Mistä tietää, että on sydämen rytmihäiriö?

Mistä tietää että on sydämen rytmihäiriö? Katso pulssi

Säännöllinen pulssin tunnusteleminen paljastaa, mistä tietää että on sydämen rytmihäiriö arkielämässä. Oireettomuus vaikeuttaa usein tilanteen havaitsemista ajoissa omatoimisesti. Kehon viestien kuunteleminen ja oman sydämen lyöntitiheyden tarkistaminen varmistaa terveyden tilaa kattavasti. Tutustu tarkkoihin tunnusmerkkeihin tunnistaaksesi mahdolliset muutokset sydämesi toiminnassa.

Mistä tietää, että on sydämen rytmihäiriö?

Sydämen rytmihäiriön tunnistaminen perustuu siihen, miten aistit oman sykkeesi tai millaisia fyysisiä oireita se kehollesi aiheuttaa. Tuntemukset voivat liittyä moniin eri tekijöihin, eikä pelkän oireen perusteella voi tehdä suoraa johtopäätöstä tilanteen vakavuudesta. Rytmihäiriö saattaa tuntua rinnassa muljahteluna, äkillisenä ja odottamattomana tykytyksenä tai siltä, että sydän jättää lyöntejä kokonaan välistä. Toisille se aiheuttaa epämääräistä huimausta ja suorituskyvyn laskua, kun taas osa ihmisistä ei huomaa mitään poikkeavaa.

Rytmihäiriöt ovat äärimmäisen yleisiä, ja lähes jokainen ihminen kokee niitä elämänsä aikana. Esimerkiksi erilaiset vaarattomat lisälyönnit ovat arkipäivää lähes kaikille terveillekin ihmisille, mutta pitkäkestoisemmat tai kaoottiset rytmit vaativat aina tarkempaa selvittelyä. Mutta tässä on eräs tärkeä seikka: monet odottavat oireiden olevan jatkuvia, vaikka todellisuudessa salakavalin häiriö saattaa vierailla kehossa vain minuuttien ajan ja kadota juuri ennen lääkärin tapaamista. Tämän vuoksi oman kehon kuuntelu ja epätasainen pulssi tunnistaminen heti tuntemusten alkaessa on diagnosoinnin kannalta kriittistä.

Miltä rytmihäiriö tuntuu: Tyypilliset oireet ja kehon signaalit

Sydämen rytmihäiriö oireet ilmenevät useimmiten selkeinä mekaanisina tai yleisoireina, jotka johtuvat sydämen pumppaustehon hetkellisestä muuttumisesta. Kun sydän lyö liian nopeasti, hitaasti tai täysin epätahtisesti, verenkiertoon syntyy pieni häiriötila, jonka aivot ja muu elimistö rekisteröivät nopeasti.

Tavallisimpia tuntemuksia ovat: Sydämen muljahtelu rinnassa: Tuntuu siltä kuin sydän kääntyisi ympäri tai tekisi ylimääräisen, poikkeuksellisen voimakkaan potkun. Äkillinen tykytys: Syke nousee ilman fyysistä rasitusta sekunneissa hyvin korkeaksi ja tasaisen hakkaavaksi. Epätasainen pulssi: Sydän lyö täysin vailla selvää rytmiä, jolloin lyöntien väli vaihtelee jatkuvasti. Yleisoireet: Huimaus, heikotus, selittämätön uupumus ja hengenahdistus lievässäkin rasituksessa.

Noin 25 prosenttia kaikista yli 40-vuotiaista ihmisistä sairastuu elämänsä aikana eteisvärinään, joka on aikuisiän yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Suomessa diagnosoituja eteisvärinäpotilaita on jo noin 230 000, mikä tekee siitä merkittävän kansantaudin. Koska noin 10 prosenttia eteisvärinäpotilaista ei tunne lainkaan perinteisiä sydänoireita, voi vaiva pysyä piilossa pitkään. Tämä korostaa sitä, miksi pulssin säännöllinen seuraaminen on tärkeää - uupumuksen syynä ei välttämättä olekaan pelkkä kaamosväsymys tai stressi.

Muistan elävästi, kun tutkin potilasta, joka valitti vain viikkoja kestänyttä outoa suorituskyvyn laskua lenkkipolulla. Hän oli varma, että kyse oli vain huonosta kunnosta, sillä rinnassa ei tuntunut tykytystä. Kun kokeilin hänen rannettaan, pulssi oli täysin sekaisin - kyseessä oli oppikirjamainen, oireiltaan vaimea eteisvärinä. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että sydän voi oireilla monella tavalla.

Miten tunnistaa eteisvärinä tai lisälyönti itse?

Omatoiminen epätasainen pulssi tunnistaminen on helpointa tehdä perinteisellä pulssin tunnustelulla ranteesta tai kaulalta. Paina etu- ja keskisormi kevyesti peukalon puoleiseen ranteeseen jänteen viereen. Laske lyöntejä minuutin ajan ja kuulostele niiden rytmiä. Normaali leposyke aikuisella on yleensä 60-80 lyöntiä minuutissa, ja se tuntuu tasaiselta kuin kellon tikitys.

Nykyään myös kotikäyttöiset laitteet auttavat tunnistuksessa. Älykellojen EKG-toiminnot ja laadukkaat verenpainemittarit pystyvät tunnistamaan rytmin epäsäännöllisyyden hyvällä tarkkuudella. Jos laite ilmoittaa toistuvasti epätasaisesta rytmistä, asiaa on syytä tutkia.

Tilastojen mukaan EKG-mittaus paljastaa jonkin selkeän poikkeavuuden sydämen sähköisessä toiminnassa. Vaikka älykello antaisi varoituksen, lopullista diagnoosia ei pidä tehdä kotona. Laitteet ovat hyviä apuvälineitä oireiden kiinni saamiseen, mutta ne eivät korvaa lääkärin tekemää arviota. Joskus älykellon antama väärä hälytys voi aiheuttaa turhaa pelkoa, joten mittaustuloksiin on suhtauduttava rauhallisesti.

Milloin rytmihäiriön takia lääkäriin tai päivystykseen?

Monia mietityttää, milloin sydämen muljahtelu rinnassa vaatii kiireellistä hoitoa ja milloin riittää tavallisen lääkäriajan varaaminen. Pääsääntö on selvä: jos kyseessä on uusi oire ilman vakavia liitännäisoireita, hakeudu tutkimuksiin lähiviikkojen aikana. Tilanne muuttuu kuitenkin heti kiireelliseksi, jos sydän oireilee rajusti.

Ota välittömästi yhteys hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen, jos rytmihäiriöön liittyy: 1. Voimakas rintakipu tai puristava tunne rinnassa. 2. Äkillinen ja vaikea hengenahdistus. 3. Läheinen pyörtyminen, voimakas huimaus tai hetkellinen tajunnan menetys. 4. Erittäin huono yleisvointi ja leposyke, joka nousee yli 150 lyöntiin minuutissa.

Suomessa tehdyissä seurannoissa kiireettömään kardiologiseen hoitoon pääsee keskimäärin noin 1,5 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Jos kyse on pelkistä satunnaisista muljahduksista levossa, ne asettuvat usein elämäntapamuutoksilla, kuten kahvin, alkoholin ja stressin vähentämisellä. Älä jää yksin pelon kanssa, sillä pitkittynyt stressi usein vain pahentaa sydämen rauhattomuutta.

Eri rytmihäiriötyyppien vertailu

Lisälyönnit (Ekstrasystolia)

• Terveessä sydämessä lähes poikkeuksetta täysin vaarattomia
• Perussyke on normaali, mutta seassa on yksittäisiä poikkeavia lyöntejä
• Yksittäisiä muljahduksia rinnassa tai tunne, että sydän jättää lyöntejä väliin

Eteisvärinä (Flimmeri)

• Vaatii aina lääkärin hoitoa, sillä se lisää pitkällä aikavälillä aivoinfarktin riskiä
• Syke on täysin epäsäännöllinen ja usein nopea, tyypillisesti välillä 100-160
• Epätasainen, sekava tykytys, johon voi liittyä voimattomuutta ja hengästymistä

Tiheälyöntisyyskohtaus (Takykardia)

• Kohtauksen syy on selvitettävä lääkärissä; usein hoidettavissa tehokkaasti
• Syke on tasainen mutta erittäin nopea, usein välillä 150-200
• Sydän alkaa yhtäkkiä hakata hyvin nopeasti ilman näkyvää syytä

Matin matka rytmihäiriön tunnistamisesta hoitoon

Matti, 64-vuotias eläkeläinen Tampereelta, alkoi huomata outoa hengästymistä ja voimattomuutta aamukävelyillään. Hän oli turhautunut ja pelkäsi kuntonsa romahtaneen lopullisesti, minkä vuoksi hän yritti aluksi vain puskea oireiden läpi entistä kovempaa.

Ensimmäinen yritys parantaa tilannetta oli juoda aamulla vahvempaa kahvia energian saamiseksi. Seurauksena oli kuitenkin entistä huonompi vointi ja rinnassa tuntuva omituinen, hätäinen värinä, joka pakotti hänet keskeyttämään lenkit kokonaan.

Matti päätti lopulta kokeilla vaimonsa älykelloa oireiden aikana. Laite ilmoitti välittömästi epäsäännöllisestä rytmistä, mikä sai Matin ymmärtämään, ettei kyse ollut pelkästä huonosta kunnosta vaan jostakin sydämeen liittyvästä.

Lääkärissä otettu EKG vahvisti Matilla eteisvärinän. Sopivan lääkityksen aloittamisen jälkeen Matin syke tasaantui, suorituskyky palautui normaaliksi kuukaudessa ja kävelylenkit sujuvat taas ilman ahdistavaa uupumuksen tunnetta.

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain yleisen tiedon tarjoamiseen eikä se korvaa ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnosointia tai hoitoa. Yksilölliset terveydentilat vaihtelevat merkittävästi. Käänny aina pätevän terveydenhuollon ammattilaisen puoleen kaikissa terveyttäsi, lääkitystäsi tai hoitosuunnitelmiasi koskevissa kysymyksissä. Jos koet vakavia oireita, kuten voimakasta rintakipua tai tajunnan hämärtymistä, hakeudu välittömästi hätähoitoon.