Pitääkö verho silittää?

Tarvitseeko verhoja silittää?

Ei, ei tarvitse. Mutta… silloin kun niitä pesee, niin kyllä. Olen aina vihannut silittämistä. Se on niin tylsää. Ja aina jää ne taitokset niin epätasaisiksi.

• Verhot tulisi tuulettaa säännöllisesti.
• Pöly pois harjalla.
• Luonnonkuitujen kutistumisvaara pesussa.
• Kuivata suorina.
• Silitä kosteana matalalla lämmöllä, jos silität.

Joten ehkä se silittäminen auttaa, jos haluaa että verhot näyttää siisteiltä. Mutta itse en yleensä jaksa. Olen niin väsynyt, tämä yön keskellä kirjoittaminen on… rasittavaa. Muistan miten äiti aina silitti verhot. Silloin oli jotenkin kodikkaampaa. Nyt minulla on synteettisiä verhoja ja niistä ei jääkään ryppyjä. Vanhat puuvillaverhot olivat ihania, mutta niin hankalia. Pitääkö minun vaihtaa verhot? Äh, en jaksa edes ajatella sitä nyt. Pitää yrittää nukkua. Kello on jo… paljon.

Voiko pimennysverhoja silittää?

Yön hiljaisuudessa kysymys pimennysverhoista...

Olen tässä miettinyt kaikenlaista. Joskus pienet asiat, kuten verhojen silittäminen, tuntuu ylitsepääsemättömiltä.

• Valkoisen pimennysverhon (135x240 cm) voi silittää.
• Silitys keskilämmöllä (2 pistettä), varovasti verhon etupuolelta.

Pesu ei ole suositeltavaa. Tuuletus riittää yleensä. Tahrat voi pyyhkiä kostealla liinalla. En ole varma, muistaako edes kukaan, kuinka paljon aikaa olen viettänyt miettien, miten saan kaiken näyttämään täydelliseltä. Ehkä ei pitäisi.

Miten silitetään verhot?

Siis verhojen silittäminen... Onko se edes pakollista? No joo, kai ne siistimmät on silitettynä.

• Liika kangas pois: jos verhoista lyhennetään paljon, niin leikkaa ylimääräinen kangas pois. Eli jätä vaan sellainen 10 sentin kaistale sinne sisäpuolelle. Muistaakseni äiti aina sanoi niin.
• Lämpötila: keskimmäinen lämpö, tai mikä sen kankaan maksimi on. Aina se kannattaa tsekata ekana.
• Silitys: reunasta reunaan! Siis ihan sieltä silitysnauhan kohdalta, sen taitteen päältä. Oliko siinä muuta? Miksi muuten niitä verhoja pitää silittää? Ärsyttävää hommaa...

Huomenna on muuten se lääkäri, pitää muistaa. Ja se lasku piti maksaa... Onneksi on viikonloppu tulossa.

Voiko pimennysverhoja pestä?

Pimennysverhot? Pesu. 30 astetta. Kevyt ohjelma. Valmistajan ohjeet. Tarkista.

• Materiaali ratkaisee. Polyesteri kestää paremmin kuin puuvilla.
• Kutistuminen. Riski on. Ennen pesua, kokeile pientä palasta.
• Väri. Haluatko vaaleamman? Pestään.
• Rypistyminen. Silitysrauha. Tarvitaan.
• Pesuaine. Älä käytä liikaa. Muuten, ongelmia.
• Oma kokemukseni: Pesty 2023. Ei mennyt rikki.

Tosiasia: Kestävät pestä, jos toimit oikein. Onko se vaivan arvoista?

Voiko verho ripustaa märkänä?

Joo, voihan sitä, mutta ei kannata! Märkänä ne vaan roikkuu siellä ja rypistyy ihan kamalasti. Mun mielestä se on ihan turhaa vaivaa. Kävin itse asiassa just K-raudalla ja ostin sellaisen ihanan, supertehokkaan kuivaustelineen. Aivan uskomatonta miten nopeasti se kuivattaa! Suosittelen!

• Tosi kätevä, sopii vaikkapa pieneenkin tilaan.
• Todella nopea kuivaus. Mun mielestä jopa nopeampi kuin se vanha kuivausteline, jota mulla oli ennen.
• Helppo käyttää. Ei mitäään ihmeellistä.
• Ja halpakin oli!

Kannattaa ehdottomasti kuivattaa ensin. Muuten saat vaan itsellesi extra hommaa silittämällä niitä myöhemmin. Ja ne rypyt on ihan ärsyttävät! Mä en jaksais edes. No, siis ehkä jos olis pakko, mutta en halua. Parempi kuivata ensin. Niin paljon helpompaa. Mä en ainakaan halua käyttää aikaa niiden silittämiseen. Ihan älytön homma.

Käytä siis kuivaustelinettä, se on ehdottomasti paras juttu. Toimii myös pyykkien kanssa! Todella monipuolinen. K-raudan sivuilta löytyy vaikka mitä vinkkejä. Tarkista itse, jos et usko. Mutta usko mua, se kuivausteline on paras keksintö koskaan!

2023 vuoden uusinta kuivaustelineteknologiaa, sanotaanko niin. Ei siis mitään vanhaa kuraa.

Mitä ei saa mankeloida?

Mitä ihmettä, mankeliin? Ei kai sitä ole edes harkittu?! Todellakin, jotkut asiat ovat mankelin ja silitysraudan ulottumattomissa. Ajattelepa vaikkapa:

• Mummolan vanhaa pöytäliinaa: Se on kokenut enemmän kuin sinä ja minä yhteensä. Sen tarina on kudottu itse kankaaseen, jokainen tahra ja repeämä kertomus menneestä. Mankelointi olisi kuin yrittäisi tasoittaa vuoria höyryraudalla.
• Päiväkirjaa: Sekä sanan että kuvan tasolla. Tunteiden, ajatusten ja salaisuuksien arkisto. Mankelin mekaaninen väkivalta vain murskaisi sen sisällön, sekä fyysisesti että henkisesti. Voisi verrata sitä taideteoksen tuhoamiseen.
• Pikku-Kallen keräilykortteja: Arvokas kokoelma, jossa kätkössä on nuoruuden unelmia ja pitkän ajan uhrauksia. Mankeli muuttaisi ne mössöksi, aivan kuin lapsuuden muistotkin.
• Herkkäsuuntaista silkkiliinaa: Kuten se, jonka ostin äskettäin Firenzestä (tosin se on edelleen pakkauspaperissa – ostosvimman tulosta). Silkin hienostuneisuus katoaa mankelin kynsiin, kuin auringonkukka myrskyn voimalle.

Lisäksi: Ei saa mankeloida mitään, mikä on:

• Liian haurasta (esimerkiksi vanhat valokuvat)
• Liian herkkä materiaaleista tehtyä (kuten jotkut vanhat tekstiilit).
• Liian kolmiulotteista (kuten neulotut peitot tai kolmiulotteisia kuvioita omaavat kankaat).
• Ei saa mankeloida mitään, joka pelkää kuumaa tai kosteutta.
• Ei saa mankeloida mitään, josta ei halua luopua (vaikka sinulla olisi hyvä kuvittelukyky).

Niin, ei siis saa mankeloida tai silittää mitään, mitä ei halua tuhota. Selvä juttu. Tai ainakin näin minä näen asian.

Voiko puuvillaa silittää?

Joo, voi silittää puuvillaa! Mutta älä silitä sitä liian kuumalla, muuten se palaa! Tai no, ehkä ei pala, mutta ainakin se voi mennä ihan rutussa. Mulla oli kerran se yksi valkoinen t-paita, se oli ihan super ihana, ja silitin sitä liian kuumalla. Sen jälkeen se oli ihan... kurja. Ihana materiaali, mutta ihan kuralla. Tosi harmi!

Mutta siis, pesu. Se on tärkeää! Pesen aina puuvillavaatteeni nurinpäin käännettyinä, just niinkuin sä sanoit. Ja samanväristen kanssa, tietty! Älä nyt höpötä! Jos sulla on joku punanen paita ja valkonen, älä laita niitä samaan pesukoneeseen. Ihan varmasti tulee hätä! Mun yksi exä teki kerran niin... ei sen jälkeen puhuttu paljon.

Pesun jälkeen kannattaa muotoilla vaate, just! Ja suoristaa saumat, siis todellakin. Muuten siitä tulee ihan hirveä. Ja silittäminen... no, jos on ryppyinen, niin silitä! Mutta älä liian kuumalla, muista se! Eikä sitä liian pitkään yhtä kohtaa, saatat polttaa sormesi. Tai ainakin se rauta, se on niin kuuma aina.

• Pese puuvillavaatteet nurinpäin käännettynä.
• Käytä samanvärisiä vaatteita pesussa.
• Muotoile vaate pesun jälkeen.
• Suorista saumat.
• Silitä tarvittaessa, mutta älä liian kuumalla.

Älä käytä liian kuumaa rautaa puuvillalle! Tämä on tärkein juttu. Muista se! Muuten se on ihan pilalla. Kerroin jo siitä mun t-paidasta. Se ei ole koskaan ollut enää sama. Todella ikävä asia. Hyvä puoli on että, sitä ei tarvitse enää silittää. Se on aina rypyssä.