Onko Islanti ollut osa tanskaa?

0 katselukertaa
Kysymykseen onko islanti ollut osa tanskaa vastaus on kyllä, sillä Islanti kuului Tanskan kruunun alaisuuteen pitkän historiallisen ajanjakson ajan. Alueen hallinnollinen asema kehittyi asteittain itsehallinnon kautta kohti täyttä valtiollista itsenäisyyttä. Nykyään Islanti on itsenäinen tasavalta, mutta maiden välillä on yhä vahvat historialliset ja kulttuuriset siteet.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Islanti ollut osa Tanskaa? Historia lyhyesti

Monet pohtivat onko islanti ollut osa tanskaa tarkastellessaan Pohjoismaiden yhteistä historiaa ja valtiollista kehitystä. Maiden välinen suhde on muovannut merkittävästi Islannin hallintoa, kieltä ja kulttuuria vuosisatojen ajan. Tutustu tarkemmin siihen, miten tämä historiallinen yhteys rakentui ja millainen maiden nykyinen asema on.

Onko Islanti ollut osa Tanskaa ja millainen maiden suhde oli?

Kyllä, Islanti on ollut osa Tanskan hallitsemaa valtakuntaa vuosisatojen ajan, mutta suhde muuttui vaiheittain. Vuonna 1874 Tanska myönsi Islannille itsehallinnon, ja vuonna 1918 Tanska tunnusti Islannin kuningaskunnan itsenäiseksi valtioksi, jonka hallitsija oli yhä Tanskan kuningas Kristian X.

Moni mieltää Islannin kuuluneen suoraan Tanskaan alusta alkaen, mutta todellisuudessa saari siirtyi Tanskan kruunun alle alun perin Norjan kautta vuonna 1380. Kun Tanska-Norjan liitto purkautui vuonna 1814, Norja luovutettiin Ruotsille, mutta Islanti jäi osaksi Tanskaa. Tämä historiallinen käänne määritti saaren aseman yli sadaksi vuodeksi.

Tanskan vallan aika ei kuitenkaan tarkoittanut täydellistä eristyneisyyttä, vaikka kauppamonopolit kuristivat taloutta pitkään. Harva tietää, että yksi ratkaisevimmista syistä islannin historia tanska -kehityksen kiihtymiselle liittyi yhteen tiettyyn asiakirjaan, jonka purkaminen muutti kaiken - palaan tähän tarkemmin vuotta 1918 käsittelevässä osiossa. Matka kohti täyttä suvereniteettia vaati sukupolvien mittaista poliittista vääntöä.

Islannin historia ja tie itsehallintoon vuosina 1874-1904

Islannin itsehallinto kehittyi kahdessa selkeässä vaiheessa: ensin saari sai oman perustuslain vuonna 1874 ja myöhemmin laajemman kotihallinnon vuonna 1904. Nämä uudistukset siirsivät lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa vähitellen Kööpenhaminasta Reykjavikiin.

Olen tutkinut Pohjoismaiden valtio-oppia pitkään, ja Islannin 1800-luvun lopun kehitys on poikkeuksellisen rauhallinen verrattuna moniin muihin itsenäisyystaisteluihin. Kun Tanska myönsi Islannille ensimmäisen perustuslain asutuksen tuhatvuotisjuhlavuonna 1874, Islannin parlamentti Althing sai lainsäädäntövallan sisäisissä asioissa. Silti toimeenpanovalta pysyi yhä Tanskan oikeusministerin käsissä, mikä turhautti islantilaisia.

Kotihallinto vuonna 1904 toi vallan Reykjavikiin

Tilanne muuttui ratkaisevasti vuonna 1904, kun Islanti sai varsinaisen kotihallinnon (home rule). Ensimmäinen islantilainen ministeri Hannes Hafstein asettui Reykjavikiin ja oli suoraan vastuussa Althingille. Vihdoinkin päätökset tehtiin paikan päällä.

Rehellisesti sanottuna tämä vaihe oli välttämätön harjoittelujakso ennen täyttä itsenäisyyttä. Islannin kalastusteknologia kehittyi nopeasti, maan oma yliopisto perustettiin ja äänioikeus laajeni merkittävästi vuosien 1904 ja 1918 välillä. Ilman omaa hallintokoneistoa itsenäistyminen olisi ollut hallinnollinen kaaos.

Unionilaki 1918: Milloin Islanti itsenäistyi Tanskasta?

Islanti itsenäistyi Tanskasta 1. joulukuuta 1918, jolloin Tanskan ja Islannin välinen unionilaki astui voimaan. Tällä sopimuksella Tanska tunnusti Islannin kuningaskunnan täysin suvereeniksi valtioksi, vaikka mailla säilyi yhteinen kuningas.

Tässä on se ratkaiseva sopimuskohta, johon viittasin aiemmin: unionilaki sisälsi määräaikaisen 25 vuoden tarkistuslausekkeen. Islantilaiset vaativat lakiin pykälän, jonka mukaan sopimus voitaisiin purkaa vuoden 1943 jälkeen, jos uuteen ratkaisuun ei päästäisi. Lokakuussa 1918 järjestetyssä kansanäänestyksessä 92,6 prosenttia islantilaisista äänestäjistä hyväksyi unionilain, vaikka äänestysprosentti jäi vaatimattomaan 43,8 prosenttiin.

Vaikka Islanti oli nyt suvereeni valtio, se ei katkaissut kaikkia siteitä kerralla. Tanskan kuningas Kristian X toimi myös Islannin kuninkaana, ja Tanska hoiti yhä Islannin ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Moni luulee milloin islanti itsenäistyi tanskap tapahtuneen vasta myöhemmin, mutta valtio-oikeudellisesti kyseessä oli kahden itsenäisen kuningaskunnan personaaliunioni.

Tasavallan synty vuonna 1944 ja personaaliunionin loppu

Lopullinen ero Tanskasta tapahtui 17. kesäkuuta 1944, kun Islanti julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Toinen maailmansota katkaisi käytännön yhteydet maiden väliltä, ja kansanäänestys sinetöi kuninkuuden lakkauttamisen.

Kun natsi-Saksa miehitti Tanskan keväällä 1940, Kööpenhamina ei enää pystynyt hoitamaan Islannin ulkosuhteita tai puolustusta. Liittoutuneet miehittivät Islannin strategisen sijainnin vuoksi, ja saari joutui ottamaan ohjat täysin omiin käsiinsä. Kun unionilain 25 vuoden määräaika umpeutui vuoden 1943 lopussa, islantilaiset toimivat nopeasti.

Toukokuussa 1944 järjestetty kansanäänestys oli historiallinen näytös kansallisesta yhtenäisyydestä. Äänestysprosentti nousi huikeaan 98,4 prosenttiin, ja peräti 98,6 prosenttia äänestäjistä kannatti unionin lakkauttamista Tanskan kanssa. Tasavaltalainen perustuslaki puolestaan sai 95,0 prosentin tuen.

Vaikka osa tanskalaisista piti ajankohtaa epäreiluna Tanskan ollessa miehitettynä, kuningas Kristian X lähetti onnittelusähkeen uudelle tasavallalle. Nykyään suhde on läheinen. Silti islannin itsehallinto tanska -kauden perintönä Islannin kouluissa opiskellaan edelleen tanskaa pakollisena vieraana kielenä muistutuksena yhteisestä historiasta.

Islannin valtiollisen aseman kehitysvaiheet

Islannin matka Tanskan kruunun alaisuudesta täydeksi tasavallaksi jakautuu neljään selkeään historialliseen aikakauteen.

Tanskan kruunun alaisuus (1380-1874)

Täysin Tanskan kuninkaan ja hallituksen määräysvallassa

Päätösvalta oli keskitetty Kööpenhaminaan, ja Althing oli pitkään lakkautettuna

Tanskan kauppamonopoli rajoitti saaren taloudellista kehitystä vuoteen 1854 asti

Kuului Tanska-Norjaan ja vuodesta 1814 suoraan Tanskan kuningaskuntaan

Itsehallinnon aika (1874-1918)

Säilyi edelleen Tanskan hallituksen vastuulla

Althing sai lainsäädäntövallan 1874 ja oma ministeri aloitti Reykjavikissa 1904

Kansallinen herääminen ja hallinnollisten rakenteiden pystyttäminen

Autonominen osa Tanskan valtakuntaa oman perustuslain turvin

Islannin kuningaskunta (1918-1944)

Tanska hoiti edustuksen sopimuksella Islannin puolesta ja nimissä

Täysi sisäinen suvereniteetti ja oma korkein oikeus vuodesta 1920

Yhteinen hallitsija kuningas Kristian X sekä oma kansallislippu

Itsenäinen ja suvereeni valtio personaaliunionissa Tanskan kanssa

Islannin tasavalta (1944-nykyhetki)

Itsenäinen ulkopolitiikka, oma ulkoasiainhallinto ja NATO-jäsenyys vuodesta 1949

Oma presidentti, parlamentti ja riippumaton oikeuslaitos

Kaikki valtiosääntöoikeudelliset siteet Tanskaan on katkaistu

Täysin itsenäinen parlamentaarinen tasavalta ilman monarkiaa

Suurin murros tapahtui vuonna 1918, jolloin Islanti muuttui alusmaasta suvereeniksi valtioksi. Vuoden 1944 tasavallan perustaminen oli puolestaan lopullinen muodollinen ja käytännöllinen irtiotto Tanskan kruunusta.

Suomalaisen historianopiskelijan matka Reykjavikin arkistoihin

Aino, 24-vuotias historianopiskelija Helsingistä, matkusti Reykjavikiin tekemään pro gradu -tutkielmaansa Pohjoismaiden itsenäistymisprosesseista. Hän luuli aluksi, että Islanti itsenäistyi vasta vuonna 1944, ja hämmentyi nähdessään museoissa vuosiluvun 1918 juhlapäivänä.

Ensimmäisellä viikolla Islannin kansallisarkistossa Aino yritti kahlata läpi alkuperäisiä asiakirjoja, mutta vanha tanskan ja islannin sekakieli sekä monimutkainen unionilain juridiikka pysäyttivät työn kokonaan. Turhautuminen kasvoi, kun lähteet tuntuivat ristiriitaisilta.

Käänne tapahtui, kun paikallinen arkistonhoitaja neuvoi häntä erottamaan toisistaan suvereniteetin ja valtiomuodon. Aino tajusi, että Islanti oli jo itsenäinen valtio vuonna 1918, mutta jakoi yhä kuninkaan Tanskan kanssa.

Tämän oivalluksen ansiosta Aino sai tutkielmansa valmiiksi kolmessa viikossa ja sai työstään kiitettävän arvosanan, koska hän osasi selittää selkeästi personaaliunionin merkityksen.

Toiset näkökulmat

Kuuluiko Islanti alun perin Norjalle vai Tanskalle?

Islanti siirtyi ensin Norjan kruunun alle vuonna 1262 ja päätyi Tanskan hallintaan vuonna 1380, kun Norja ja Tanska yhdistyivät personaaliunioksi. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille, mutta piti Islannin itsellään.

Miksi Islanti juhlii itsenäisyyspäivää 17. kesäkuuta eikä 1. joulukuuta?

Islanti juhlii 17. kesäkuuta kansallispäiväänsä tasavallan perustamisen (1944) ja itsenäisyysliikkeen johtajan Jon Sigurdssonin syntymäpäivän kunniaksi. Joulukuun 1. päivä on puolestaan suvereniteettipäivä vuoden 1918 unionilain muistoksi.

Miksi islantilaiset opiskelevat edelleen tanskaa koulussa?

Tanskan kieli on Islannissa pakollinen oppiaine historiallisten siteiden ja pohjoismaisen yhteistyön vuoksi. Yhteinen historia jätti vahvan kulttuurisen ja hallinnollisen perinnön, minkä lisäksi tanska helpottaa opiskelua ja työntekoa muissa Pohjoismaissa.

Jos suunnittelet matkaa pohjoiseen, lue lisää aiheesta ja katso Milloin kannattaa mennä Islantiin?

Vastustiko Tanska Islannin itsenäistymistä vuonna 1944?

Tanska oli tuolloin Saksan miehittämä eikä voinut osallistua neuvotteluihin, mikä herätti jonkin verran arvostelua Kööpenhaminassa. Siitä huolimatta Tanskan kuningas Kristian X onnitteli islantilaisia virallisesti tasavallan perustamispäivänä.

Loppusanat / vinkki

Itsehallinto alkoi vuonna 1874 ja laajeni 1904

Tanska myönsi Islannille oman perustuslain vuonna 1874, mutta varsinainen kotihallinto ja oma ministeri Reykjavikiin saatiin vuonna 1904.

Suvereniteetti saavutettiin vuonna 1918

Unionilaki teki Islannista itsenäisen kuningaskunnan 1. joulukuuta 1918, mutta Tanskan kuningas Kristian X säilyi yhteisenä hallitsijana.

Lopullinen tasavalta syntyi vuonna 1944

Toisen maailmansodan aikana järjestetyssä kansanäänestyksessä 98,6 prosenttia äänestäjistä kannatti unionin purkamista, ja Islannista tuli tasavalta 17. kesäkuuta 1944.

Tanskan valta periytyi Norjalta

Islanti ei ollut alun perin tanskalainen siirtomaa, vaan se siirtyi Tanskan hallintaan Norjan mukana vuonna 1380 ja jäi Tanskalle vuoden 1814 rauhansopimuksessa.