Onko Suomi maailman tasa-arvoisin maa?

Miksi Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista?

Minusta Suomi on todella tasa-arvoinen maa, vaikka toki aina parantamisen varaa on. Olen itse nähnyt ja kokenut sitä arjessani, se ei ole vain jotain papereille kirjoitettua.

Tiedän, että jossain tutkimuksissa on sanottu Suomen saaneen aika hyviä lukuja tasa-arvoisuudessa, 74,4 tais olla. Se on ihan hyvä, mutta silti muiden maiden edellä oleminen ei tunnu itsestäänselvyydeltä.

Muistan sen tunteen, kun kävin Berliinissä ja näin, miten siellä arki tuntui erilaiselta, jotenkin vähemmän tasa-arvoiselta. Se sai arvostamaan kotimaata enemmän.

Tässä maassa on se hyvä, että esimerkiksi naiset ovat voineet nousta korkeisiin asemiin ihan samalla tavalla kuin miehetkin, monessa muussa paikassa se on vielä unelmaa.

On totta, että Pohjoismaat pärjäävät usein hyvin näissä jutuissa. Olen itsekin työskennellyt yhdessä yrityksessä, jossa oli aika tasapainoinen meininki sukupuolien suhteen, eikä ketään katsottu sillä silmällä että "onpas nainen tässä hommassa".

Se Suomen nousu edellisestä mittauksesta, se 1,6 pistettä, kuulostaa paljolta. Se kertoo, että täällä on tehty oikeita asioita, vaikka välillä tuntuukin, että takapakkia tulee.

Kun ajattelen vaikka sitä, että koulutus on kaikille yhtä lailla saatavilla, se on iso juttu. Ei kukaan jää sen takia ulkopuolelle, ettei olisi rahaa tai yhteyksiä.

Vaikka Ruotsi onkin usein kärjessä, niin minulle Suomi on silti se maa, jossa olen kokenut tasa-arvon aidosti läsnä olevaksi, omassa pienessäkin elämässäni.

Mikä on maailman tasa-arvoisin maa?

Islanti. Ykkönen jo neljättätoista vuotta peräkkäin. Suomi putosi kolmanneksi. Norja kiilasi väliin.

• Maailman tasa-arvoisin maa: Islanti.
• Toisena: Norja.
• Kolmantena: Suomi.
• Lähde: Maailman talousfoorumin (WEF) Global Gender Gap Report 2023.
• Globaali tasa-arvo saavutetaan: 131 vuoden kuluttua.

Pitkä aika odottaa. Eivät ehdi omat lapsenlapsetkaan nähdä sitä.

Global Gender Gap -indeksi mittaa neljää asiaa. Siksi pohjoismaat pärjäävät. Ilmainen koulutus ja terveydenhuolto auttavat.

• Taloudellinen osallistuminen.
• Koulutus.
• Terveys ja elinajanodote.
• Poliittinen valta.

Suomi pärjää koulutuksessa ja terveydessä. Taloudessa ja politiikassa on vielä kuilu. Hallituksessa on naisia, mutta pörssiyhtiöiden johdossa ei niinkään. Numerot ovat vain numeroita. Elämä on jotain muuta.

Onko Suomi seksuaalisesti tasa-arvoinen?

Tätä mä mietin joskus öisin, kun kaikki on hiljaista. Onko Suomi oikeasti tasa-arvoinen. Siis seksuaalisesti.

Me ollaan niin ylpeitä siitä meidän edelläkävijän roolista. Maailman ensimmäinen maa, jossa naisilla oli täydet poliittiset oikeudet. Se on hieno asia, todella. Mutta seksuaalinen tasa-arvo... se on jotain muuta. Se on niin paljon syvemmällä. Se on sitä, miten me kohdataan toisemme.

Muistan kun mun kaveri Sanna oli baarissa ja joku tyyppi vaan tuli ja kouraisi. Ihan tyhjästä. Ja kun Sanna suuttui, niin tyyppi nauroi ja sanoi että älä oo niin vakava. Se on niin raskasta. Miten se voi olla ok.

Välillä tuntuu, että me eletään kahdessa todellisuudessa. On ne lait ja viralliset puheet. Ja sitten on se, mitä tapahtuu pimeillä kaduilla ja makuuhuoneissa ja työpaikoilla. En mä tiedä. Välillä tuntuu, että ollaan jumissa.

Suomen lainsäädäntö ja seksuaalinen tasa-arvo

• Seksuaalirikoslaki: Suomessa laki uudistui 2023. Raiskauksen määritelmä perustuu nyt suostumuksen puutteeseen. Seksi ilman suostumusta on raiskaus. Tämä on merkittävin edistysaskel seksuaalisen itsemääräämisoikeuden saralla.
• Tasa-arvolaki: Laki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tämä suojaa myös seksuaalivähemmistöjä ja transihmisiä.
• Avioliittolaki: Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan 2017. Se takaa samaa sukupuolta oleville pareille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin eri sukupuolta oleville.
• Translainsäädäntö: Laki sukupuolen vahvistamisesta uudistui 2023. Juridinen sukupuolen korjaus ei enää vaadi lääketieteellistä prosessia tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Haasteita ja todellisuutta

• Seksuaalinen häirintä: Erityisesti naiset ja tytöt kokevat jatkuvasti seksuaalista häirintää julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja verkossa. Vuonna 2021 kouluterveyskyselyssä 48 % 8. ja 9. luokan tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää.
• Asenteet: Vaikka lait ovat edistyksellisiä, asenteet muuttuvat hitaasti. Vähättely, uhrin syyllistäminen ja vanhentuneet käsitykset sukupuolirooleista ovat yleisiä.
• Lähisuhdeväkivalta: Suomi on EU:n kärkeä naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Tämä heijastaa syvällä olevaa epätasa-arvoa, joka ulottuu myös seksuaaliseen kanssakäymiseen.
• Tietoisuus: Kaikki eivät ymmärrä suostumuksen periaatetta käytännössä, vaikka laki onkin selvä. Keskustelua ja kasvatusta tarvitaan edelleen.