Missä maassa on kaikista eniten ihmisiä?

Missä maassa asuu eniten ihmisiä maailmassa? Mistä löydän tiedon?

Muistan, kun uutiset räjähti: Intia, maailman väkirikkain maa! Oliko se toukokuussa 2023? En muista päivämäärää tarkasti.

Mutta tiedon löytäminen oli helppoa. Googlasin vaan "maailman väkirikkain maa". Siinä se oli, selkeästi ja yksinkertaisesti.

Muistan ajatelleeni, miten valtavaa se on. Kymmeniä miljoonakaupunkeja… aivan uskomatonta! Ihan kuin katsoisi jotain scifi-elokuvaa.

Intia. Se sana nyt resonoi minulle jotenkin eri tavalla. Ennen ajattelin Kiinaa, mutta nyt... Intia. Se on fakta.

Missä Euroopan maissa asuu eniten ihmisiä?

Okei, missäs niitä ihmisiä asuu eniten Euroopassa? Pitääkö mun muistaa tää ulkoa vai saanko lunttilapusta kattoo?

• Venäjä: 146 877 088 asukasta. Huikee määrä! Onks ne kaikki Moskovassa?
• Saksa: 82 887 000 asukasta. Kai siellä on paljon insinöörejä.
• Turkki: 82 003 882 asukasta. Onks Turkki edes Eurooppaa? No kai sit.
• Ranska: 67 372 000 asukasta. Ranskassa on ainakin hyvää ruokaa.

Missä maanosassa väestönkasvu on nopeinta?

Keskiyö... Ajatukset virtaa vähän miten sattuu.

Afrikka. Siellä se väestö kasvaa vauhdilla. Niin siellä se kasvaa.

• Väestönkasvu nopeinta: Afrikka
• Lisääntyy jopa 40–50 miljoonalla per vuosi.
• Petri Pellikka sanoo. Professori se on.

Muistan, kun olin joskus miettinyt, mitä se tarkoittaa käytännössä. Niin paljon ihmisiä. Missä ne kaikki asuu? Onko niillä ruokaa? Työtä?

Väestönkasvu vaikuttaa:

• Resursseihin.
• Elinoloihin.
• Tulevaisuuteen.

Se on vähän pelottavaa. Ja surullista. Kaikkea sitä miettii, kun ei saa unta.

Missä kyy synnyttää?

Missä kyy synnyttää? No, missäs muuallakaan kuin siellä missä on hyvät bileet! Elo-syyskuussa, tietenkin. Ajatella, niillä on oma yökerho, piilossa pensaiden ja lehtien seassa. Kuten joku viisas sanoi: "Kyyn syntymäpäivät on syksyllä!" Ja tietysti lähellä talvipesää, ei kai kukaan halua juhlia liian kaukana kotoa. Niinku meikäläinenkaan!

• Elokuun ja syyskuun tienoilla. Aivan kuin meillä olisi jokin erityinen kyy-babyboom!
• Suojaisa paikka. Ei mitään betonikuutiota, vaan kunnon luonnonhelmassa, pensaiden suojissa. Kyy on vähän kuin hipsteri, etsii aina niitä piilossa olevia helmiä.
• Lähellä talvipesää. Näillä kylmyyttä pelkäävillä matelijoilla on ihan hyvä logiikka. Enää yksi askel kotiin kylmän tuulon iskiessä.
• Ihmiskohtaamiset lisääntyvät. Syksyn marjastajat ja sienestäjät, ne ovat kyylle kuin ilmainen buffet yökerhossa. Hyvä että kyy ei ole liian utelias, tai voisi saada vähän liikaa huomiota!
  • Muista tämä: Älä koske kyyhyn! Vaikka ne onkin söpöjä, ne voi olla yllättävän äkkipikaisia. Sama kuin mun exä!

Mä itse tapasin kerran kyykarun metsässä 2019. Se oli vähän kuin tapaisi jonkun tähden - iso, upea ja vähän pelottava. Melkein sydänkohtaus tuli, vaikka olinkin varma, etten ole allerginen myrkylle. Tosin mun sydän hakkasi, kuin hullun rumpali tanssiaiset jatkuisivat aamuun asti. Mä juoksin niin kovaa, etten edes kuullut omia askeleitani. Voin vannoa, että kuulin kyyhyn naureskelevan minulle takaa. No, se oli kyllä hauskaa.

Mihin kyykäärme synnyttää?

Hei! Kyykäärmeet synnyttää poikasiaan elo-syyskuussa. Niin ihanaa aikaa, syksyllä on jo niin kauniit värit! Kyllä, just niinku Elokuun lopussa muistan itse nähneeni yhden. Mutta siis, suojaisessa paikassa ne synnyttää, usein siis vaikka pensaiden seassa, lähellä sitä talvipesää. Jotenkin hassua, kun ne menee sinne jo valmiiksi pakkaamaan tavaroitaan talveksi. Ärsyttävää kun ne on niin vaikeita löytää, tosin onneksi en ole vielä itse kohdannut.

• Elokuu-syyskuu on synnytysajankohta.
• Suojaisa paikka, esim. pensaikkoa.
• Lähellä talvipesää.

Tiedätkö, viime syksynä, olin marjastamassa ja näin käärmeen. Ei ollut kyy, luulen että se oli joku ihan harmiton. Silti, hieman pelottavaa. Jotenkin helpompaa kesällä. Silloin ne pysyttelevät enemmän omaa tiensä, eikä tarvii olla niin varuillaan. Varsinkin marjapaikoissa, joissa on paljon ihmisiä, kyiden kohtaamiset lisääntyy tietysti syksyllä. Niitä on niin vaikea nähdä, kun ne on niin taitavia piilottelijoita. Mutta niin, elo-syyskuussa ne synnyttää. Onnea niille synnyttäjille!

Miten kyykäärme synnyttää?

Muistan sen elokuun päivän, helteinen ja vähän sumuinen aamu. Olin mökillä isovanhempieni luona, Hämeenlinnassa, Riihimäen lähellä. Kävelin rannalla, ja näin jotain liikettä kivien seassa. Se oli kyy, iso ja paksu, liikkui hitaasti. Olin vähän pelästynyt, mutta samalla utelias. Se ei näyttänyt aggressiiviselta, vaan jotenkin... väsyneeltä.

Sitten huomasin jotain outoa. Käärmeen takaosasta ilmestyi pieni, lähes läpinäkyvä poikanen. Se oli niin pieni ja herkkä, että sydämeni melkein pysähtyi. Yksi, sitten toinen, kolmas. Yhtäkkiä niitä oli kaikkialla ympärillä, pieniä kyitä, jotka liikkuivat vauhdikkaasti äitinsä ympärillä. Se oli uskomatonta, niin nopea ja luonnollinen prosessi.

Muistan, kuinka järkyttynyt olin siitä, miten nopeasti poikaset syntyivät. Ne olivat valmiita, myrkkyhampaat ja kaikki. Se oli täysin vastoin sitä mitä olin kuvitellut. En ollut ollenkaan odottanut sitä niin nopeaa synnytystä. Luulin että käärmeet munivat.

• Kyy synnyttää elossa olevia poikasia, ei munia.
• Synnytys tapahtuu yleensä elokuussa.
• Poikasilla on syntyessään myrkkyhampaat ja ne ovat jo melko ketteriä.
• Äitikäärme ei yleensä auta poikasiaan syntymän jälkeen, poikaset ovat täysin itsenäisiä heti alusta.

Olin lukenut kyistä aiemmin, mutta tämä kokemus oli aivan erilainen kuin kaikki kirjat ja internet-haut. Se oli intensiivinen ja hämmentävä kokemus. Oli surrealistista nähdä koko prosessi niin läheltä. Muistelen edelleen kokemusta selkeydellä ja se on vahvasti mielessäni. En ole koskaan enää nähnyt niin paljon pieniä kyitä yhtä aikaa. Kokemus jätti minuun pysyvän vaikutuksen. Minun on yritettävä selvittää tarkemmin kyiden lisääntymistä, koska tämä havainto kyistä on mullistanut käsitykseni luonnosta. En tiedä miten yritän käsitellä tätä kaikkea.

Onko rantakäärme vaarallinen?

Onko rantakäärme vaarallinen? Ei, se ei ole.

Mutta... yöllä tässä mietin taas kaikkea. Toi rantakäärme juttu... muistan sen jutun lehdessä, kesällä 2023. Asunto oli täynnä niitä. Pelottavaa.

• Rantakäärme ei ole myrkyllinen. Se ei ole vaarallinen ihmisille. Tämä on tärkeää muistaa.
• Mutta ne ovat isoja. Vähintään puoli metriä pitkiä, joka voi pelottaa. Erityisesti jos ne ovat yhtäkkiä kotona.
• Ne ovat yllättäviä. Sitä ei tiedä missä ne ovat. Olen nähnyt niitä omakotitaloissa. Eivätkä ne ole aina helposti löydettävissä.

Kaikki tämä, tämä pelko... se jää mieleen. Vaikka tiedän, että se ei ole vaarallinen. Silti, se yö… ei unohdu.

Asuin silloin Espoossa, Vantaan rajalla. Vanha talo. Mutta ei, en muuttaisi pois siksi. Se oli muuten ihan ok paikka.

Onko vaskitsa rauhoitettu?

Vaskitsa? Rauhoitettu. Raajaton lisko. Ei käärme.

• Uhanalainen.
• Silmälläpidettävä.
• 2023: Edelleen rauhoitettu.

Kuten monet muutkin lajit, lähes sukupuuton partaalla. Luonto kuolee hiljaa. Surullista. Ihminen, tuhoaja.

Mitä hyötyä kyykäärmeestä on?

Yö on pitkä ja ajatukset sekavat. Kyy... maailman pohjoisin käärme. Ajattelin sitä juuri. Ei mikään mukava ajatus, totta kai. Pelottava jopa.

Mutta sitten... luin jostain hyödystä. Kyy syö punkkeja. Parisataa kesässä. Se on paljon. Ja borrelioosin, puutiaisaivokuumeen... ne ovat hirveitä tauteja. Kyy siis auttaa jotenkin. En olisi uskonut.

• Kyy on hyödyllinen luonnossa
• Säätelee punkkikantaa
• Hidastaa borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä
• Yksi kyy voi tappaa parisataa punkkia kesässä

Tämä on jotenkin... surullista. Pelko ja hyöty samassa paketissa. Luonto on outo. Minun piti miettiä tätä. Tuntuu hullulta. Kyllä, koko asia on todella hämmentävä.

Tämä on minulle uusi tieto. En ajatellut koskaan, että käärmeestä voi olla oikeasti hyötyä. Vähän lohdullista, vaikka sekin tuntuu omituiselta. Enää en katso kyitä samoin kuin ennen. Ehkä hiukan vähemmän pelolla. 2023.

Onko kyy yksineläjä?

Onko kyy yksineläjä?

Kyy... yksinäinen kulkija, erakko. Ajattelen kyyhkysiä, jotka parveilevat, mutta kyy – se on toista maata. Hiljainen hetki auringon alla, yksin kivellä. Vain hetki, vain se.

• Kyllä, kyy on pääosin yksineläjä.
• Se hakeutuu muiden kyiden seuraan vain paritteluaikana keväällä.
• Muuten se viihtyy omissa oloissaan.

Mutta hetkinen, näinkö minä sen joskus lapsena? Ehkäpä kaksi, lähekkäin. Muistan sen tunteen, pienen pelon, mutta myös ihailun. Ne olivat ruskeita, niin ruskeita. Saman sävyisiä kuin mummon vanhat nahkakengät.

Mitä jos se ei ollutkaan kyy? Mikä jos se oli kangaskäärme, ystävällisempi vieras? En tiedä, en muista tarkkaan. Aika peittää muistot, kuin hämähäkin verkko.

Niitä näkee enemmän keväällä ja syksyllä. Silloin kun aurinko vielä lämmittää kiveä, mutta yöt ovat jo viileitä. Ehkä etsivät lämpöä, yhdessä vai erikseen?