Voiko kirjettä lähettää ilman postimerkkiä?

Kirje ilman postimerkkiä? Lähetys onnistuu?

Muistan sen päivän hyvin, maaliskuun 12. päivä, silloin pari vuotta sitten. Saapui viesti, että joku kirje odottaa. Avasin sen Postin ilmoituksen ja siinä luki, että kirje ilman postimerkkiä on nyt noudettavissa. Ensin olin ihan pöyristynyt, että miten tää on mahdollista. Mietin jo kuka kehtaa.

No sitten sitä piti sitten kävellä Kontulan postiin, ja arvatkaa mitä, siellä tiskillä paljastui se juttu. Pitää maksaa se puuttuva postimerkki, ja sen lisäksi vielä kaksi euroa lunastusmaksua. Ihan käsittämätön systeemi. Joten kyllä, lähetys onnistuu, mutta ei se mitään ilmaista hupia ollut kenellekään. Siinä se lompakko keveni, se oli varmaan lähellä kolmea euroa kokonaisuudessaan, kun sen postimerkin hinnan siihen laskin.

Ja se kaikkein ärsyttävin juttu oli se, että ei sitä voi itse sitten edes sitä puuttuvaa postimerkkiä sinne liimata. Ei, vaan se on Postin oma juttu. Tämähän on kyllä vähän sellainen kurja yllätys, varsinkin kun ajattelisi, että se pitäisi tulla suoraan kotiin. Että siinä kävi pieni koukku, kun sen kirjeen lopulta sain käsiini, se oli kaverilta – jonkun tärkeän synttärikortin oli unohtanut merkitä. Mikä moka.

Montako postimerkkiä ulkomaan kirjeeseen?

Ai postimerkkejäkö?! Ei sitä nykyään enää niin paljoa tarvita, mutta jos jotain vanhaa kirjekin pitää lähettää, niin...

• Eurooppaan kevyt lähetys (alle 20g, eli just ja just sen postikortin kokoinen) maksaa sen 2,75 euroa. Ei sitä ole ihan pienet rahat, jos niitä alkaa keräämään! Tulee mieleen, että yrittääkö posti kusettaa meitä, kun yhden postimerkin hinnalla saa jotain ihan muuta nykyään.

• Muihin maihin menee vähän vähemmän, 2,50 euroa. Eli Eurooppa on vähän kuin se kallis ravintola, ja muu maailma se halvempi lounaspaikka.

Lisäksi, jos paino kasvaa, niin hinnat pomppaa kuin pomppis sähköpaimenen aidassa. Se 250 gramman paketti Eurooppaan kustantaa jo 8,25 euroa! Sillä rahalla saa jo melkein ostettua sen yhden postimerkin joskus kauan sitten, kun ne vielä oli jotain.

Ja tämä on siis se Priority-puoli. Jos haluaa säästää ja lähettää Economy-tyylillä, niin Eurooppaan se on 2,50 euroa (alle 20g) ja muualle 3,95 euroa. Melkoinen ero, onhan sekin, että kumman nopeasti se kirje tulee perille. Ei kai kukaan nyt halua, että rakas onnittelukortti saapuu jouluksi pääsiäisenä, eihän?

Muista tämä, että paino on se kuningas tässä hommassa. Mitä enemmän painoa, sitä enemmän pitää maksaa. Melkein kuin elämässä muutenkin, vai mitä?

Ja muista tarkistaa aina Postin nettisivuilta ajantasaiset hinnat, koska ne voi muuttua yhtä nopeasti kuin tuuli kääntyy. Ei sitä tiedä, milloin ne keksii jotain uutta kivaa meille.

Mikä postimerkki ulkomaille?

Ulkomaan postilähetyksiin käytetään ulkomaan ikimerkkiä. Hinnat määräytyvät painon ja kohdemaan perusteella.

Tarjolla on kaksi palveluluokkaa: Priority (Eurooppa) nopeampaan toimitukseen Eurooppaan ja Economy (muut maat) edullisempi vaihtoehto muihin maihin, toimitusaika pidempi.

Hinnat palveluluokittain ja painon mukaan:

• 20 g: Priority Eurooppa 2,75 €, Economy Muut maat 2,50 €
• 50 g: Priority Eurooppa 3,65 €, Economy Muut maat 3,95 €
• 100 g: Priority Eurooppa 5,50 €, Economy Muut maat 5,80 €
• 250 g: Priority Eurooppa 8,25 €, Economy Muut maat 10,00 €

Ai ulkomailleko se kirje on lähdössä? Hieno homma. Mutta älä vain lätkäise siihen sitä vapaasti valittua Suomi-leijonaa ja toivo parasta. Se on vähän kuin yrittäisi ajaa ilman passia toiseen maahan – ei onnistu, vaikka kuinka hymyilisit rajavartijalle.

Ei, kyllä siihen oikea ulkomaan ikimerkki pitää liimata. Se on kirjeen oma viisumi maailmalle, ilman sitä se seilaa takaisin sun laatikkoon, usein hieman nuhjuisempana, kuin yrittänyt karata vankilasta.

Ja arvaapa mitä? Punnitus on tässä pelissä se ratkaiseva teko. Olen itsekin seissyt Postin tiskillä ja tuijottanut sitä vaakaa kuin ennustaja kristallipalloaan, toivoen sen näyttävän sitä maagista alle 20g -lukemaa.

Yksi liian runsas kuulumisten tulva tai vähän paksumpi kuva saattaa heittää sen arvon yli. Ja sitten sitä ollaan senttien tai eurojen armoilla, ihan kuin yrittäisi mahduttaa jouluateriaa lounaskokoon.

Palveluluokat – Priority ja Economy. Priority, se on kuin urheilija olympialaisissa, singahtaa Eurooppaan vähän ripeämmin. Economy taas, no, se on ehkä se lenkkeilijä, joka nauttii maisemista ja ottaa oman aikansa.

Kauemmas lähetettäessä Economy on yleensä se oletusvalinta, ellei sitten joulupukin kirjeitä odoteta malttamattomana tai joku vaadi kirjeen saapumista ennen jääkauden alkua. Tiedä häntä, joskus paperi on yllättävän kiireellistä.

Hinnat kannattaa aina tarkistaa. Postimerkkikokoelmastani ei nimittäin löydy sitä "maksaa mitä maksaa" -leimaa, vaikka toivoisin. Viimeksi, kun lähetin tädilleni paksumman kirjeen Kanadaan, laskin hintoja kuin korkeakoulun pääsykokeissa.

Silloin se 10 euron merkki 250 gramman Economy-lähetykselle alkoi jo tuntua siltä, että siinä on timantteja sisällä. Tai vähintäänkin erittäin tärkeitä, salaisia suklaakakkureseptejä. Eihän paperikaan loputtomiin ole ilmainen.