Kuka anto Suomelle itsenäisyyden?

6 tuntia sitten 0 katselukertaa

Venäjän bolševikkihallitus ja sen johtaja Vladimir Lenin antoivat virallisesti Suomelle itsenäisyyden hyväksymällä itsenäisyysjulistuksen. Tämä historiallinen Kuka anto Suomelle itsenäisyyden -kysymyksen ratkaissut tunnustaminen tapahtui vuoden 1917 lopussa. Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto vahvisti itsenäisyyden virallisesti joulukuussa. Tämän jälkeen myös muut valtiot seurasivat Venäjän esimerkkiä ja tunnustivat Suomen itsenäiseksi valtioksi.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kuka anto Suomelle itsenäisyyden? Leninin hallinto taustalla

Historiallinen selvitys paljastaa vastaajan kysymykseen siitä, Kuka anto Suomelle itsenäisyyden ratkaisevalla hetkellä. Venäjän silloinen johto teki merkittävän virallisen päätöksen, joka mahdollisti uuden valtion itsenäisyyden kansainvälisen tunnustamisen. Tämän historiallisen käänteen taustojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan valtion itsenäistymisprosessia laajemmin.

Kuka antoi Suomelle itsenäisyyden ja kuka sen tunnusti ensimmäisenä?

Suomen itsenäisyyden myönsi ja tunnusti ensimmäisenä Neuvosto-Venäjän bolševikkihallitus johtajansa Vladimir Leninin johdolla uuden vuoden aattona 31. joulukuuta 1917. Vaikka eduskunta oli antanut itsenäisyysjulistuksen jo aiemmin, virallinen kansainvälinen tunnustus vaati hyväksynnän silloiselta emämaalta. Tämän ratkaisevan venäläisen päätöksen jälkeen muut valtiot seurasivat nopeasti perässä tammikuussa 1918.

Historiallinen kysymys herättää usein hämmennystä. Moni saattaa luulla, että itsenäisyys saatiin automaattisesti omalla julistuksella. Opiskellessani yliopistossa Suomen historiaa tajusin, miten mutkikas tämä prosessi todellisuudessa oli. Svinhufvudin senaatti joutui matkustamaan Pietariin asti pyytämään paperia suoraan bolševikeilta. Se oli nöyryyttävä mutta pakollinen matka.

Miksi Vladimir Lenin ja bolševikit suostuivat Suomen pyyntöön?

Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto allekirjoitti tunnustuksen taktisista ja ideologisista syistä. Bolševikit olivat julistaneet periaatteen Suomen itsenäistyminen Venäjästä, joten heidän oli vaikea kieltäytyä suoraan. Päätös vaati silti kylmää poliittista laskelmointia.

Lenin uskoi vahvasti maailmanvallankumoukseen. Hän oletti, että sosialistinen vallankumous puhkeaisi pian myös Suomessa, jolloin maat liittyisivät takaisin yhteen ja rajat menettäisivät merkityksensä. Lisäksi Venäjän oma sisällissota oli ovella. Rauhoittamalla luoteisrajan bolševikit saivat kaivattua työrauhaa omille sisäisille taisteluilleen.

Se oli valtava riski Leniniltä - tai sitten nerokas harhautus. Jälkikäteen tarkasteltuna bolševikkien suunnitelma oli lähellä onnistua, sillä Suomi ajautui veriseen sisällissotaan vain viikkoja myöhemmin. Kaikki ei kuitenkaan mennyt oppikirjan mukaan. Lopputuloksena rajat jäivät voimaan, ja Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Kansainvälinen tunnustus: Miten muut maat seurasivat perässä?

Länsieurooppalaiset valtiot olivat ilmoittaneet senaatille, etteivät ne voi tunnustaa uutta valtiota ennen kuin suhde Venäjään on selvitetty. Kun Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea vahvisti itsenäisyyden tammikuussa 1918, diplomaattinen pato murtui. Muut maat reagoivat tilanteeseen poikkeuksellisen nopeasti.

Ranska, Ruotsi ja Saksa antoivat virallisen tunnustuksensa lähes samanaikaisesti heti tammikuun ensimmäisinä päivinä. Tämä loi vankan pohjan Suomen suvereniteetille ennen maan sisäistä konfliktia. Kansainvälinen yhteisö ei halunnut toimia ennen emämaan suostumusta, mutta sen jälkeen esteitä ei enää ollut.

Monet asiantuntijat korostavat Saksan roolia taustalla. Saksa halusi heikentää Venäjää ensimmäisessä maailmansodassa ja tuki siksi Lenin Suomen itsenäisyys -kehitystä. Tämän diplomaattisen pelin seurauksena nuori tasavalta sai tarvitsemansa suojan kriittisellä hetkellä.

Leninin päätöksen taustat: Ideologia vastaan taktiikka

Vladimir Leninin halukkuus allekirjoittaa Suomen itsenäisyyspaperit uuden vuoden aattona perustui kahteen erilaiseen motiiviin, jotka tukivat toisiaan siinä historiallisessa hetkessä.

Ideologiset perusteet

Usko siihen, että proletariaatin vallankumous pyyhkäisee pian yli Suomen ja tekee valtioiden rajoista tarpeettomia
Bolševikkien virallinen lupaus antaa Venäjän alaisuudessa olleille vähemmistökansoille täysi itsemääräämisoikeus

Taktiset hyödyt

Halu näyttää edistykselliseltä hallinnolta imperialistisen ja sortavan tsaarin vallan jälkeen
Tarve vakauttaa tilanne ja vähentää rintamia Venäjän oman sisällissodan kynnyksellä

Ideologia antoi Leninille teoreettisen syyn suostua senaatin pyyntöön, mutta taktiikka ratkaisi ajankohdan. Hän ei antanut itsenäisyyttä hyvää hyvyyttään, vaan uskoi Suomen palaavan pian neuvostoperheeseen vallankumouksen kautta.

Svinhufvudin senaatin pitkät tunnit Pietarissa

Pehr Evind Svinhufvud ja senaatin lähetystö matkustivat Pietariin joulukuun lopussa 1917 hakemaan virallista tunnustusta. Tunnelma junassa oli jännittynyt, sillä miehet pelkäsivät bolševikkien vangitsevan heidät porvarillisina vastavallankumouksellisina.

Ensimmäinen yritys Smolnassa epäonnistui muodollisuuksiin. Hakemus oli osoitettu väärälle elimelle, ja senaattorit joutuivat odottamaan tunteja kylmässä käytävässä, kun ympärillä pyöri aseistettuja vallankumouksellisia sotilaita.

Lopulta uuden vuoden aattona lähetystö sai kutsun kansankomissaarien neuvoston huoneeseen. Sen sijaan, että heidät olisi vangittu, Lenin ja hänen ministerinsä allekirjoittivat paperin lyhyen keskustelun jälkeen ilman pitkiä puheita.

Matka oli henkisesti raskas, mutta lopputulos oli historiallinen. Suomen valtuuskunta palasi Helsinkiin taskussaan virallinen tunnustus, joka avasi ovet muiden maiden diplomaattisille suhteille tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Yhteenveto luettelona

Venäjän bolševikkihallitus oli ensimmäinen

Vladimir Leninin johtama Neuvosto-Venäjä myönsi Suomelle virallisen tunnustuksen 31. joulukuuta 1917, mikä oli edellytys muiden maiden päätöksille.

Jos haluat tietää prosessin muista vaiheista, lue lisää siitä, Kuka julisti Suomen itsenäiseksi?.

Päätös oli Leninille taktinen peli

Tunnustamisen taustalla vaikutti bolševikkien oma ideologinen lupaus sekä usko siihen, että Suomi liittyisi myöhemmin takaisin Venäjään vallankumouksen kautta.

Länsimaat vaativat emämaan suostumuksen

Ruotsi, Ranska ja Saksa eivät suostuneet tunnustamaan Suomea ennen kuin Venäjän virallinen ja lopullinen hyväksyntä oli saatu tammikuussa 1918.

Tietojen yhteenveto

Miksi itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta eikä 31. joulukuuta?

Suomen eduskunta hyväksyi ja antoi itsenäisyysjulistuksen virallisesti 6. joulukuuta 1917. Se edustaa Suomen omaa tahtoa ja päätöstä, kun taas uuden vuoden aattona saatu Venäjän tunnustus oli prosessin kansainvälinen vahvistus.

Oliko Lenin pakotettu antamaan Suomelle itsenäisyys?

Ei suoraan sotilaallisesti, vaan bolševikit tekivät päätöksen omista poliittisista syistään. Lenin uskoi Suomen työväenluokan nousevan pian kapinaan ja liittyvän vapaaehtoisesti takaisin neuvostovaltioon maailmanvallankumouksen myötä.

Mikä maa tunnusti Suomen itsenäisyyden toisena?

Venäjän jälkeen ensimmäiset ulkovallat olivat Ranska, Ruotsi ja Saksa, jotka tekivät päätöksensä lähes samanaikaisesti tammikuun alussa 1918, heti kun Venäjän virallinen kanta oli varmistunut.

Yhteiskunta Kuka anto Suomelle itsenäisyyden?

Suosituimmat

Eniten katsottu

Uusimmat kysymykset