Kenellä on pääsy tulorekisteriin?

Tulorekisterin tiedonkäyttäjät: 370 organisaatiota ja viranomaista

Tietoa siitä, kenellä on pääsy tulorekisteriin, tarvitaan kansallisessa tietokannassa olevien palkka- ja etuustietojen turvalliseen käsittelyyn. Oikeuksien taustalla olevat viranomaiset ja organisaatiot hyödyntävät tietoja omassa päätöksenteossaan. Tutustu siihen, miten viranomaiset käyttävät rekisteriä ja miten voit tarkistaa omat tietosi.

Kansallisen tulorekisterin tiedon käyttäjät ja rajat

Pääsy tulorekisteriin on tarkasti rajattu vain niille viranomaisille ja organisaatioille, joilla on lakiin perustuva oikeus saada tietoja lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi. Rekisteristä ei anneta suoraa katseluoikeutta ulkopuolisille, vaan jokainen tiedon käyttäjä saa sieltä ainoastaan sen tiedon, jonka se välttämättä tarvitsee omaan toimintaansa.

Tulorekisterin käyttö on kasvanut valtavasti sen perustamisen jälkeen, ja nykyisin tätä kansallista sähköistä tietokantaa hyödyntää omassa päätöksenteossaan 370 organisaatiota. Alussa tietokanta kattoi vain noin 2,8 miljoonan palkansaajan tiedot, mutta eläke- ja etuustietojen tultua mukaan rekisteri sisältää jo 3,1 miljoonan ihmisen palkkatiedot ja 3,5 miljoonan kansalaisen etuustiedot. Mutta kuka näkee tulorekisterin tiedot? Seuraavaksi pureudumme siihen kriittiseen tekijään, jonka vuoksi urkinta on tehty lähes mahdottomaksi - ja paljastan myöhemmin tarkastusoikeutta käsittelevässä osiossa, miten voit nähdä jokaisen oman tietosi katselulokin.

Mitkä viranomaiset käyttävät tulorekisteriä?

Suorien tiedonkäyttäjien ytimen muodostavat suomalaiset sosiaaliturvasta, verotuksesta ja eläkkeistä vastaavat pääviranomaiset. Rekisteri automatisoi tietovirtoja siten, että lähes 90 prosenttia ilmoituksista siirtyy palkanlaskentajärjestelmistä suoraan järjestelmään, josta tulorekisteri tiedon käyttäjät hakevat tiedot automaattisesti.

Lakipohjaiset käyttöoikeudet on jaettu seuraaville keskeisille tahoille: Verohallinto: Käyttää tietoja verotuksen toimittamiseen sekä myöhästymismaksujen määräämiseen. Kansaneläkelaitos (Kela): Hyödyntää palkka- ja etuustietoja erilaisten tukien ja etuushakemusten pohjana. Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus (ETK): Tarvitsevat tietoja eläketurvan hoitamiseen ja eläke-elämän päätöksiin. Työllisyysrahasto: Käyttää rekisteriä työttömyysvakuutusmaksujen sekä aikuiskoulutusetuuksien käsittelyssä. Selvittääksesi mitkä viranomaiset käyttävät tulorekisteriä laajemmin, mukaan kuuluvat myös kunnat, työttömyyskassat, Tilastokeskus, vahinkovakuutusyhtiöt sekä Maahanmuuttovirasto.

Alalla pitkään toimineena asiantuntijana olen huomannut, että järjestelmän vahvuus piilee sen dynaamisessa suojauksessa. Jokaiselle tietoja käyttävälle organisaatiolle on tehty täysin oma, yksilöllinen tietolupapäätös. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi Tilastokeskus ei pääse käsiksi samoihin yksityiskohtiin kuin Verohallinto, vaikka molemmat kuuluvat virallisiin käyttäjiin. Järjestelmä suodattaa datan tiukasti pyytäjän roolin mukaan.

Kuka EI näe tulorekisterin tietoja?

Yleinen harhaluulo on, että mikä tahansa virallinen tai kaupallinen taho voisi tarkistaa tulosi suoraan rekisteristä luottotietojen tapaan. Tämä käsitys on täysin virheellinen. Tulorekisteri ei luo mitään uusia tiedonsaantioikeuksia, vaan se ainoastaan korvaa entiset manuaaliset paperilomakkeet digitaalisella väylällä.

Ilman erillistä lakisääteistä oikeutta tai tulonsaajan nimenomaista lupaa tietojen ulkopuolelle jäävät: 1. Pankit ja rahoituslaitokset (esimerkiksi asuntolainaa haettaessa) 2. Yksityiset vuokranantajat tai kiinteistönvälittäjät 3. Työnantajat (he näkevät vain itse ilmoittamansa palkkatiedot, eivät työntekijän muiden työnantajien maksamia palkkoja) 4. Puolisot tai muut perheenjäsenet

Muistan elävästi tilanteen, kun tuttavani oli hakemassa vuokra-asuntoa ja välittäjä väitti voivansa vilkaista tulorekisteristä hakijan tulotiedot minuutissa. Se oli pelkkää bluffia. Vuokranantajilla tai kaupallisilla pankeilla ei ole mitään suoraa teknistä rajapintaa tai oikeutta järjestelmään. Jos pankki tarvitsee tulotietojasi lainapäätöstä varten, sinun on itse ladattava rekisteristä virallinen tulorekisteriote ja toimitettava se heille.

Miten tarkistan, kuka on katsonut tietojani?

Yksityishenkilönä sinulla on täysi kontrolli omaan dataasi. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ansiosta jokaisesta tietohausta jää pysyvä jälki järjestelmään. Voit tarkistaa omat tulotietosi ja niiden katseluhistorian milloin tahansa kirjautumalla tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun pankkitunnuksillasi.

Tämä seuraava vaihe yllättää useimmat suomalaiset positiivisesti.

Ohjeet omien lokitietojen seurantaan

Kun olet kirjautunut palveluun ja valinnut rooliksi Asioi yksityishenkilönä, löydät sieltä suoran näkymän siihen, mitkä viranomaiset ovat hakeneet tietojasi ja millä oikeusperusteella. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköistä palvelua, virallinen tulorekisteri omat tiedot tarkistus on mahdollista tehdä paperisen pyynnön kautta erillisellä TULOR 6114 -lomakkeella.

Netti on pullollaan oppaita, joissa kehotetaan tarkistamaan nämä tiedot kerran kuussa. Se on liioittelua. Omien kokemusteni pohjalta suosittelen vilkaisemaan lokitiedot vain silloin, kun olet asioinut Kelan kanssa tai vaihtanut työpaikkaa. Silloin näet konkreettisesti, miten hienosti automaatio toimii - Kela on saattanut poimia tulosi järjestelmästä vain minuutteja hakemuksesi jättämisen jälkeen ilman, että sinun tarvitsi etsiä yhtäkään palkkakuittia.

Tiedonsaantioikeuksien vertailu eri tahojen välillä

Tulorekisterin käyttöoikeudet vaihtelevat merkittävästi organisaation lakisääteisen roolin mukaan. Alla oleva luettelo osoittaa, miten laajasti tai supistetusti eri tahot voivat dataa käsitellä.

Verohallinto (Kattavin oikeus) ⭐

• Esitäytetyn veroilmoituksen muodostaminen, verotuksen toimittaminen ja myöhästymismaksut
• Kaikki ilmoitetut palkat, luontoisedut, eläkkeet, etuudet ja kustannusten korvaukset
• Tiedot siirtyvät 5 päivän sisällä maksusta ja näkyvät OmaVerossa kuukauden 6. päivän jälkeen

Kela ja Työttömyyskassat

• Etuushakemusten käsittely, työssäoloehdon seuranta ja tukien määrittäminen
• Palkkatulot, maksetut etuudet sekä vapaaehtoiset palvelussuhde- ja poissaolotiedot
• Hakevat tiedot suoralla rajapinnalla automaattisesti hakemuksen tullessa vireille

Pankit ja Yksityiset tahot

• Ei oikeutta omatoimiseen hakuun; toimivat vain asiakkaan itse toimittaman otteen varassa
• Ei mitään suoraa pääsyä rekisterin tietokantaan
• Riippuu täysin siitä, milloin yksityishenkilö itse tilaa ja lähettää tulorekisteriotteen

Harrin kokemus: Epäilys tietojen väärinkäytöstä ja sen ratkeaminen

Harri, 42-vuotias logistiikka-alan esimies Vantaalta, huomasi pankin asuntolainaneuvotteluissa virkailijan tietävän hänen tarkat tulonsa hieman liiankin hyvin. Harri hämmentyi ja alkoi epäillä, että virkailija oli urkkinut hänen tietojaan suoraan kansallisesta tulorekisteristä ilman lupaa.

Mielessä heräsi lievä paniikki, sillä kyseessä olivat salassa pidettävät henkilötiedot. Ensimmäisenä reaktiona Harri yritti soittaa pankin asiakaspalveluun, mutta jonotuksen ja epäselvien vastausten jälkeen hän ei saanut varmuutta asiaan.

Harri päätti ottaa asiat omiin käsiinsä ja kirjautui tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun tarkistamaan katselulokit. Hän teki tärkeän oivalluksen huomattuaan, että palvelussa näkyi tasan kaksi viranomaishakua Verohallinnolta ja Kelalta, mutta ei yhtäkään mainintaa pankista.

Lopulta Harri muisti itse liittäneensä kaksi kuukautta sitten alustavaan lainahakemukseen pdf-muotoisen tulorekisteriotteen. Lokitiedot osoittivat epäilyn turhaksi ja toivat Harrille suuren helpotuksen - järjestelmän tietoturva piti ulkopuoliset visusti loitolla.