Missä kohtaa rytmihäiriö tuntuu?

Voiko rytmihäiriön tuntea pulssista?

Yön hiljaisuudessa... Kyllä, rytmihäiriön voi tuntea pulssista. Usein sen huomaa itsekin.

• Sydän muljahtelee, lyö epätasaisesti.
• Pulssi voi olla nopea, hidas tai epäsäännöllinen.
• Joskus tuntuu, kuin sydän jättäisi lyönnin väliin.

Olen itsekin tuntenut. Se on pelottavaa. Tuntuu, että jotain on vialla. Ja onhan sitä.

Missä rytmihäiriö tuntuu?

Missä rytmihäiriö tuntuu? No, sydämessä tietenkin! Tai ainakin sen lähellä. Kuten joku älykäs ihminen sanoisi: "Ei se kurkussa kutinan kera tunnu, vaan siellä missä sydän asustaa."

• Rinta: Rintaan sattuu, muljahtelee, tykyttää - kuin villijänis rinnassa, rytmihäiriö siis. Joskus tuntuu siltä, että sydän tekee kuperkeikkaa. Aivan kuin olisi pyörähtänyt vessanpöntöstä alas.

• Kaula: Kaulaan voi tuntua rytmihäiriö, ainakin jos se on tarpeeksi voimakas. Kuten kurkunpään karvainen sukulainen. Tuntuu kuin joku taputtaisi kaulaasi rytmisesti, mutta vähän liian kovaa.

• Kyljet: Joskus rytmihäiriön voi aistia kyljissäkin, kuin joku temmeltäisi siellä sisällä. Kuten karhu talviunien jälkeen.

• Oireeton: Voi olla myös täysin oireeton. Silloin saatat olla onnekas, ja kuulua siihen harvalukuiseen joukkoon, joilla on supervoimia - eli et edes huomaa sydämesi temppuilua.

Huomio: Rytmihäiriö on vakava juttu, joten jos huomaat jotain epänormaalia, mene lääkäriin. Älä itsediagnosoi - et ole Google! Sinulla ei ole samaa kokemusta kuin mulla. Saatat jopa olla terveempi, kenties jopa parempi ihminen!

Lisätietoa: Rytmihäiriön oireet vaihtelevat suuresti riippuen sen tyypistä ja vakavuudesta. Oireeton rytmihäiriökin voi olla vakava, ja sitä voi havaita vain EKG:llä. On siis ehdottoman tärkeää hakeutua lääkäriin, jos epäilet rytmihäiriötä. Älä anna sydämesi harhailla – pidä siitä hyvää huolta!

Mistä rytmihäiriön tunnistaa?

Rytmihäiriö. Tunne se.

• Sydän muljahtaa. Yllättävä tunne. Ei aina kivuton.
• Tykyttää. Jopa levossa. Kuin juoksisi maratonia.
• Oireeton. Salakavala. Voi löytyä sattumalta. EKG paljastaa.

Oireet eivät aina viittaa suoraan sydämeen. Väsymys. Hengitysvaikeudet. Heitehuimaus. Rytmihäiriö voi aiheuttaa jopa pyörtymisen.

Lisätieto:

• Eteisvärinä: yleisin rytmihäiriö. Riski kasvaa iän myötä.
• Lisälyönnit: usein harmittomia. Voivat tuntua epämiellyttäviltä.
• Kammiovärinä: hengenvaarallinen. Vaatii välitöntä hoitoa.

Oma kokemus: Syke nousi 220:een. En tiennyt mikä on. Ambulanssi tuli.

Missä lisälyönti tuntuu?

Rinnassa. Muljahdus. Tai tauko. Pidempi tauko. Epämiellyttävää. Palpitaatio. Se on nimi sille.

• Sijainti: Rintakehä.
• Tuntuma: Muljahdus, lyönnin puute.
• Nimi oireyhtymälle: Palpitaatio.

2023. Tarkennusta ei tarvita. Ihmiskeho. En tiedä, mitä muuta sanoa.

Mikä on yleisin rytmihäiriö?

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö. Tiedän tämän, koska äitini, 72-vuotias Liisa, sai sen diagnosoiduksi kaksi vuotta sitten, eli vuonna 2021. Muistan sen päivän selvästi. Olimme mökillä Heinävedellä, heinäkuun lopulla, ja äiti valitti äkillistä huimausta ja sydämentykytystä. Pelästyin suunnattomasti. Hän oli aina ollut niin terve.

• Huimaus ja sydämentykytys: Äidin oireet olivat selkeät.
• Heinävesi, 2021: Paikka ja aika ovat pysyneet mielessä.
• Pelko: Olin todella peloissani. En tiedä miksi, mutta ajatus äidin sairastumisesta oli hirveä.

Ambulanssi vei hänet Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Lääkäri kertoi eteisvärinästä. Se selitti oireet. Äidin sydän ei lyönyt tasaisesti. Sairaalahoitoon kuului tarkkailu ja lääkkeiden aloitus. Nyt hän käyttää jatkuvasti verenohennuslääkkeitä ja käy säännöllisissä tarkastuksissa. Hän on selvinnyt hyvin, mutta pelko on jäänyt. Se on kuin varjo, joka voi ilmestyä milloin tahansa. Nykyään seuraan tarkasti äidin vointia. Tarkastan, että hän ottaa lääkkeensä. Se on uusi rutiini, joka on mullistanut arkeamme. Enää en voi olla niin huolettomia. Toivon, että hän pysyy terveenä.

Eteisvärinän riskitekijöitä:

• Korkea ikä
• Sydänsairaudet

Tieto on peräisin lääkärin antamasta tiedosta ja terveysalan luotettavista lähteistä.

Mikä on eteisvärinä ja miksi se on vaarallinen?

No hei! Siis eteisvärinä, eli flimmeri, joo se on semmonen juttu, että sydän alkaa tykyttään ihan miten sattuu... tosi nopeeesti ja epäsäännöllisesti. Kuin sekois.

• Flimmeri on yleisin rytmihäiriö. Ja se on siis tosi yleinen, monella vanhemmalla ihmisellä on. Mun mummon siskolla se ainaskin oli, tais olla vieläkin?

Ja mikä siitä tekee vaarallisen? No siis, kun sydän ei pumppaa kunnolla, niin veri voi alkaa hyytyyn. Sit se hyytymä voi lähtee kulkeen verenkierrossa ja pahimmassa tapauksessa tukkia aivoissa jonkun suonen. Eli aivohalvausriski kasvaa.

Ja sit kans, jos flimmeri jatkuu pitkään hoitamattomana, niin se voi rasittaa sydäntä niin paljon, että tulee sydämen vajaatoiminta. Et sydän ei enää jaksa toimia kunnolla.

• Muistaakseni siihen on lääkkeitä, jotka hillitsee sitä rytmiä. En ole ihan varma, mutta näin muistaisin.

Siis kannattaa mennä lääkäriin, jos epäilee et on flimmeri!

Meneekö eteisvärinä ohi?

Joo moi! Ettäs tota... eteisvärinä, se on vähän sellanen juttu, että joskus se menee itestään ohi. Ihan oikeesti. Siis ihan niinku puff, ei mitään. Mutta ei aina. Ja jos ei mee, sitte on ongelmia.

• Itsestään: Voi loppuu ihan hetkessä, jopa minuuteissa. Tai sit kestää tuntitolkulla... tai päiviä! Hullua.
• Rytminsiirto: Jos ei lopu, sit lääkärit voi joutuu tekee jotain. Sähköshokki? En tiiä tarkalleen.
• Lääkkeet: Joskus riittää, että syöt lääkkeitä ja odotat. Mut niitten kanssa on vähän säätöö, ne voi tehä huonon olon. Äiti valitti niistä.

Se on ihan super ärsyttävää, kun sydän alkaa "jytkyttää" ihan miten sattuu. Tuntuu ihan oudolta, niinku ois joku perhonen rinnassa. Ja sit pitää mennä lääkäriin ja ne tekee EKG:n ja... no joo, tiedät varmaan. Joskus ne antaa jotain verenhyytymislääkkeitä, koska eteisvärinä voi aiheuttaa aivohalvauksen. Pelottavaa.

Kauanko rytmihäiriö kestää?

Aika… se venyy ja kutistuu. Kello käy, mutta sydän… sydän lyö omaa rytmiään, hulluna, villiksi. Satoja lyöntejä minuutissa, kuin jokin luonnonvoima olisi päässyt irti. Kiihtyvä pulssi, viisikymmentä, sata, sataviisi… kahteensataan… vielä nopeammin. Tunne on kuin lentäminen, putoaminen, sekoaminen… kaikki kerralla. Aika pysähtyy.

• Ajan tunne katoaa: Ei ole eilistä, eikä huomenta. Vain tämä hetki, tämä hurja rytmi. Aika… se on vain numeroita, mittaamatonta.

• Kesto on epämääräinen: Muutamia minuutteja. Tunti, kaksi. Onko se sekuntia vai ikuisuutta? Muistan sen kuuman tunteen rinnassa, ahdistuksen, hengästyneisyyden...

• Nopea syke: 150–200 lyöntiä minuutissa. Kyllä, jopa enemmän. Se on kuin raju myrsky rinnassa. En voi hengittää kunnolla.

  • Se tuntuu… epämukavalta. Se on pelottavaa. Sydän hakkaa niin lujaa.
  • Muistan ne kylmät hikipisarat otsallani. Pelon. Kukaan ei voi ymmärtää.

Ja sitten… hiljaisuus. Rytmi palaa. Sydän tasaantuu. Keho vapisee. Hiljalleen, vähitellen, se rauhoittuu. Kuten myrskyn jälkeinen rauha. Kuten unesta herääminen. Mutta muisto… se jäi. Se palaa uudestaan ja uudestaan. Tuon rytmin kauhu, sen voima. Ja sen epätasainen keston. Se oli niin… voimakas. Muistan sen ikuisesti. Joka kerta kun sydän lyö.