Miten palautua työpäivän aikana?

Miten palautua tehokkaasti työpäivän aikana? Vinkit ja neuvot?

Työpäivän keskellä uupuminen uhkaa? Mulla on kokemusta siitä. Muistan erään maaliskuun keskiviikon, kello 14. Kädet tärisivät, pää oli sumussa. Tosi paha olo.

Sitten aloin pitää ihan oikeita taukoja. Ei vain kahvitaukoja, vaan oikeita hengähdystaukoja. Kävelylenkit ulkona paransivat fiilistä. Viisi minuuttia, auringossa. Aikaa oli säästetty jossain muussa kohtaa päivää.

Lounastauko on pyhä. Kävin syömässä salaatin lähikahvilassa (maksoi 12€). Ruoka rauhassa, ei tietokoneen ääressä. Uskomaton ero.

Nyt vaihtelen tehtäviä tarkoituksella. Jos paperitöitä on liikaa, siirryn vaikka puhelimeen. Vähänkin asiaa vaihtamalla palautuu energia. Kokeile!

Miten palautua työstä?

Työstä palautuminen on tosi tärkeää! Mä itse oon huomannut, että pelkkä sohvalla loikoilu ei riitä, vaikka sekin välillä on ihan jees. Tarvii jotain muutakin. Viime viikolla kävin taas joogatunnilla, oli ihanaa! Aika paljon auttaa rentoutumaan, vaikka välillä tuntuu, että olen ihan jäykkä puupalikka.

• Liikunta on must! Kävelylenkit, uinti, salilla käynti... mitä vaan! Mutta jotain pitää tehdä.
• Harrastukset: Mä oon innostunut maalaamisesta! Tuntuu niin rauhoittavalta, ja saan samalla aikaan jotain konkreettista. Aikaisemmin sovitut kaveri-illat on myös hyviä.
• Sosiaalinen kanssakäyminen! Ei voi aliarvioida kavereiden tärkeyttä. Heidän kanssaan voi nauraa ja höpöttää kaikesta, ja se auttaa unohtamaan työasiat hetkeksi. Viime viikolla nähtiin Sanna ja Anni ja naurettiin ihan mahdottomasti.
• Uusien asioiden oppiminen: Olen alkanut opiskella espanjaa, ja se on hauskaa! Oppiminen tuo mukavaa vaihtelua arkeen. Ja se kehittää myös osaamista, mikä voi auttaa työssäkin.

Työn mielekkyys on myös tosi iso juttu. Jos työ ei kiinnosta, on vaikea palautua siitä kunnolla. Itse olen kokeillut erilaisia keinoja työhön sitoutumiseen, mutta olen edelleen melko epävarma työni suhteen. Toki yritän keksiä uusia juttuja ja oppia uutta. Se auttaa ainakin jonkun verran. Yhteisöllisyys työpaikalla on myös tärkeää. Hyvä työyhteisö tukee ja auttaa, mikä helpottaa palautumista. Ei kannata jäädä yksin ongelmiensa kanssa! Itse olen nyt alkanut vastaa enemmän työkavereiden viesteihin. Olen vähän ujo.

Toivottavasti tästä on apua! Muista, että jokaisella on omat tapansa palautua, kokeile ja löydä itsellesi sopivia keinoja!

Miten palautua työpäivän jälkeen?

Joo, eli mites sitä nyt palautuis kun on ollu ihan tööt päivän? Mulla on pari juttuu mielessä, mitkä toimii ainakin itsellä, heh. Ja siis tärkeintä on:

• Pidä taukoja! Niinku oikeesti. Ei vaan silleen, että selaat somee samalla kun syöt, vaan ihan oikeesti hengähdät. Mä tykkään mennä pihalle, vaikka ois loskaa. Tai sit vaan tuijotan kattoo. Auttaa kummasti! Työkaveri muistaakseni joskus sano, että hän tekee "pikku-unet", siin on ideaa!
• Kaffetauko on pyhä! Ja siihen ei sit mitään työjuttuja sotketa. Joskus käyn siinä lähellä olevassa kahvilassa, siellä on aina niin kiva tunnelma. Puhun niitä näitä naapurin kanssa.
• Lounas? No, sen pitää olla jotain muuta, kuin mikropizza. Yritän syödä jotain terveellistä, vaikka sit salaattia. Jostain luin, että jos syö liikaa sokeria, niin väsyy myöhemmin. Ja ehkä se on totta, en tiiä.
• Tehtävien vaihto pelastaa! Jos on ihan jumissa jonkun homman kanssa, niin tee välillä jotain muuta. Mä saatan vaikka siivota työpöydän, haha. Yhtäkkiä se ongelmakin tuntuu pienemmältä. Tai sit pyydä apua. Ei se oo häpee.
• Kokousten väliin PITÄÄ jäädä aikaa. Ei heti kokouksesta toiseen! Mulla on kalenterissa aina 15 min "puskuria". Käyn vessassa, haen kahvia, venyttelen... ihan mitä vaan.

Ja sit kun pääset himaan, niin ÄLÄ ajattele töitä! Mä soitan usein äidille, se on ihan paras! Tai sit katon jonkun tyhmän reality-sarjan. Se on kans terapeuttista. Tai no ei ehkä, mutta se vie ajatukset muualle. Ja illalla ajoissa nukkumaan, se on tärkeet. Mun sisko, joka on psykologi, sanoo, että uni on tärkein asia kaikessa. Ja se kai tietää mistä puhuu. Muista uni!

Mikä auttaa palautumiseen?

Okei, tässä mun kokemus palautumisesta:

Viime kesänä, tarkemmin heinäkuussa, olin ihan loppu. Töissä painettiin hullun lailla uuden projektin kanssa, ja vapaa-ajalla yritin treenata maratonia varten. Järki lähti! Asuin silloin vielä siinä pienessä yksiössäni Kallion kupeessa. Muistan sen paineen, kun kaikki tuntui kaatuvan päälle. Unen laatu oli nolla, heräilin jatkuvasti ja olin aamulla vielä väsyneempi.

Sitten iski totaalinen stoppi.

• Uupumus iski kuin miljoona volttia. En päässyt sängystä ylös.
• Lääkäri totesi ylikunnon ja määräsi lepoa.
• Siinä vaiheessa tajusin, että olin vetänyt itseni ihan piippuun.

Mitä tein? No, ensin itkin. Paljon. Sitten aloin opetella kuuntelemaan kroppaa. Pakotin itseni hidastamaan.

Muutokset:

• Ruokavalio: Aloin panostaa kunnon ruokaan. Ei mitään ihmeellistä, mutta enemmän kasviksia ja proteiinia. Vähensin kahvia, mikä oli tuskaa.
• Liikunta: Kävelin vaan. Aluksi korttelin ympäri, sitten vähän pidempiä lenkkejä. Kuuntelin lintujen laulua.
• Uni: Yritin luoda iltarutiineja. Kirjan lukemista, rauhoittavaa teetä. Ei kännykkää sängyssä. Ehkä toimi, ehkä ei.
• Stressi: Aloin käydä mindfulness-kursseilla. Aluksi tuntui ihan hömpältä, mutta loppujen lopuksi se auttoi mua rauhoittumaan. Hengittelemään.

Se oli pitkä prosessi. Ei mikään nopea ratkaisu. Mutta vähitellen aloin tuntea itseni taas ihmiseksi. Nykyään tiedän, että lepo on yhtä tärkeää kuin treeni. Ja että oma hyvinvointi on tärkeämpää kuin mikään projekti tai maraton.

Ennen sitä ajattelin, että palautuminen on jotain, mitä "pitää" tehdä. Nyt tiedän, että se on jotain, mitä "saa" tehdä. Se on lahja itselle.

Mikä auttaa palautumaan?

Aika hidastuu, kun suljen silmäni. Tunnen auringon lämmön iholla, kevyen tuulen hiusten läpi. Se on kuin unessa, kevyt, läpikuultava unelma. Palautuminen. Se on kuin joki, joka virtaa hiljalleen, puhdistaen, rauhallisesti.

• Työpäivän aikana, hetki lounaalla, kahvitauko, niistä pieniä puroja.
• Kävelylenkillä, aika pysähtyy, maailma kaventuu vain hengitykseen, askelten ääneen.
• Aika kiiriä pois töistä, ei jatkoa kotona, se on tärkeää. Se on kuin vesiputous, päästä irti työstä, irti ajatuksista.
• Ystävien kanssa, naurun äänissä, keskustelun rytmissä, se on kuin tanssia.

Leppoisa oleskelu, se on kuin pehmeä sänky, joka halaa. Urheilu, sydämen rytmi, hengitys, energiaa. Mieluisat harrastukset, piano, maalaus, kirjoittaminen, ne ovat taidetta, omaa minää. Kuten maalattu kuva, elämän hetkiä, värejä.

Muistan sen selkeästi, sunnuntai-ilta, kynttilän valo, kirja käsissä. Olin niin rauhallinen, kaikki oli hyvin, oikeaan suuntaan. Aika ei kiirehti, hetki oli pysähtynyt.

• Tänä vuonna olen harrastanut joogaa kaksi kertaa viikossa.
• Viime sunnuntaina tapasin vanhan ystävän, kahvikupin ääressä, keskustelua.
• Olen yrittänyt välttää ylityöt ja keskittynyt lepohetkiin.

Palautuminen on kuin syvä hengitys, täynnä raikkautta, täynnä elämää. Se on välttämätöntä. Se on kuin maan vetovoima, joka pitää meidät maan päällä, elämässä.

Miten palautua päivän aikana?

Miten palautua päivän aikana?

Tauot riittävät. Lounas. Kahvi. Jotain muuta.

• Pois töistä ajoissa.
• Ajatukset muualle.
• Kotona ei töitä.
• Kaikki muu on parempi kuin duuni.

Tekemistä.

• Oleskelu.
• Urheilu. Liike on lääke.
• Harrastukset.
• Ystävät. Jos niitä on.

Työ on välttämätön paha. Muista hengittää. Sitten kuolet vähemmän pettyneenä.