Voiko paperia laittaa sekajätteeseen?

Saako paperia laittaa sekajätteeseen vai kuuluuko se kierrätykseen?

Minä muistan, kun itsekin mietin tätä. Oli se sekava homma. Olin aina vaan nakannut sen sekajätteeseen, kunnes tajusin, että eihän tää voi olla ihan noin.

Se paperi, siis sellainen tavallinen kirjoituspaperi tai sanomalehti, menee ehdottomasti paperinkeräykseen. Se on ihan eri juttu kuin se paksumpi pahvi. Olin kerran käymässä yhden kaverin luona Vantaalla ja siellä oli omat roskikset niin tarkasti merkitty, että se valaisi asiaa mulle.

Sitten on se kartonki, kuten mehupurkit ja ne pahviset kauramaitopurkit. Ne kuuluu kanssa sinne kartonginkeräykseen. Ei sitten sinne paperinkeräykseen, se on tärkeä ero. Ainakin niin mua on opetettu.

Mutta muista ne kertakäyttömukit ja lautasethan. Ne on vähän eri juttu. Jos se muki on pahvia, niin se menee kartonginkeräykseen. Mutta jos se on muovia, niin sekajätteeseen vaan. Puukuituiset, kuten bambuiset, ne menee biojätteeseen. Se on mullekin joskus tuottanut päänvaivaa. Viime kesänä käytiin mökillä ja siellä oli kaikenlaisia astioita, piti oikein miettiä.

Eli lyhyesti: tavallinen paperi ja sanomalehti – paperinkeräys. Pahvi ja kartonki (purkit ym.) – kartonginkeräys. Muoviset kertakäyttöjutut – sekajäte. Puukuituiset – biojäte. Näin mä sen nyt ymmärrän.

Mitä paperia voi laittaa paperinkeräykseen?

Paperinkeräykseen kuuluu kaikki postipaperi – lehdet, mainokset, kirjekuoret. Myös kirjoitus- ja tulostuspaperi. Sen on oltava puhdasta ja kuivaa. Niitit, paperiliittimet eivät haittaa. Niitä ei tarvitse poistaa.

Mitä se tarkoittaa tarkemmin:

• Sanomalehdet. Aikakauslehdet. Aina.
• Mainokset. Esitteet. Postilaatikon anti.
• Kirjekuoret. Ikkunallisetkin kelpaavat.
• Kopiopaperi. Musta, väri. Kaikki käy.
• Muistilehtiöt. Kulutetut kalenterit.
• Kirjat. Vain sivut. Kovat kannet kuuluvat eri paikkaan. Muista.
• Ei kartonkia. Se on eri kategoria.
• Ei pakkauspaperia. Ei lahjapaperia. Ne ovat sekajätettä. Tämä on tärkeä ero.
• Ei likaista, ei märkää. Sillä ei ole arvoa.

Voiko paperin laittaa sekajätteeseen?

Paperia ei yleensä laiteta sekajätteeseen. Voi hyvä sylvi. Ei tietenkään! Se on kuin laittaisi timanttisormuksen biojätteeseen, puhtaasta piittaamattomuudesta. Ellemme puhu jostain todella, todella toivottomasta tapauksesta. Sanotaan nyt näin: puhtaat paperit menevät keräykseen, piste.

Mutta, elämässä on poikkeuksia. Ne krapulaiset mainoslehdet, joita et edes muista tilanneesi, tai sähkölaskun kopio, josta tulostimella loppui muste kesken – eli kaikki sellainen, mikä ei kelpaa paperinkeräykseen – no, se on kuin vanha, ruma anoppi. Sitä ei voi palauttaa, mutta sille on paikka. Ne ovat sekajätettä, kunhan määrä ei ole liian suuri.

Sitten on tämä ikuinen dilemma: silputtu paperi. Voi elämän kevät, se on kuin konfettia, mutta ilman juhlia. Kukaan ei halua sellaista irtotavarana mihinkään. Siksi se on syytä tunkea säkkiin, mieluiten läpinäkymättömään, jotta kukaan ei näe salaisuuksiasi, ja sitten se matkaa sekajätteeseen kiinteistölläsi.

Jos olet tarpeeksi masokisti viemään silputut paperit lajitteluasemalle, siellä ne menevät energiajätteeseen. Energiaksi, kuvittele! Ehkä se silputtu, salainen päiväkirjasi tuottaa vielä lämpöä naapurisi saunaan. Karma on tosiaan kova juttu.

Muista nämä elämänohjeet, jos haluat välttää roskakorin laidalla norkoilevan, tuomitsevan katseen:

• Puhtaat sanomalehdet, mainoslehdet (ei muovitettuja!), kirjekuoret (ikkunallisetkin käy!) ja aikakauslehdet: Nämä ovat paperinkeräyksen parasta antia. Ajattele niitä paperimaailman supermalleina.
• Likaiset, märät tai muovitetut paperit, lahjapaperit: Näille ei kannata edes tarjota paikkaa paperinkeräyksestä. Ne ovat sekajätettä. Niiden paikka on siellä, missä kaikki muutkin elämän pienet epäonnistumiset.
• Pahvi ja kartonki: Nämä ovat aivan oma lukunsa, ja vaativat oman keräysastiaansa. Älä sekoita niitä papereiden kanssa, se on kuin sekoittaisi omenoita ja appelsiineja – molemmat hedelmiä, mutta aivan eri sarjassa.