Se kirkas makeus herättää aamun, tuo siihen värin ja kaiun menneestä. Kaurapuuro saa uuden elämän, kerroksellisen, runollisen.

Sitten sunnuntaiaamun letut, ne ohuet, pitsimäiset. Kirsikkahillon täyteläisyys sulaa niiden päälle, valuu hieman sivuille. Tai ehkä pannukakku, paksu ja kultainen, uunista tulleena. Sen pinnalla hillo loistaa, kuin pienet lasihelmet.

Illalla, ehkä, kun kaipaa jotain pientä lohtua, jogurttiin sekoitettuna. Tai vaniljajäätelön kylmää syleilyä vasten, se tummanpunainen sulaa hitaasti, luoden taiteellisen kuvion. Jokin kakkupala, juustokakku ehkä, kaipaa sitä piristystä.

Ja sitten se salainen ainesosa, lakritsijauhe. Raakalakritsi, tumma ja maanläheinen, lisää syvyyttä. Se ei peitä, vaan korostaa kirsikan omaa luonnetta, luo odottamattoman harmonian. Maailma pysähtyy, maku syvenee.

Mutta kirsikkahillo voi olla muutakin. Se voi olla se yllättävä elementti, joka tekee arkisesta juhlan. Juustotarjottimella, vahvojen kypsien juustojen kumppanina, se tanssii herkullista tangoa. Pieni lusikallinen, ja maku avartuu.

Aamiaisesta iltaan, makeasta suolaiseen. Kirsikkahillo on monipuolinen aarre. Se tuo väriä, makua, muistoja. Se on pala kesää, aina käsillä, aina valmis ilahduttamaan.

Kirsikkahillon käyttökohteita:

Puurot: Erinomainen lisäke kaurapuuron tai muiden aamupuuroiden päälle.
Lettuset ja pannukakut: Sopii ohuille letuille tai paksuille pannukakuille.
Jogurtti ja rahka: Sekoita aamiaisjogurttiin tai välipala-rahkaan.
Jäätelö: Tarjoile vaniljajäätelön tai muiden maitopohjaisten jäätelöiden kanssa.
Makeat leivonnaiset:
- Kakut: Täyte tai päällekkäinen kerros esimerkiksi juustokakkuun, kääretorttuun tai täytekakkuun.
- Piirakat ja tortut: Täytteenä tai koristeena.
- Pulla ja munkki: Täyte tai siveltävä kerros.
Juustotarjotin: Tarjoa kypsien juustojen kuten brie- tai cheddarin rinnalla.
Erikoiskäytöt:
- Raakalakritsijauheella maustettuna: Kirsikkahillon syvemmän maun saavuttamiseksi.
- Liharuokien lisuke: Pieni määrä hilloa voi tasapainottaa makuja erityisesti riistan tai ankankin kanssa.
- Smoothie: Lisää lusikallinen tuomaan makeutta ja makua.

Mitä kirsikasta voi tehdä?

Kirsikka. Makea, mutta kantaa syvyyttä. Sellaisenaan, viileänä. Tai osana jotain suurempaa.

Leivonta: Kakkujen, piirakoiden sydän. Marenkikuorrutusten alla, pavlovan kukkana.
Jälkiruoat: Tuorepuuro, jogurtti. Viileän hapokas kontrasti makeudelle.
Välipalat: Pieniä puraisuja. Aamupalaan, iltapäivään.

Kirsikka tuo arkeen ripauksen luksusta. Sitä maistuu eri tavoin. Jokainen kerta erilainen.

Pitääkö kirsikoista poistaa kivet?

Kirsikoiden kivet poistetaan ennen hilloamista. Kirsikoiden kiviä voi hyödyntää mausteena. Jauhamalla osan kivistä ja lisäämällä ne hilloon saa mantelinmakua. Kirsikankivistä voi uuttaa makua alkoholiin.

Voi jestas se viime kesän urakka. Oli heinäkuu ja Vantaan keittiössä ihan hirveä hiki. Sain anopilta kaksi ämpärillistä tummia, melkein mustia kirsikoita. Se tuoksu oli huumaava, mutta niin oli se työkin.

Istuin siinä pöydän ääressä tuntikausia, veitsen kanssa näpertämässä. Sormet ihan punaisena ja tahmeina, ja joka paikka oli kirsikanmehussa. Siinä vaiheessa kirosin jo koko idean. Kiviä kertyi valtava kasa erilliseen kulhoon.

Sitten iski, mummon vanha juttu. Sen kirsikkahillo oli aina parasta, siinä oli joku salainen ainesosa. Se oli se kivi. Ei koko kivi, vaan sen sisus.

Otin siitä kivikasasta ehkä kolmasosan. Laitoin ne leivinliinan sisään ja aloin hakata lihanuijalla. Mikä sotku, mutta lopulta sain ne rikki. Sisältä paljastui se pieni siemen. Se tuoksu, ihan selvä karvasmanteli. Jauhoin ne siemenet huhmareessa hienoksi.

Sitä kivimurskaa kun laittoi hillon sekaan keittovaiheessa, niin koko hillo sai ihan uudenlaisen syvyyden. Siitä tuli hienostunut, vähän marsipaaninen maku, joka teki siitä täydellistä. Ei mikään tavallinen sokerimössö.