Mistä näkee, missä on asunut?

0 katselukertaa
Vuonna 1981 toteutetun järjestelmäuudistuksen myötä sähköisestä järjestelmästä ei löydy aukotonta mistä näkee missä on asunut -historiaa ennen kyseistä vuotta tehdyistä muutoista. Sitä varhaisemmat useat muutot katosivat uudistuksen yhteydessä, jossa henkilöiden tietoihin jätettiin vain yksi edellinen osoite. Täysin aukoton ja jatkuva asuinhistoria alkaa väestötietojärjestelmässä vasta vuodesta 1981 eteenpäin.
Kommentti 0 tykkäystä

Mistä näkee missä on asunut? Vuoden 1981 raja

Mistä näkee missä on asunut -tiedot selviävät väestötietojärjestelmästä, jonka sähköisessä historiassa on tiettyjä aikarajauksia. Muutot ja osoitehistoria tallentuvat tietokantoihin digitaalisen siirtymän ja uudistusten mukaisesti. Omien vanhojen asumistietojen tarkistaminen auttaa hahmottamaan omat aiemmat asuinpaikat virallisista rekistereistä.

Mistä näkee missä on asunut?

Oman asuinhistorian ja vanhat osoitteet näkee helpoiten Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, johon kirjaudutaan sähköisesti Suomi.fi-verkkopalvelun kautta. Palvelusta voi tarkistaa omat henkilötiedot, entiset asuinpaikat sekä rekisteriin merkityt kiinteistö- ja rakennusomistukset maksutta.

Monelle tulee jossain elämänvaiheessa tarve selvittää tarkat entiset asuinpaikkansa esimerkiksi virallisia hakemuksia, sukututkimusta tai pelkkää nostalgiaa varten. Suomessa asuinhistoria tallentuu tarkasti viranomaisten tietokantoihin, mutta tietojen saatavuus riippuu siitä, kuinka kauas historiaan halutaan katsoa. Vanhojen osoitteiden etsimisessä on kuitenkin yksi merkittävä aikaraja, joka yllättää monet - kerron tästä tarkemmin asuinhistorian aikarajoja käsittelevässä osiossa alempana.

Tietojen tarkistaminen sähköisesti vaatii aina vahvan tunnistautumisen. Jos käytössäsi ei ole verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, prosessi vaatii hieman enemmän vaivaa. Viranomaisrekistereistä ei myöskään löydy aivan kaikkea, jos etsityt asuinpaikat sijoittuvat vuosikymmenten taakse.

Sähköinen asuinhistoriatietojen tarkistus Suomi.fi-palvelussa

asuinhistoriatietojen tarkistus onnistuu sekunneissa menemällä Suomi.fi-palvelun Omat tiedot -osioon, josta valitaan henkilötiedot. Tämä digitaalinen näkymä kokoaa yhteen viralliset rekisteritiedot suoraan väestötietojärjestelmästä ilman pitkiä odotusaikoja tai viranomaismaksuja.

Kun olet kirjautunut sisään palveluun, omat aiemmat osoitteet listataan selkeässä kronologisessa järjestyksessä muuttopäivämäärineen. Näet sieltä sekä vakinaiset että yli kolme kuukautta kestäneet tilapäiset osoitteet, jotka olet virallisesti ilmoittanut muuttoilmoituksella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että selainkääntäjät on syytä kytkeä pois päältä palvelua käytettäessä, jotta käyttöliittymä ei tee virheitä tietoja näytettäessä.

Järjestelmä näyttää osoitehistorian lisäksi myös muut järjestelmään rekisteröidyt perustiedot. Voit samalla tarkistaa tietojenluovutuskieltojesi tilan tai asettaa muuttoeston, joka estää ilkivaltaiset muuttoilmoitukset nimissäsi. Sähköisen asioinnin tuloste ei kuitenkaan sellaisenaan kelpaa viralliseksi todistukseksi esimerkiksi ulkomaisia viranomaisia varten.

Miten toimia ilman sähköisiä tunnuksia?

Jos sähköinen tunnistautuminen ei ole mahdollista, voit pyytää asuinhistoriatietosi kirjallisesti täyttämällä tarkastusoikeuden käyttämistä koskevan lomakkeen. Tämä paperinen tai tulostettava lomake toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle joko postitse tai suojatulla sähköpostiyhteydellä.

Omien tietojen tarkastaminen tälläkin tavalla on täysin maksutonta. Viranomaiset toimittavat pyydetyt asuinhistoriatiedot siihen osoitteeseen, joka sinulle on tällä hetkellä merkitty väestötietojärjestelmään. Tämä varmistaa sen, että arkaluonteiset henkilötiedot eivät päädy vääriin käsiin.

Kirjallinen käsittely vie luonnollisesti enemmän aikaa kuin sähköinen asiointi. Odottavan aika on pitkä. Yleensä tietojen toimittamisessa kestää muutamasta työpäivästä pariin viikkoon riippuen viraston senhetkisestä ruuhkatilanteesta.

Mistä löytää vanhat osoitteet ja järjestelmän aikarajat?

Väestötietojärjestelmä on perustettu digitaalisessa muodossa jo vuosikymmeniä sitten, mutta tietojen kattavuudessa on suuria historiallisia eroja. Atk-pohjaiseen keskusrekisteriin siirryttiin virallisesti vuonna 1971, jolloin paperisia henkikirjoja ja kirkonkirjoja alettiin digitoida yhteiskunnan tarpeisiin. [1]

Tässä on se aiemmin mainitsemani asuinhistorian aikaraja: sähköisestä järjestelmästä ei löydy aukotonta historiaa ennen vuotta 1981 tehdyistä muutoista. Vuonna 1981 toteutetun järjestelmäuudistuksen yhteydessä henkilöiden tietoihin jätettiin vain yksi edellinen osoite, mikä tarkoittaa, että sitä varhaisemmat useat muutot katosivat digitaalisesta historiasta. [3]

Jos henkilö asui koko 1970-luvun samassa paikassa muuttamatta kertaakaan, järjestelmästä voi löytyä asuinpaikan koordinaattitieto. Jos taas muuttoja oli kyseisellä vuosikymmenellä useita, tiedossa on vain viimeisin ennen uudistusta voimassa ollut osoite. Täysin aukoton ja jatkuva asuinhistoria alkaa järjestelmässä vasta vuodesta 1981 eteenpäin. [4]

Mikäli etsit tätä vanhempia osoitteita, esimerkiksi 1950- tai 1960-luvulta, sähköinen haku päättyy seinään. Ratkaisuksi nousee tällöin perinteinen arkistotutkimus. Vanhoja osoitetietoja voi tiedustella suoraan Kansallisarkistosta tai siltä evankelis-luterilaiselta tai ortodoksiselta seurakunnalta, jonka alueella olet kyseisenä aikana asunut.

Asuinhistorian selvitystavat

Eri tavoilla on omat rajoituksensa ja ominaisuutensa riippuen siitä, kuinka vanhoja tietoja etsit.

Suomi.fi Henkilötiedot

- Näyttää aukottomasti tiedot vuodesta 1981 eteenpäin

- Välitön, tiedot näkyvät ruudulla heti kirjautumisen jälkeen

- Täysin maksuton

Kirjallinen tietopyyntö DVV:lle

- Rajoittuu digitaalisen väestötietojärjestelmän tietoihin

- Muutamasta päivästä kahteen viikkoon postituksen vuoksi

- Maksuton omien tietojen tarkastusoikeutta käytettäessä

Kansallisarkisto tai seurakunnat

- Mahdollistaa tiedot ennen vuotta 1971 ja jopa vuosisatojen taakse

- Vaatii manuaalista hakua ja voi kestää huomattavasti pidempään

- Saattaa sisältää tutkimus- tai kopiointimaksuja

Suomi.fi on ylivoimaisesti paras ja nopein vaihtoehto uudemman asuinhistorian tarkistamiseen. Jos taas etsit tietoja lapsuudestasi 1960-luvulta, joudut kääntymään suoraan Kansallisarkiston tai vanhojen kotiseurakuntiesi puoleen.

Matin asuinhistorian selvitys turvallisuusselvitystä varten

Matti, 54-vuotias helsinkiläinen projektipäällikkö, tarvitsi tarkan listan kaikista entisistä asuinpaikoistaan viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta uutta työtehtävää ja laajaa turvallisuusselvitystä varten. Hän oli muuttanut opiskeluaikoinaan tiheästi, eikä muistanut kaikkia asuntoja saati tarkkoja muuttopäiviä.

Ensin Matti yritti kaivaa tietoja vanhoista paperisista vuokrasopimuksistaan ja sähköposteistaan, mutta huomasi pian urakan toivottomaksi. Monet tiedot puuttuivat, ja hän kulutti turhaan tuntikausia aikaa etsien kadonneita dokumentteja laatikoiden pohjalta.

Matti päätti kokeilla sähköistä asiointia ja kirjautui verkkopankkitunnuksillaan viralliseen verkkopalveluun. Siellä hän tajusi, että kaikki hänen viralliset muuttonsa olivat rekisteröitynä yhdessä selkeässä aikajanassa.

Koko asuinhistoria vuodesta 1991 eteenpäin löytyi minuutissa muuttopäivineen, ja Matti sai täytettyä hakemuksensa vaaditussa aikataulussa ilman ylimääräisiä viranomaiskuluja.

Tärkeät huomiot

Sähköinen tarkistus on nopein

Vuodesta 1981 eteenpäin koko asuinhistoria on nähtävissä sekunneissa sähköisen verkkopalvelun kautta ilman odotusaikoja.

Vanhoissa tiedoissa on katkos

Vuotta 1971 vanhempia osoitetietoja ei ole sähköisessä järjestelmässä, vaan ne edellyttävät yhteydenottoa seurakuntiin tai arkistoihin.

Jos haluat tietää lisää naapureistasi, lue myös Mistä voi tarkistaa kuka asuu osoitteessa?
Omien tietojen haku on ilmaista

Viranomaisrekisterin tarkistusoikeus takaa sen, että oman osoitehistorian raportin saa aina ilman erillisiä palvelumaksuja.

Yleiset kysymykset

Mistä löytää vanhat osoitteet, jotka ovat ennen vuotta 1981?

Ennen vuotta 1981 tehtyjä muuttoja voi tiedustella kirjallisesti suoraan Kansallisarkistosta tai vanhoilta kotiseurakunnilta. Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä järjestelmässä on tältä ajalta tallessa vain yksi edellinen osoite.

Maksaako omien asuinhistoriatietojen tarkistaminen jotain?

Omien tietojen tarkastaminen väestötietojärjestelmästä on täysin maksutonta. Tämä pätee sekä sähköiseen hakuun Suomi.fi-palvelussa että kirjalliseen lomakepyyntöön.

Näkyvätkö tilapäiset osoitteet asuinhistoriassa?

Kyllä näkyvät, mikäli olet tehnyt niistä lakisääteisen muuttoilmoituksen. Järjestelmään tallentuvat yli kolme kuukautta kestäneet tilapäiset asuinpaikat pysyvien osoitteiden ohella.

Tietolähteet

  • [1] Iinseurakunta - Atk-pohjaiseen keskusrekisteriin siirryttiin virallisesti vuonna 1971, jolloin paperisia henkikirjoja ja kirkonkirjoja alettiin digitoida yhteiskunnan tarpeisiin.
  • [3] Aineistokatalogi - Vuonna 1981 toteutetun järjestelmäuudistuksen yhteydessä henkilöiden tietoihin jätettiin vain yksi edellinen osoite, mikä tarkoittaa, että sitä varhaisemmat useat muutot katosivat digitaalisesta historiasta.
  • [4] Aineistokatalogi - Täysin aukoton ja jatkuva asuinhistoria alkaa järjestelmässä vasta vuodesta 1981 eteenpäin.