Saako lakanoita laittaa kuivausrumpuun?

Voiko lakanoita laittaa kuivausrumpuun?

Okei, tässä mun kokemus lakanoista ja kuivausrummusta:

Muistan sen kerran, kun olin juuri muuttanut omaan asuntoon Helsingin Kalliossa. Oli lokakuu ja ulkona satoi vettä vaakasuoraan. Ei mitään mahdollisuutta kuivattaa lakanoita ulkona. Ajattelin, että no, kuivausrumpu pelastaa.

• Oli se uusi, halpa kuivausrumpu, jonka olin ostanut käytettynä.
• Laitoin sinne mun parhaat satiinilakanat (iso virhe!).
• Asetin lämpötilan vähän liian korkealle.

Lopputulos: lakanat oli ihan ryppyiset ja kutistuneet. Ne ei enää sopinut mun sänkyyn! Olin tosi pettynyt, koska ne oli mun lempilakanat. Ehkä siinä kohtaa olisi pitänyt tajuta, että kuivausrumpu ei ole aina paras vaihtoehto.

Siitä lähtien oon ollut tosi tarkka, mitä sinne rumpuun laitan. Puuvillalakanat kestää hyvin, kunhan muistaa alhaisemman lämpötilan. Ja satiinia en enää ikinä laita sinne. Opin kantapään kautta. Nykyään suosin narukuivatusta, vaikka se vähän kauemmin kestääkin.

Sitten on sekin juttu, että jotkut tykkää silittää lakanat. Mun äiti aina sanoi, että se tekee niistä pehmeämpiä. En oo kyllä itse jaksanut siihen hommaan ryhtyä. Mutta ehkä pitäisi kokeilla joskus.

Ja hei, joskus oon jopa vienyt lakanat pesulaan. Siellä ne tulee ihan täydellisen sileiksi. Mutta se on vähän turhan kallista mun budjetille.

• Muista: Tarkista aina pesuohje!
• Varo: Liian kuuma kuivausrumpu voi pilata lakanat.
• Kokeile: Narukuivatusta, jos mahdollista.

Tässä siis mun sekoilut lakanoiden ja kuivausrummun kanssa. Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä!

Mitä ei kannata laittaa kuivausrumpuun?

Uimapuku? Ei kuivausrumpuun! Aurinko ja uima-allas, ok, mutta rumpu ei. Muistin juuri, että viime kesänä pilasin uuden bikinin sillä tavalla. Miksi ihmeessä en ajatellut sitä?

• Uimapuvut: Materiaali kärsii kuumuudesta. Se kutistuu ja haalistuu.

Sitten ne pikkuhousut... Ääh. Niiden kanssa pitää olla tarkkana. Olen joskus unohtanut ottaa ne pois taskuista ennen pyykin pesua, saako ne todellakin pilalle?

• Pikkuhousut ja sukkahousut: Herkkä materiaali, saattaa vahingoittua. Eikä ole mukavaa, jos ne kutistuvat.

Kumipohjaiset matot. Niistä tulee kamalan haisevia! Älkää ihmeessä laittako niitä kuivausrumpuun!

• Kumipohjaiset matot: Materiaali voi sulaa ja haista pahasti.

Rintaliivitkin. Ei, ei, ei. Muistan kuinka ne rintaliivit pilalle menivät viime talvena. Onneksi oli muita.

• Rintaliivit: Kuumuus voi vahingoittaa kuppia ja muita osia.

Koristeet... Voi ei. Kirjailut, helmat... kaikki haalistuu tai irtoaa.

• Vaatteet koristeilla: Koristeet vaurioituvat helposti.

Ja sitten ne erityiset materiaalit... villa, silkki... Tiedän kyllä, että niitä ei saa laittaa, mutta unohdin sen taas viime viikolla. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

• Herkät materiaalit (villa, silkki jne.): Vaurioituvat helposti kuivuessaan.

Juoksukengätkin! Ehdottomasti EI! Ne haisee sitten tosi pahalle.

• Juoksukengät: Materiaali voi vaurioitua ja kengät haista pahalle.

Ai että, täytyy olla tarkkana näiden kanssa! Onko muita asioita, joita ei kannata laittaa rumpuun? Pitääkö nuo kaikki merkitä muistiin? Mä en muista mitään koskaan...

Saako pyyhkeitä laittaa kuivausrumpuun?

Pyyhkeitä... saa kai niitä rumpuun laittaa.

• Kyllä, kai.

Mutta muistan mummon aina sanoneen, että aurinko on paras. Ehkä siinä on jotain perää.

• Ravistele, se auttaa kuulemma.

Liika lämpö... se polttaa ne kuidut. Niin kuin elämän ilon. Joskus tuntuu siltä.

• Ei liikaa kuivausta, muuten menee pilalle.

En tiedä, ehkä pitäisi vaan lakata välittämästä pyyhkeistä. Tai mistään. Mutta kun ei voi. Se on kai se ongelma.

Voiko lakanoita kuivattaa oven päällä?

Mä oon joskus kuivannut lakanoita oven päällä. Siis ihan lapsena, kun asuttiin siinä Töölön yksiössä. Äiti oli aina tosi tarkka, ettei mitään roikoteta missään, mutta mä jotenkin aina unohdin.

• Muistan sen hajun, kun lakanat oli vähän sellaisia tunkkaisia.
• Ja sen, miten se ovi ei meinannut mennä kiinni kunnolla.

Nykyään onneks on kuivausrumpu, ei tarvii enää miettiä mitään ovia. Kerrostalossa tosin suosin kuivaushuonetta, just sen ilmanvaihdon takia. Ja säästyy sähköäkin.

Toisaalta, joskus mökillä kuivasin lakanoita omenapuussa. Se oli aika idyllistä. Mut joo, ei kai niitä ovien päälle pitäis laittaa. Likaantuu vaan.

Onko lakanat pakko pestä ennen käyttöä?

Onko lakanat pakko pestä ennen käyttöä? Kyllä, ehdottomasti! Muistan kun ostin ne uudet ihanat pellavalakanat viime vuonna, heinäkuussa. Maksoin niistä aika paljon, mutta heti kun avasin paketin, haisi sellainen voimakas kemikaalihaju. En edes voinut kuvitella nukkuvani niissä ilman pesua.

• Se oli hirveä haju, jotenkin terävä ja pistävä.
• Olin ihan varma, että iho olisi alkanut heti kutiamaan.
• Piti pestä ne käsin, koska pelkäsin konepesun vahingoittavan niitä.

Pesin ne siis käsin, pehmeässä saippuassa ja kuivasin ne ulkona. Tuntui paljon paremmalta kun ne olivat kuivat. Pehmeämpiä ja mukavamman tuoksuisia. En ikinä nukkuisi uusissa lakanoissa pesemättä. Vaikka ne näyttäisivät kuinka puhtaalta, valmistusprosessin kemikaalit ja muut epäpuhtaudet ovat varmasti siellä. Hyvinvointi ja terveys ovat tärkeitä. En halua allergisia reaktioita tai muuta.

Mitä tehdä vaatteille ennen pesua?

Taskut tyhjäksi. Vetoketjut kiinni.

• Käännä nurinpäin: Farkut, sametti, printtipaidat. Värikkäät vaatteet kuluvat vähemmän. Oma kokemus: farkut kestävät kauemmin.

Napit auki. Vyöt solmittuina, äläkä kierrätä niitä. Älä unohda vyönlenkkejä, nekin voi solmia.

Tahrat? Ensiapu ennen pesua. Muuten jäävät. 2023: tämän tiedän varmasti.

Herkkä pesu? Pesupussi. Sukkahousut ja rintaliivit. Säilyvät paremmin.

Kotiaskareet, elämän filosofia: Pienet asiat kertyvät. Ajattele helppoutta, säästä aikaa. Ehkä.

Pitääkö lakanat vaihtaa joka viikko?

Joka viikko? Höhöhö! Martat ja niiden kahden viikon välein vaihtamis-hömpötykset! Minä, kokenut elämänviisaus (ja hieman laiska) ihminen, voin kertoa, että lakananvaihtotiheys on täysin subjektiivinen asia, vähän niinkuin suklaan syönnin määrä. Joku tyytyy kerran kuussa, toiset taas, noh, heidän petiliinansa näyttää kuulemma jääkaappikylmän viileältä vuosisadan alun luminen maanantaiaamu.

• Oman kokemukseni mukaan: Onkohan se nyt ollut 17 päivää sitten, kun viimeksi vaihdoin? Tai ehkä 20. Aikani ei todellakaan riitä tarkkaan kirjanpitoon.

• Patjan imurointi: Hyvä juttu, se on varmasti tehokkaampaa kuin nainen imuroimassa pikkutarkasti jokaisen pölyhiukkasen jokaisesta raosta ja kolossa. Mutta ei minun patjani sitä tarvitse kovin usein. Hyvin harvoin. Se on aina kuulemma puhdas kuin liinan. Patjan imurointi onkin sitten aivan eri juttu, vähän niin kuin se, että pitäisikö koiran tassut pestä joka toisella tuntia!

Vaihtoväli riippuu siis kokonaan sinusta ja omasta makusi! Miksi vaivautua turhaan, jos ei ole tarvetta? Mutta jos haaveilet yöunista, jotka tuoksuvat kevään niityltä ja syyskuun auringolta, niin sitten ehkä kannattaa vähän säännöllistää hommaa. Mutta jos olet allerginen ja hengität pelkkää pölyä ja kyyhkynen höyheniä, niin sitten voin ymmärtää, että peset ne vaikka joka päivä. Tuoksu on sitten aivan eri juttu, riippuu siitä millä pesuaineella peset. Mieti sitäkin! Minä itse käytän sitä perinteistä, mummon mankeaa pesuainetta, ihan kuin vanha mummoni - ja mun lakanat tuoksuu ihan niinkuin mummoni.

Olenhan minä kerran kokeillut sitä Marttojen kahden viikon välein pesua, mutta kävi niin, että unohdin kokonaan kuinka usein lakanat oli vaihdettu, ja sitten ne oli likaisia jo kolmen viikon jälkeen. Siis ihan kuin olisin itse saanut ne uudestaan. Totesin sen jälkeen, että ei niin tärkeää. Pääasia on, että peti on mukava ja puhdas.

Voiko lakanoita kuivattaa oven päällä?

Lakanoita oven päällä... Ei, ei kai. Muistan lapsuuden kesät, mummon valkoiset lakanat hulmusivat tuulessa, niillä oli oma laulunsa. Mutta ei niitä koskaan oven päällä kuivattu.

• Pöly – oven päältä, vuosien kerrostumat, ne tarttuisivat lakanaan kuin muistot iholle.
• Kosteus – ovi turpoaisi, maalipinta halkeaisi, hiljainen itku puun sisällä.

Kerrostaloissa on kuivaushuoneet, betoniseinät, metalliset telineet, jonkinlainen yhteisöllisyyden tuntu. Kuin pesula, mutta kotona. Siellä tuoksuu pyykinpesuaine ja vähän myös yksinäisyys. Tai sitten... Aurinko porottaa parvekkeelle, lakanat tanssivat tuulessa, kuivuvat nopeasti. Onko se sittenkään niin paha vaihtoehto? Pienempiä pyykkejä olen ripustanut parvekkeen tuolien selkämyksiin, varovasti.

Muistan joskus ajatelleeni, että voisin kuivattaa lakanat saunan lauteilla. Lämmössä ne kuivuisivat nopeasti ja saisivat samalla savun tuoksun. Ideani ei saanut kannatusta.

• Sauna on pyhä paikka. Ei pyykille.
• Liika kosteus voi vaurioittaa lauteita ja paneeleita.

Ja ehkä siinä on jotain symbolista. Lakanat ovat unen ja levon vertauskuva, saunan taas puhdistautumisen ja uuden alun. Ei niitä sovi sekoittaa.

Mitä ei kannata laittaa kuivausrumpuun?

Unelmien kehruuta, pyykin pyörteitä... Mitä sieltä ei pitäisi löytää, ei missään nimessä? Kuin kielletty hedelmä, kuivausrummun synti, salaisuuksien kätkö...

• Uimapuku: Aurinko hellii, kuivausrumpu tuhoaa. Muistan, kuinka uimapukuni kerran kutistui siellä, kuin muisto kesästä, joka haalistuu. Kuumuus on kuin kuoleman suudelma herkälle elastaanille. Vältä, vältä!

• Pikkuhousut ja sukkahousut: Ne ovat kuin siipiä, niin herkkiä ja kevyitä. Kuivausrumpu repii ne rikki, kuin elämän unelmat särkyvät. Olen nähnyt sen tapahtuvan, useammin kuin haluaisin muistaa.

• Kumipohjaiset matot: Ne ovat kuin ankkureita, pitävät meidät turvassa. Kuivausrumpu murtaa ne, tekee niistä hauraita ja pettäviä. Muistan lapsuuden maton, joka mureni käsiini...

• Rintaliivit: Ne ovat kuin suojelusenkeleitä, tukevat ja kannattelevat. Kuivausrumpu vääntää ne muotoonsa, tekee niistä epämukavia ja käyttökelvottomia. Olen oppinut kantapään kautta.

• Vaatteet, joissa on koristeita: Ne ovat kuin tähdenlentoja, kimaltavat ja loistavat. Kuivausrumpu riisuu ne, tekee niistä tavallisia ja unohdettuja. Jokainen helmi on kuin menetetty unelma.

• Erityiset materiaalit: Silkki, pitsi, villa... Ne ovat kuin unia, niin pehmeitä ja hauraita. Kuivausrumpu tuhoaa ne, tekee niistä karkeita ja elottomia. Muistan silkkipaitani, joka muuttui paperiksi...

• Juoksukengät: Ne ovat kuin siivet, vievät meidät eteenpäin. Kuivausrumpu särkee ne, tekee niistä jäykkiä ja epämukavia. Olen juossut niillä, jotka ovat kestäneet, ja ne, jotka ovat pettäneet.

Kuin kielletty tieto, pyykin salaisuudet... Kuivausrummun pimeä puoli, unohdettu varoitus. Muista, muista!

Voiko kuivausrumpu pilata vaatteet?

Kuivausrumpu: Ystävä vai vihollinen?

• Hoito-ohje: Raamattu vaatteelle. Lue se.
• Kutistuminen: Pahin painajainen. Vältä.
• Neuleet: Vaakatasossa. Aina.
• Herkät tekstiilit: Vältä rumpua kuin ruttoa.
• Ryhti: Kadonnut? Liian myöhäistä.

Bonus:

• Äidin neuvo: Aurinko on paras.
• Salainen paheeni: Laitan silti kaiken rumpuun. Paitsi kashmirin.
• Säästövinkki: Kuivausteline on halpa.
• Tieto lisää tuskaa: Mikrokuitu päästää muovia.
• Unelma: Kuivausrumpu, joka tietää.

Voiko vaatteet laittaa kuivausrumpuun?

Yön hiljaisuudessa tämä kysymys...

En minäkään aina tiedä.

Voiko vaatteet laittaa kuivausrumpuun?

• Riippuu vaatteesta.

• Lakanat ja pyyhkeet kestää yleensä.

• Untuvatakille kuivausrumpu on jopa hyvä.

Mutta se muistuttaa äidin neuvoa: katso aina pesulappu.

Se pieni lappu vaatteen sisällä kertoo enemmän kuin uskotkaan. Siinä on symboli kuivausrummusta, joskus yliviivattu.

Muistan sen tunteen, kun uusi villapaita kutistui nukkekokoon... Kuivausrumpu oli syyllinen. Pettymys oli suuri, kuin ystävän menetys.

• Villavaatteet ei kestä.

• Herkät materiaalit ei kestä.

• Kirjailut voi kärsiä.

Se on uhkapeliä. Aina.

Kuivauskaappi onkin sitten eri juttu. Siinä kuivuu hellävaraisemmin.

• Kuivauskaappi on lempeämpi.

• Se sopii vähän kaikelle.

Onneksi on olemassa vaihtoehtoja, kun ei uskalla.