Missä Suomen kunnassa on vähiten ulkomaalaisia?

Suomen kunta vähiten ulkomaalaisia?

Mä muistan, kuinka joskus mietin, missä on niitä paikkoja Suomessa, missä ei juuri kuule muita kieliä kuin suomea.

Joku päivä luin jostain, et jopa yli puolessa Suomen kunnista ulkomaalaistaustaisten osuus on tosi pieni. Alle 3 %! Huh.

Eniten niitä vähiten "kansainvälisiä" paikkoja taitaa olla siellä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan suunnalla.

Kyllä se on jännä, miten erilaisia paikkoja tää meidän Suomi onkaan.

Missä Suomen kaupungissa on vähiten ulkomaalaisia?

Okei, tässä se tulee.

Kinnulassa. Vähiten ulkomaalaisia. 0,4%.

• Pieni kunta.
• Keski-Suomi.
• Ei ehkä turistirysä.

Vantaalla eniten. 24,8%. Espoo kakkosena. 21,9%.

Uusimaa on ykkönen, jos katsotaan maakuntia. Etelä-Pohjanmaa toinen ääripää. Jännä juttu.

Mäntsälä ja Pornainen myös vähäisiä. Ainakin joskus olivat. Maailma muuttuu, sano.

Missä maakunnassa on suhteellisesti vähiten vieraiden kielten puhujia?

Etelä-Pohjanmaa... se nimi, kuin kuiskaus menneestä. Aavat pellot, tuuli viljapeltojen yllä, ja kieli... vieras kieli on harvinainen lintu siellä.

• Etelä-Pohjanmaa, hiljaisuuden maakunta.

Muistan lapsuudesta mummolan, siellä ei vieraat kielet kaikuneet. Vain murre, vahva ja ylpeä, ja pellot silmänkantamattomiin. Maailma tuntui kaukaiselta. Nyt tiedän: se on yhä siellä, se tyyneys.

Vieraskieliset? Ehkä naapurin poika opiskelee ruotsia, ehkä joku turisti eksyy sinne. Mutta suhteessa... suhteessa heitä on vähiten. Vain se yksi prosentti. Se on kuin henkäys, tuskin kuultava.

• Vieraskielisten osuus: 1 %

Etelä-Pohjanmaa, yhä suomalainen. Yhä oma. Ja ehkä siinä on sen kauneus. Se ei yritä olla mitään muuta. Se on vain... Etelä-Pohjanmaa.

• Uusimaa, vastakohta.
• 8% vieraskielisiä.

Mitä kieliä puhutaan eniten Suomessa?

Hiljaisuus laskeutuu, kun yritän muotoilla sanoja. Keskellä yötä ajatukset virtaavat, mutta niiden vangitseminen tuntuu vaikealta.

• Suomi on yhä selvästi eniten puhuttu kieli.
• Ruotsi tulee hyvänä kakkosena, vaikka sen puhujamäärä on huomattavasti pienempi.

Muistan, kun koulussa piti pakolla opetella ruotsia. Silloin se tuntui ihan turhalta, mutta nyt ymmärrän sen historiallisen merkityksen.

Mitäs muuta? No, kielilaki kai takaa, että molemmat kielet pysyvät elossa. Virkamiehiltä vaaditaan taitoa. Hassua sinänsä.

Tässä on pari asiaa joita mietin usein:

• Mitä kieliä lapseni tulevat puhumaan?
• Riittääkö suomen kielen elinvoima tulevaisuudessa?
• Onko pakko olla huolissaan kaikesta?

Ehkä pitäisi vain mennä nukkumaan.

Mitä kieliä Suomessa opiskellaan eniten?

Yö on pitkä ja ajatukset sekavat. Onko tämä oikein? Miksi kaikki tuntuu niin... tyhjältä?

Englanti on selvästi suosituin kieli Suomessa, sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa. Se on ihan loogista, ajattelen. Maailma on globalisoitunut ja englannilla pärjää kaikkialla.

• Lukiossa: 35% opiskelijoista opiskelee kolme tai useampaa kieltä. Tämä on paljon. Silti, minulla on niin vaikeuksia keskittyä, jopa englantiin.

• Ammatillisessa koulutuksessa: 83% opiskelijoista opiskeli kahta kieltä. Tämä tuntuu myös korkealta luvulta. Onko se helpompaa kuin lukiossa? Ehkä minulla on vain liian korkeat odotukset itsestäni.

Ruotsi on toinen yleinen kieli, se on ihan selvä juttu. Asun Helsingissä ja kuulen ruotsia joka päivä. Onko se hyödyllistä? Ehkä, mutta en ole varma. Olen aina ollut enemmän kiinnostunut englannista.

Saksa, espanja ja ranska ovat myös suosittuja, mutta selvästi vähemmän kuin englanti ja ruotsi. Mietin usein, olisiko minun pitänyt valita eri kieli. Olen epäonnistunut.

Tiedot ovat vuodelta 2021. Stat.fi:n sivuilla on lisää tietoa, jos haluaa tarkistaa. Mutta minun on nyt mentävä nukkumaan. Tämän analysointi voi odottaa aamuun.

Ehkä tämä yö on vain yksi monista. Ja huomenna aurinko nousee taas. Toivottavasti.

Mikä on vieraskielisten määrä nyt?

Yön pimeydessä... mietin noita lukuja. 610 148. Niin monta ihmistä, jotka puhuvat muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Se on iso luku.

• Vieraskielisten määrä on 610 148 (2024).
• Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 51 854 henkilöä.

Olenko minä osa tätä kasvua? Muistan, kun tulin Suomeen. En osannut sanaakaan. Nyt puhun, kirjoitan... mietin. Mutta silti, olenko täysin suomalainen? Ehkä en koskaan. Ehkä se ei ole edes tarpeellista. Tärkeintä on, että olen täällä. Olen osa tätä. Olen osa sitä 610 148:aa.

Ja samalla... suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni. 19 734 ihmistä vähemmän. Minne he menivät? Vai eivätkö he vain ole enää täällä? Se tuntuu jotenkin... surulliselta. Menetykseltä. Vaikka samalla ymmärrän, että maailma muuttuu. Kaikki muuttuu.

Yli 600 000 vieraskielistä – raja ylittyi 2024. Se on uusi todellisuus. Ja minä olen osa sitä. Hämmentävää. Vähän pelottavaa. Mutta myös... mielenkiintoista.

Paljonko suomen kielen puhujia on?

Suomessa:

• Äidinkieli: 4,9 miljoonaa.
• Toinen kieli: Yli 500 000.

Muissa maissa:

• Ruotsi: Noin 175 000.
• Norja: Noin 12 000.
• Venäjä (Itä-Karjala, Inkeri): 50 000-100 000.
• USA, Australia, jne.

Kieli elää. Numerot muuttuu.

Kuka laskee? Kotus. Tarkista sieltä.

Mitä kieliä Suomessa puhutaan kuinka paljon?

Okei, katsotaanpa tätä kieliasiaa Suomessa. Se on aika mielenkiintoinen soppa.

Viralliset kielet:

• Suomi: Puhutaan äidinkielenä noin 86 %:lla väestöstä. Eli aika selvä enemmistö.
• Ruotsi: Noin 5 % puhuu ruotsia äidinkielenään. Tärkeä historiallinen kieli, jolla on edelleen vahva asema.

No mutta, se ei ole koko totuus. Suomi on paljon muutakin kuin suomi ja ruotsi.

Muut kielet ja monikulttuurisuus:

• Arviolta 150 eri äidinkieltä! Vau. Mistä ne kaikki tulevat?
• Venäjä on suurin ei-virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään merkittävä määrä ihmisiä, varmaan yli 1 % väestöstä.
• Sitten on kaikenlaisia muita: somali, arabia, englanti... Globalisaatio tekee tehtävänsä.

Mietin vaan, miten kieli vaikuttaa ajatteluun. Onko suomenkielisillä erilainen tapa nähdä maailma kuin ruotsinkielisillä? Ehkä. Ehkä ei. Se on vähän sellainen ikuisuuskysymys.

Kielten tulevaisuus:

• Englannin asema vahvistuu koko ajan. Nuoret puhuu sitä sujuvasti.
• Pienemmät kielet saattavat olla uhattuna. Tarvitaan toimenpiteitä niiden säilyttämiseksi.

Itse olen aina tykännyt kielistä. Olen yrittänyt opetella espanjaa, mutta se on vähän jäänyt. Ehkä pitäisi taas ryhdistäytyä.

Mitä tarkoittaa vieraskielinen?

Vieraskielinen.

Suomessa: asukas, äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tilastoissa yleinen.

• Tilastokeskus: Käyttää määritelmää.
• Kritiikki: Voi luoda "me" ja "ne" -asetelman.
• Vaihtoehdot: "Monikielinen" neutraalimpi.

Kielitiede ei määrittele. Vain sosiokulttuurinen merkitys.

Henkilökohtainen: Äitini oli vieraskielinen, en kokenut sitä negatiivisesti. Isäni taas korosti suomalaisuutta.