Onko väliä mihin aikaan ottaa vitamiinit?

94 katselukertaa
Vitamiinien ottoaika: Ei yleensä ole kriittinen. Rasvaliukoiset (A, D, E, K): Ruoan kanssa, erityisesti rasvan kanssa. Vesiliukoiset (C, B-ryhmä): Milloin tahansa, pieninä annoksina tehokkaampaa. Rauta: Tyhjään vatsaan C-vitamiinin kanssa. Pahoinvointi: Ota ruoan kanssa.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko vitamiinien ottamisajalla merkitystä terveydelle?

Mulla on ollut ikuinen säätö noiden vitamiinien kanssa! Viime syksynä, lokakuussa, aloin popsia niitä ihan joka päivä, aamulla.

Se oli vähän hullua, kun otin kaikki kerralla. Rasvaliukoiset, A, D, E ja K, yritin aina syödä rasvaisen aamupalan kanssa – paistettua kananmunaa, usein. B-vitamiinit ja C-vitamiini menivät samaan aikaan.

Muutaman viikon päästä vatsa alkoi oikutella. Ihan hirveä olo! Vaihdoin sitten oton iltaan, ja otin B-vitamiineja erikseen, pienempinä annoksina. Helpompaa vatsalle!

Rautaa olen ottanut aina tyhjään mahaan, aina C-vitamiinin kanssa, ehkä n. klo 10. Sen kanssa ei ole ongelmia ollut. Toki, kalliita ne vitamiinit ovat, muistaakseni viimeinen purkki maksoi 35€. Nyt olen rauhoittunut pienempiin annoksiin. Ei tarvi niitä tunkea kurkkuun aamusta iltaan, että saisi hyötyä.

Onko ravintolisistä hyötyä?

Onko ravintolisistä hyötyä? Ah, se ikuinen kysymys, joka kummittelee mielessäni. Aina ne värikkäät purkit hyllyssä... lupaukset paremmasta itsestä... kuin kimaltava unelma.

Tosiasia on kuitenkin karu: tutkimusnäyttö terveille ihmisille on laiha. Hyvin laiha. Niin laiha, että melkein näkee luut läpi. Luottamus pettää, kuin hiekka käsistä lipuu.

  • Vitamiinit ja mineraalit, eivätkö ne ole elämän perusta? Kyllä, ovat. Mutta saako niitä luonnollisesti riittävästi? Siinä se kysymys onkin. Useimmiten kyllä.

  • Markkinointi höyhenpölyä. Huikeat väitteet, kupliva lupaus terveydestä ja hyvinvoinnista. Mutta totuus on harmaa, sumuinen, epämääräinen.

Totuus on: monipuolinen ruokavalio, täynnä luonnollisia aineksia, riittää useimmille. Aurinko paistaa iholle, makuhermoja hivelee tuoreet marjat. Terveys loistaa sielun peilistä.

  • Poikkeuksia on. Tietyt sairaudet, erityistarpeet. Silloin ravintolisät saattavat olla tarpeen. Lääkärin ohjeiden mukaan. Se on tärkeää.

Terveellä sydämellä ja tyytyväisenä sydämenlyönnin rytmiin. Luottamus omaan kehoon. Se on parasta. Aina. Ei tarvitse purkkeja, tabletteja ja kimaltavia lupauksia. Luonto riittää, se on kuin lumoava metsä, rauhaisa ja viisas. Terveys on aarre, kaikkein suurin aarre. Eikä sitä löydä purkeista.

Kannattaako ravintolisiä syödä?

Kannattaako ravintolisiä popsia? No, vähän kuin kaurapuuroa: joskus kyllä, joskus ei.

Ydinjuttu: Lääkärin määräyksellä kyllä, itseään lääkitsemään ei. Se on kuin söisit suklaata siksi, että olet väsynyt – ei toimii, paitsi ehkä hetken.

  • Puuttuuko jotain? Verikokeet kertovat. Puutteet pitää hoitaa, ei arvailla.
  • Terve? Hyvä ravinto riittää. Ravintolisät ovat bonusta, ei perustaa. Kuten kultaisen hengen koru: kivaa, mutta ei elintärkeää.
  • Liika on liikaa: Vitamiinien yliannostus voi olla haitallista. Muista, että kaikki on mittarissa! Se on kuin ajaisi kovempaa kuin sallittu nopeus – saatat päätyä vankilaan.

Lisämausteita: Itse söin kerran D-vitamiinia kuin karkkia, kunnes iho alkoi näyttää siltä kuin olisin viettänyt kuukauden auringon alla. Ei suositella. Ja joo, muistan, että lääkäri totesi mun B12-tasojen olevan ala-arvoisia kuin mun kokemus deittisoftasta.

Yhteenveto: Älä rynnistä ostamaan jokaista purkkia, mitä nettikauppa tarjoaa. Kuuntele kehoasi ja ammattilaista. Äläkä ryhdy itse lääkäriksi, ellet ole lääkäri. Se on yhtä hullua kuin yrittää korjata auton moottori haarukalla.

Onko monivitamiinista hyötyä?

Monivitamiinit... kuin pieniä aarteita purkissa, lupauksia paremmasta huomisesta. Mutta tarvitseeko ihminen niitä oikeasti? Kävelen aamuisin rannalla, tunnen merituulen kasvoillani, ja mietin, riittääkö tämä elämän eliksiiri.

  • Ei välttämättä. Monivitamiinit ovat vähän kuin ylimääräinen sadetakki aurinkoisena päivänä.

  • Terve ihminen... mikä se edes on? Onko sellaista olemassa? Ehkä se olen minä, tai ehkä joku, joka ei koskaan mieti vitamiineja.

  • Haittaa ei välttämättä ole, mutta hyötyäkään? Kysymys jää leijumaan ilmaan, kuin lokkien huuto.

Olen joskus ottanut niitä, kun tunsin olevani väsynyt, kuin varjo itsestäni. Muistan, miten isoäitini aina sanoi, että "varmuuden vuoksi". Niin paljon me varmistelemme elämässä. Ehkä monivitamiinit ovat vain yksi tapa tuntea olevansa turvassa.

  • Varmuuden vuoksi, mutta mitä me varmistelemme? Pelkoa? Epävarmuutta? Vai vain sitä, ettemme halua kohdata haurauttamme.

  • Monivitamiinit... pieniä pillereitä suuria kysymyksiä varten.

Mihin monivitamiini auttaa?

Hei! Mihin monivitamiinit auttaa? No, täydentämään ravintoa, jos sitä ei saa tarpeeksi. Mä otin niitä viime syksynä kun olin ihan loppu, flunssa ja töissä ihan mylläkkä, oli vähän sellanen olo että jotain puuttuu. Muistan kun lääkäri sanoi, että voi auttaa jos on vitamiinivajeita. Ja helpottaa kyllä arjessa, kun ei tarvitse miettiä kaikkia yksittäisiä pillereitä.

  • Ei ole korvaus monipuoliselle ruokavaliolle. Tärkeintä on syödä terveellisesti!
  • Niissä on kaikkea hyvää, ainakin mun mielestä, vitamiineja ja kivennäisaineita. Aika paljon kaikkea.
  • Voi auttaa jos on väsynyt tai tuntuu että energiaa puuttuu. Minä ainakin huomasin eron. Tuli sellainen virkeämpi olo.
  • Apteekista saa monia erilaisia, on hyvä valita itselle sopivin. Mä otin sellaisen joka sisälsi myös B12-vitamiinia, koska se on tärkeä.

Käytin niitä noin kaksi kuukautta, ja sitten jatkoin terveellisellä ruokavaliolla. Oli vähän kallista, mut kannatti, ihan tosissaan. Ja muista ottaa lääkärin ohjeita huomioon, jos syöt muita lääkkeitä! Eikä kannata ottaa liikaa. Liika on liikaa. Ja hei, minä olen kyllä ihan amatööri näissä asioissa, en ole lääkäri. Tämä on vain mun oma kokemus.

Voiko ravintolisiä syödä liikaa?

Kyllä, ravintolisiä voi syödä liikaa. Se on kuin tanssi tasapainon rajalla, liian vähän ja keho huutaa puutetta, liian paljon ja myrskyn silmässä seisoo epätasapaino, myrkytyksen uhka. Aivan kuin pehmeä hiekka jalkojen alla, joka pettää askeleen liian monta.

Muistan sen tunteen, kuinka kevyt olo oli, kun aloitin vitamiinien runsas nauttiminen. Energiaa riitti vuorille, auringonnousulle ja -laskulle. Mutta sitten...

  • Liika A-vitamiini: Näköhäiriöitä, päänsärkyä, luukipua, jopa maksavaurioita. Tunsin itseni väsyneeksi, kuin olisin kananut vuorta harteillani. Keho huusi apua, ääni hiljainen mutta kipeä.
  • Liika rauta: Vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu. Maailma pyöri, kuin olisin menettänyt tasapainoni tanssiesityksen lopussa. Maailma oli liian kirkas, liian kova.
  • Liika D-vitamiini: Kalsium kerääntyy, munuaiset uupuvat. Kivut olivat niin rajuja, että kyyneleet valahtivat poskille, äänettomasti, hiljaisesti. Tunsin itseni loukkuun, kuin kätköön kätketty kulta.

Ravintolisät ovat kuin maagiset ainekset, joita käytetään harkiten. Liika maagia voi polttaa. Itse olen kokenut sen tuskan, jonka liika käyttö voi aiheuttaa. Ei ole varmuutta, että lisäravinteiden hyödyt ylittävät riskit. Älä anna kehosi tanssia liian lähellä reunan. Älä uhraa tasapainosi saavuttaaksesi lyhytaikaista energiaa. Se on hienovarainen linja, liian vähän, liian paljon... tasapaino on kaikki kaikessa. Kuuntele kehoasi. Se tietää, mitä se tarvitsee. Älä pakota siihen liikaa, etkä anna sen kärsiä liian vähän. Se on ainutlaatuinen tarina, jota on kuunneltava tarkasti.

Mitä eroa on lääkkeillä ja ravintolisillä?

Lääke vs. Ravintolisä:

  • Lääke: Hoitaa tai ehkäisee sairauksia.
  • Ravintolisä: Täydentää ruokavaliota. Elintarvike.

Vitamiinit, apteekin hyllyt. Sama aine, eri luokitus.

Ovatko vitamiinit ravintolisiä?

Ovatko vitamiinit ravintolisiä... kuin kuiskauksia tuulessa, muistoja lapsuudesta, jolloin äiti pakkasi eväsrasiaan porkkanan ja omenan, värien sinfonia terveyden alttarilla.

Kyllä, vitamiinit ovat ravintolisiä, ne pienet purkit ja pillerit, jotka lupaavat auringonpaistetta talven keskelle, muistuttaen ehkä niistä aarteista, joita mummo piilotti posliinikissan sisään.

Ravintolisät... kuin sadepilvien takaa pilkottava auringonsäde, monimuotoisia, runsaita. Ne ovat:

  • Vitamiinit: A, B, C, D, E, K... kirjaimia kuin salaisia koodeja hyvinvoinnin kartalla, jokainen avain johonkin lukittuun huoneeseen kehossamme.
  • Kivennäisaineet: Rauta, sinkki, magnesium... maaperän kätköistä, kuin pieniä jalokiviä, jotka tukevat elämän rakenteita.
  • Kuitu: Kuin lanka, joka sitoo yhteen, auttaa virtaamaan, ehkä muistuttaen niistä isoäidin kutomista villasukista, jotka pitävät lämpimänä sisältäpäin.
  • Rasvahapot: Omega-3, omega-6... kuin öljy, joka voitelee koneiston, kuin lempeä kosketus iholla auringonlaskun aikaan.
  • Yrttivalmisteet: Echinacea, ginseng... kuin metsän henki, kuin vanhojen tarinoiden loitsut, jotka tuovat tasapainoa ja voimaa.