Missä on eniten ihmisiä?

Maailman väestökeskittymät: Missä on eniten ihmisiä?

Maailman väestö jakautuu maapallolla erittäin epätasaisesti, ja suurin osa ihmisistä asuu tietyissä Aasian valtioissa sekä valtavissa megakaupungeissa. Nykyisten väestöarvioiden mukaan maapallon kokonaisväestö on ylittänyt 8,2 miljardin ihmisen rajan. Tämän valtavan ihmismäärän keskiössä ovat erityisesti Intia ja Kiina, jotka yhdessä kattavat yli kolmasosan koko maailman väestöstä. Kysymys siitä, missä ihmiset tarkalleen ottaen asuvat, riippuu paljon siitä, tarkastellanko kokonaisia valtioita vai tiheästi asuttuja kaupunkialueita.

Kun ensimmäistä kertaa uppoutuu globaaleihin väestötilastoihin, lukujen valtavuus voi suorastaan hämmentää - ja niin kävi minullekin. Muistan istuneeni iltamyöhällä tietokoneen ääressä selaamassa tuoreita väestökarttoja silmät kirvellen, kun tajusin, että pelkästään kahdessa kärkivaltiossa asuu enemmän väkeä kuin sadoissa muissa maissa yhteensä. Se laittoi oman suomalaisen käsitykseni "ruuhkasta" ja "suuresta kaupungista" kerralla aivan uuteen uskoon.

Maailman väkirikkaimmat maat: Intia ja Kiina kärjessä

Valtioiden välisessä vertailussa eniten ihmisiä asuu Intiassa, joka ohitti Kiinan maailman väkirikkaimpana maana, ja maiden välinen ero on sittemmin kasvanut. Intian väkiluvun arvioidaan olevan noin 1,476 miljardia ihmistä, ja sen väestö kasvaa edelleen alle prosentin vuosivauhtia. Kiina puolestaan pitää hallussaan toista sijaa noin 1,413 miljardilla asukkaallaan. Toisin kuin Intiassa, Kiinan väestökehitys on kääntynyt hienoiseen laskuun matalan syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vuoksi, ja maan asukasluku vähenee sadoilla tuhansilla tai jopa miljoonilla ihmisillä vuosittain.

Nämä kaksi jättiläistä painivat täysin omassa sarjassaan. Kolmantena tuleva Yhdysvallat jää kauas taakse noin 349 miljoonalla asukkaallaan, mikä on vain murto-osa Intian tai Kiinan väkimäärästä. Seuraavina sijoilla ovat Indonesia, Pakistan ja nopeasti kasvava Nigeria. Mutta tässä on eräs mielenkiintoinen seikka, jota monet perinteiset oppaat eivät tule ajatelleeksi - meillä on taipumus tuijottaa pelkkää valtion kokonaisväestöä, vaikka ihmisten todellinen arki ja tiheys määräytyvät sen mukaan, miten maantieteellisesti he pakkautuvat tiettyjen jokilaaksojen tai rannikoiden ympärille.

Suurimmat kaupungit ja urbaanit väestökeskittymät

Jos tarkastellaan valtioiden sijasta yksittäisiä kaupunkialueita, vastaus kysymykseen ihmisten enimmäismäärästä muuttuu. Maailman suurin urbaani keskittymä on Tokion metropolialue Japanissa, jossa asuu noin 36,9 miljoonaa ihmistä. Vaikka Japanin kokonaisväestö vähenee, Tokio imee edelleen asukkaita muualta maasta ja pysyy maailman kärjessä. Seuraavana tulee Intian pääkaupunkialue Delhi, joka saavuttaa Tokiota nopeasti noin 35,5 miljoonalla asukkaallaan. Kolmatta sijaa pitää Kiinan talouskeskus Shanghai yli 31 miljoonalla ihmisellään.

Nämä luvut kattavat niin sanotut megakaupungit ja niiden esikaupunkialueet, jotka toimivat yhtenäisenä talousalueena ilman hallinnollisia rajoja. On suorastaan vaikea kuvitella, että pelkästään Tokion alueella asuu noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa. Kun itse vierailin Tokion kuuluisassa Shibuyan risteyksessä, minulle tuli hetkellinen paniikin tunne - ihmismeri tuntui jatkuvan loputtomiin, ja askeleet oli sovitettava täydellisesti massan rytmiin, jotta ei tullut tönityksi. Se oli konkreettinen oppitunti siitä, mitä elämä maailman suurimmassa väestökeskittymässä oikeasti tarkoittaa.

Maailman viisi väkirikkainta valiota

Intia

1. Noin 17,8 prosenttia
2. Noin 1476 miljoonaa asukasta
3. Kasvaa edelleen tasaisesti

Kiina

1. Noin 17,0 prosenttia
2. Noin 1413 miljoonaa asukasta
3. Kääntynyt hienoiseen laskuun

Yhdysvallat

1. Noin 4,2 prosenttia
2. Noin 349 miljoonaa asukasta
3. Lievää kasvua siirtolaisuuden ansiosta

Indonesia

1. Noin 3,5 prosenttia
2. Noin 288 miljoonaa asukasta
3. Kasvaa maltillisesti

Pakistan

1. Noin 3,1 prosenttia
2. Noin 259 miljoonaa asukasta
3. Voimakasta ja nopeaa kasvua

Asuinympäristön muutos: Annan kokemus siirtymisestä Tokioon

Anna, 26-vuotias suomalainen IT-asiantuntija, muutti Helsingistä Tokioon työn perässä. Hän oli tottunut väljiin tiloihin ja rauhallisiin työmatkoihin, mutta uusi arki maailman suurimmassa ihmiskeskittymässä pelotti häntä etukäteen.

Ensimmäisellä viikolla Anna yritti matkustaa metrolla aamun ruuhka-aikaan kello 8. Se oli virhe - hänet puristettiin niin tiukasti vaunun seinää vasten, että hän sai lievän paniikkikohtauksen ja myöhästyi töistä otettuaan taksin loppumatkaksi.

Anna tajusi, että hänen oli pakko muuttaa rutiinejaan selvitäkseen. Hän alkoi herätä tuntia aikaisemmin ja matkustaa ennen pahinta ruuhkaa, jolloin junissa oli tilaa jopa lukea kirjaa.

Puolen vuoden jälkeen Anna huomasi sopeutuneensa täysin suurkaupungin sykkeeseen ja oppineensa hyödyntämään Tokion tehokasta infrastruktuuria, mikä teki miljoonakaupungin arjesta yllättävän sujuvaa ja ennakoitavaa.