Onko Kiinassa sosiaaliturvaa?

Onko Kiinassa sosiaaliturvaa: Maailman suurin järjestelmä

Monet luulevat, ettei Kiinassa ole toimivaa turvaverkkoa, mutta maa ylläpitää maailman laajinta sosiaaliturvajärjestelmää. Järjestelmän kattavuus ja ymmärtäminen on keskeistä maahan muuttaville, sillä palvelut kytkeytyvät tiiviisti työelämään. Kannattaa tutustua järjestelmän rakenteeseen tarkemmin, jotta ymmärrät oikeutesi ja velvollisuutesi työskennellessäsi Kiinassa ja vältät mahdolliset väärinkäsitykset tulevaisuudessa.

Onko Kiinassa sosiaaliturvaa? Yleiskatsaus järjestelmään

Kyllä, Kiinassa on sosiaaliturvajärjestelmä. Se kattaa muun muassa eläkkeet, sairaanhoidon, työttömyysvakuutuksen, tapaturmavakuutuksen ja äitiysvakuutuksen. Järjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan hyvin erilainen kuin mihin olemme Pohjoismaissa tottuneet.

Moni luulee, ettei Kiinassa ole minkäänlaista turvaverkkoa. Se on väärinkäsitys. Kiinan sosiaaliturvajärjestelmä on itse asiassa maailman suurin, ja eläkejärjestelmän piirissä on yli miljardi ihmistä.^[1] Mutta on yksi yllättävä tekijä, joka hämmentää suurinta osaa maahan muuttavista asiantuntijoista - kerron tästä alueellisesta haasteesta tarkemmin hieman tuonnempana.

Työperusteisuus on kaiken ydin

Toisin kuin Suomessa, jossa Kela tarjoaa peruspalvelut asumisen perusteella, Kiinan sosiaaliturva on vahvasti sidoksissa työsuhteeseen. Maksut jaetaan työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajat maksavat yleensä 16 prosenttia työntekijän palkasta eläkerahastoon, kun taas työntekijän oma osuus on 8 prosenttia. ^[2]

Ollaan rehellisiä - kun itse ensimmäisen kerran yritin selvittää näitä prosentteja, vietin kolme iltaa putkeen tuijottaen kiinalaisia verotaulukoita. Päätä särki ja olin aivan eksyksissä. Harvoin olen nähnyt yhtä monimutkaista alueellista hallintoa. Oppitunti? Älä koskaan oleta, että asiat toimivat samalla logiikalla kuin kotimaassa.

Kaupunki- ja maaseutujako: Järjestelmän suurin kuilu

Kaikki yleiset neuvot hokevat, että Kiinassa on yksi yhtenäinen sosiaaliturva. Se on kaukana totuudesta. Sosiaaliturva jakautuu tiukasti kaupunki- ja maaseutuväestön järjestelmiin. Kaupunkilaisten turva on yleensä huomattavasti kattavampi ja tarjoaa paremmat eläkkeet sekä sairaanhoidon korvaukset.

Tämä jako perustuu perinteiseen hukou-järjestelmään (kotipaikkarekisteriin). Maaseudun asukkaiden eläkkeet voivat olla vain murto-osan kaupunkilaisten eläkkeistä, mikä heijastaa maan valtavia tuloeroja. Eläkkeiden taso vaihtelee merkittävästi maaseudun ja kaupunkien välillä.^[3]

Ero on valtava.

Kiina on pyrkinyt yhtenäistämään eläkejärjestelmäänsä ja vahvistamaan sosiaaliturvarahastojaan nopeasti ikääntyvän väestön vuoksi. Vuoteen 2035 mennessä yli 400 miljoonaa kiinalaista on yli 60-vuotiaita, mikä luo valtavan paineen nykyiselle rahoitusmallille. ^[4]

Sosiaaliturva Kiinassa ulkomaalaiselle

Miten sosiaaliturva toimii Kiinassa, jos olet ulkomaalainen työntekijä? Pääsääntöisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat velvollisia osallistumaan Kiinan sosiaaliturvajärjestelmään ja maksamaan maksuja yhdessä työnantajansa kanssa. Tämä lohkaisee melko suuren siivun bruttopalkasta.

Tässä on se aiemmin mainitsemi yllättävä tekijä: Alueelliset erot hallinnossa. Kiinan järjestelmää hallinnoidaan pitkälti alueellisella tasolla. Jos työskentelet Pekingissä ja muutat Shanghaihin, sosiaaliturvatilisi ei siirry perässäsi automaattisesti. Se vaatii manuaalista byrokratiaa.

Pysähdy hetkeksi.

Tämä alueellinen hajanaisuus tarkoittaa myös sitä, että etuuksien taso ja säännöt vaihtelevat merkittävästi eri maakunnissa. Et voi lukea Shenzhenin sääntöjä ja olettaa niiden pätevän Chengdussa.

Suomen ja Kiinan sosiaaliturvasopimus

Suomalaisille työntekijöille on olemassa merkittävä poikkeus. Suomen ja Kiinan välinen sosiaaliturvasopimus astui voimaan, ja se koskee eläkkeitä sekä työttömyysturvaa. Sopimuksen ansiosta lähetetyt työntekijät voivat välttää kaksinkertaiset sosiaalivakuutusmaksut.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on Eläketurvakeskuksen myöntämä todistus, sinun ja työnantajasi ei tarvitse maksaa eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja Kiinaan. Tämä säästää tuhansia euroja vuodessa. Muut maksut - kuten sairausvakuutus ja työtapaturmavakuutus - on kuitenkin yleensä maksettava paikallisesti.

Vertailu: Kiinan eläkejärjestelmä vs. Suomen malli

Näiden kahden järjestelmän taustafilosofia on täysin erilainen. Ymmärtämällä erot vältät kalliit yllätykset muuttaessasi.

Suomalainen malli (Asumisperusteinen)

• Keskitetty (Kela ja eläkeyhtiöt), säännöt ovat samat koko maassa Utsjoelta Helsinkiin.

• Kattavat, sisältävät pitkät vanhempainvapaat ja lapsilisät.

• Rahoitetaan pitkälti verovaroilla ja työnantajien sekä palkansaajien lakisääteisillä maksuilla.

• Universaali perusturva kuuluu kaikille maassa vakituisesti asuville.

Kiinalainen malli (Työ- ja alueperusteinen)

• Hajanainen ja alueellinen; maakunnat ja kaupungit määrittelevät omat tasonsa.

• Suppeammat, äitiysvakuutus on olemassa mutta korvaustasot vaihtelevat suuresti alueittain.

• Perustuu työntekijän ja työnantajan maksuihin; yksilölliset tilit ovat suuressa roolissa.

• Vahvasti sidoksissa työsuhteeseen ja asuinpaikkaan (kaupunki vs. maaseutu).

Mikon yllätys Shanghaissa: Sosiaaliturvamaksujen todellisuus

Mikko, 35-vuotias insinööri Oulusta, siirtyi yrityksensä Shanghain-toimistoon kahden vuoden komennukselle. Hän oli innoissaan uudesta kulttuurista ja oletti Kiinan kevyemmän verotuksen takaavan huomattavasti suuremman nettopalkan. Hän ei kuitenkaan ollut perehtynyt paikallisiin palkanlaskentakäytäntöihin.

Ensimmäinen palkkakuitti oli kylmä suihku. Bruttopalkasta oli leikattu yli 10 prosenttia erilaisiin kiinalaisiin sosiaaliturvamaksuihin, joista hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Mikko vietti kaksi päivää yrittäen tulkita kiinalaisen HR-osaston lähettämiä lomakkeita huonolla käännösohjelmalla, turhautuen täysin byrokratian viidakkoon.

Ratkaisu löytyi, kun hän soitti takaisin Suomen pääkonttoriin. HR-asiantuntija muistutti häntä Suomen ja Kiinan sosiaaliturvasopimuksesta. Mikon oli vain tilattava Eläketurvakeskukselta virallinen todistus, joka todisti hänen kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin komennuksen ajan.

Kolmen viikon odottelun ja todistuksen toimittamisen jälkeen Shanghain palkanlaskenta pystyi vapauttamaan Mikon Kiinan eläke- ja työttömyysmaksuista. Nettopalkka nousi kerralla lähes 8 prosenttia, ja Mikko oppi, ettei kansainvälisessä byrokratiassa kannata koskaan edetä pelkkien oletusten varassa.