Tarvitseeko CV:ssä olla kuvaa?

CV:ssä kuva? Hmm, aina ikuinen kysymys, vai mitä? Itse muistan, kuinka tuskailin tämän kanssa vuosia sitten ensimmäistä työpaikkaani hakiessani. Tarvitseeko sitä oikeasti? Onko se jotenkin… liikaa? No, pakko se ei ole, sitä sanotaan joka paikassa. Mutta silti… jotenkin tuntuu, että se pitäisi olla. Kuten joku pala puuttuisi palapelistä, jos sitä ei ole.

“Ei pakollista, mutta suositeltavaa” – näin minullekin sanottiin. Ja kyllähän se jotenkin loogiselta kuulostaa. Suomessa kun ollaan, niin kuva on melkein aina siellä. Odotus lienee molemminpuolinen. Rekrytoija haluaa nähdä, miltä näytän, ja minä haluan antaa heille edes jonkunlaisen kuvan itsestäni – ennen kuin ehdin edes avata suutani. Ensivaikutelma paperilla, ikään kuin. Muistan yhden työhaastattelun, jossa rekrytoija mainitsi kuvani. “Sulla on tosi iloinen hymy kuvassa!” hän sanoi. Ja jotenkin se kevensi tunnelmaa heti alkuun. Kuvittele, jos olisin jättänyt kuvan pois. Olisiko se jättänyt kylmemmän ensivaikutelman? Ehkä. En tiedä.

Tietenkin tämä on ihan henkilökohtainen juttu. Jokainen tekee omat valintansa. Ja onhan se vähän outoa, että ulkonäöllä olisi edes mitään merkitystä. Mutta… onko se sittenkään niin mustavalkoista? Eikös kaikki me tehdään ensivaikutelmia ulkonäön perusteella, tietoisesti tai tiedostamatta? Sanotaan vaikka, että luen jostain 70% kaikesta viestinnästä on nonverbaalista… en muista tarkkaa lukua, mutta jotain sinne päin. Joten eikös kuva CV:ssä ole vähän sama asia? Se antaa edes pienen vilauksen siihen nonverbaaliseen puoleen. Vaikka eihän se tietenkään korvaa oikeaa kohtaamista.