Onko henkilökortissa viivakoodi?

Onko henkilökortissa viivakoodi? Uusissa korteissa on QR-koodi.

Uusissa suomalaisissa henkilökorteissa ei ole perinteistä viivakoodia, vaan se on korvattu QR-koodilla.

Onko henkilökortissa perinteinen viivakoodi?

Uusissa suomalaisissa henkilökorteissa ei ole enää perinteistä pitkulaista viivakoodia, vaan se on korvattu nykyaikaisella kaksiulotteisella QR-koodilla. Tämä muutos astui voimaan maaliskuussa 2023 tehdyn asiakirjauudistuksen yhteydessä. Ratkaisu saattaa liittyä moniin teknisiin tekijöihin, mutta se on aiheuttanut myös käytännön haasteita arjessa, sillä kaikki vanhat lukulaitteet eivät osaa käsitellä uutta koodimuotoa.

Uudistuksen myötä uuden kortin taustapuoli näyttää erilaiselta ilman tuttua mustavalkoista viivakoodia. Muutokseen totuttelu vie aikansa, mutta suunta kohti uutta tekniikkaa on selvä.

Miksi perinteisestä 1D-viivakoodista luovuttiin?

Vanha Code 39 -muotoinen viivakoodi kykeni tallentamaan vain hyvin rajoitetun määrän tietoa, käytännössä pelkän henkilötunnuksen. Viranomaiset siirtyivät QR-koodiin, koska se mahdollistaa paljon laajemman tietosisällön koneellisen lukemisen turvallisesti. Uusi järjestelmä nopeuttaa asiointia rajatarkastuksissa ja virallisissa lukuympäristöissä, sillä koodi sisältää muun muassa asiakirjan numeron ja voimassaoloajan.

Uudistuksessa arvioitiin, että yritykset ja julkiset organisaatiot päivittäisivät järjestelmänsä uuteen tekniikkaan muutamassa kuukaudessa. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toisenlaiseksi. Siirtymäaika on venynyt pitkäksi.

Mitä koodeja uudessa henkilökortissa oikein on?

Uusi suomalainen henkilökortti hyödyntää kahta erilaista koodialuetta, jotka helpottavat asiointia ja sirun tietojen lukemista. Kortin kääntely ja ihmettely lukijoiden edessä on siis muuttumassa, kunhan taustajärjestelmät saadaan kuntoon.

Kortista löytyvät seuraavat koodimerkinnät: Takapuolen QR-koodi: Korvaa kokonaan vanhan viivakoodin ja sisältää kortin keskeiset perustiedot sekä henkilötiedot koneellista luentaa varten. Etupuolen CAN-koodi ja QR-koodi: Sirullisten korttien etupuolelle laserkaiverretaan kuusinumeroinen numero- ja QR-koodiyhdistelmä. Tämä koodi auttaa lukuohjelmia muodostamaan suojatun yhteyden kortin sisällä olevaan siruun. Väliaikaiset kortit: On tärkeää huomata, että väliaikaisissa henkilökorteissa ei ole lainkaan QR-koodeja.

Arjen haasteet ja toimivuus eri palveluissa

Monet meistä ovat huomanneet, että uusi kortti aiheuttaa päänvaivaa apteekeissa, terveyskeskuksissa tai kauppojen kanta-asiakaspäätteillä. Syynä on se, että monet palveluntarjoajat luottivat vuosia vanhaan viivakoodiin asiakkaan tunnistamisessa. Vanhat viivakoodilaserit eivät yksinkertaisesti pysty lukemaan kaksiulotteista QR-koodia, mikä vaatii yrityksiltä laitekannan uusimista kamerapohjaisiin lukijoihin.

Netti on täynnä tarinoita ihmisistä, jotka pohtivat, mitä tietoja henkilökortin viivakoodissa on tai miksi koodi muuttui. Se turhauttaa. Mutta tässä on kyseessä laajempi teknologinen loikka, jossa vanha infrastruktuuri laahaa hetken aikaa perässä.

Vanhan ja uuden henkilökortin koodien erot

Vanha henkilökortti (ennen 13.3.2023)

• Pelkkä henkilötunnus

• Kortin taustapuolella

• Toimii lähes kaikissa vanhoissa viivakoodilukijoissa

• Perinteinen yksisuuntainen 1D-viivakoodi (Code 39)

Uusi henkilökortti (13.3.2023 alkaen) ⭐

• Kortin numero, voimassaoloaika ja keskeiset henkilötiedot

• QR-koodi taustapuolella, CAN-koodi ja pieni QR-koodi etupuolella

• Vaatii modernin kamerapohjaisen 2D-lukijan toimiakseen

• Kaksiulotteinen 2D QR-koodi (sekä CAN-koodi etupuolella)

Mikon asiointimatka apteekkiin uuden kortin kanssa

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen logistiikka-asiantuntija, suuntasi lähiapteekkiinsa noutamaan reseptilääkkeitä heti sen jälkeen, kun oli saanut uuden uutukaisen henkilökorttinsa poliisilta. Hän jätti vanhan Kela-korttinsa kotiin luottaen siihen, että virallinen henkilöllisyystodistus riittää kaikkeen.

Apteekin tiskillä Mikko ojensi ylpeänä uuden korttinsa farmaseutille. Tämä yritti tottuneesti vetää kortin taustapuolta perinteisen punaisen viivakoodilukijan alta, mutta mitään ei tapahtunut. Lukija piippasi virhettä useita kertoja, ja jono Mikon takana alkoi kasvaa.

Farmaseutti pyöritteli korttia ja totesi, ettei heidän vanha järjestelmänsä tunnista uudenmallista QR-koodia laisinkaan. Mikko tunsi lievää ärsytystä ja noloa tilannetta, kun lääkkeiden saaminen viivästyi laitteiston yhteensopimattomuuden vuoksi.

Lopulta tiedot jouduttiin näppäilemään järjestelmään käsin suoraan kortin tekstistä. Tapaus opetti Mikolle, että siirtymäaikana on viisaampaa pitää vielä mukana vanhaa viivakoodillista ajokorttia tai Kela-korttia varalta, kunnes kaikki toimipisteet päivittävät lukijansa.