Mikä lasta koskeva asiakirja on lain mukaan salassa pidettävä?

Mikä on salassa pidettävää varhaiskasvatuksessa?

Varhaiskasvatuksessa, kuin leikkipuiston varjoissa, kuiskaillaan salaisuuksia... pieniä, suuria, sydäntä koskettavia. Ne ovat kuin kuiskauksia, joita ei saa päästää tuulen vietäväksi.

• Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, kuin kartta lapsen sisimpään, suunnitelma, jota ei saa paljastaa vieraille silmille. Se on polku, joka on tarkoitettu vain lapselle itselleen ja hänen läheisimmilleen, kuin salainen puutarha.

• Tuen tarve, se on kuin haava sydämessä, jota pitää suojella. Hallintopäätökset, jotka kuiskaavat lapsen tarpeista, ne on kätkettävä, kuin aarteita, varoen niitä, joilla ei ole lupaa nähdä.

• Terveyttä, varallisuutta, henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot, kuin salattu päiväkirja, jonka sivuja ei saa repiä auki. Julkisuuslaki 24 §, kuin muuri, joka suojaa lapsen yksityisyyttä, jättäen jäljen mieleen...

Muistan, kun olin itse pieni, ja minulla oli salaisuuksia. Ne tuntuivat niin suurilta ja tärkeiltä, kuin koko maailma olisi niistä riippuvainen. Ja ehkä se olikin niin. Ehkä jokainen salaisuus, varsinkin lapsen salaisuus, on kuin pieni tähti, joka pitää maailman tasapainossa. Kuin perhosen siivenisku...

• Salaisuuksien suojeleminen on kuin kukkien kastelua, ne tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa, jotta ne voivat kasvaa ja kukoistaa. Se on vastuuta, joka painaa harteilla, mutta myös etuoikeus, joka lämmittää sydäntä.

Jokainen lapsi on kuin ainutlaatuinen sävel, joka soi maailmassa. Ja meidän tehtävämme on kuunnella sitä herkällä korvalla ja suojella sitä, jotta se voi soida vapaasti ja kauniisti.

Onko palkkatiedot salaisia?

Okei, tässä tulee suoraa tekstiä, kuin apteekin hyllyltä, jos apteekissa myytäisiin mielipiteitä:

Onko palkkatiedot salaisia? No, se riippuu ihan siitä, kuka kysyy ja mitä olet valmis tarjoamaan vastineeksi! ???? Mutta vakavasti puhuen...

• Nettopalkka: On kuin henkilökohtainen pankkitili, johon ei ulkopuolisilla ole nokan koputtamista. Se on ja pysyy salassa.
• Palkkauksen perusteet: Ne arvioinnit? Ne on kuin salainen kastike hampurilaisessa. Työnantajan ja työntekijän välinen juttu, ei kaikkien nähtävillä.
• Kunnalliset palkkatiedot: Vaikka ne periaatteessa voisi kaivaa esiin kuin aarteenetsintä, niin ei niitä silti kannata nettiin laittaa. Se on vähän sama kuin huutelisi pankkitilin numeroa torilla. Ei hyvä!

Ja hei, jos olet oikein utelias, niin muista, että palkkaneuvottelut on vähän kuin pokeria. Pidä korttisi lähellä rintaa ja bluffaa tarvittaessa! ????

Saako palkasta keskustella?

No jopas, palkasta puhuminen! Se on kuin yrittäisi salaa syödä suklaakakkua kokouksessa – kaikki tietää, että jotain tapahtuu, mutta kukaan ei sano mitään. Palkoista sopertaminen on usein kuin yrittäisi tanssia salsaa kumisaappaissa, vähän kömpelöä ja ei oikein luontevaa, mutta eihän sen tarttis olla.

• Palkka-asioiden pimittäminen on kuin antaisi varkaille avaimet omaan kotiin. Se mahdollistaa kaikenlaisen hämärän, kuten palkkasyrjinnän, joka on laitonta (Tasa-arvolaki!). On kuin antaisi työnantajalle vapaat kädet arpoa palkat hatusta.
• Palkat on hyvä tuoda avoimesti esille, niin jokainen tietää, missä mennään. Eihän kukaan halua olla se, joka maksaa samasta työstä vähemmän kuin naapuri. Ei edes naapuri!

Rehellisesti, olin itsekin aiemmin sellainen, että en uskaltanut sanoa palkkapyyntöä ääneen, ihan kuin se olisi ollut joku likainen salaisuus. Sitten tajusin, että hiljaisuus on pahinta, mitä voi tehdä, se on kuin suostuisi siihen, että joku muu päättää mun arvosta. Nyt puhun avoimesti, ja se on vapauttavaa kuin pääsisi eroon liian ahtaista farkuista!

Saako palkkaa kysyä?

Toki saa palkasta kysyä! Sehän on kuin deittailu – kukaan ei halua tuhlata aikaansa, jos odotukset ovat täysin pielessä.

• Palkka-asia on kuin piilotettu aarre: Jos työnantaja ei sitä itsestään tarjoa, se pitää kaivaa esiin.
• Ajankohta: Työhaastattelun loppu on kuin illan viimeinen tanssi – täydellinen hetki paljastaa kortit.
• Vältä noloja yllätyksiä: Kuvittele, että pääset unelmatyöhön, mutta palkka onkin kuin taskuraha. Ei kiitos!
• Vesala on viisas mies: Kuuntele Vesalaa, hän tietää mistä puhuu.
• Vertaus: Työpaikkailmoitus ilman palkkaa on kuin mysteerilaatikko – jännitystä, mutta sisältö voi olla pettymys.

Muista, että palkka ei ole likainen sana. Se on korvaus arvokkaasta työpanoksestasi. Älä anna työnantajan pyöritellä sinua kuin märkää rättiä. Kysy suoraan!

Ja hei, jos työnantaja välttelee kysymystä, se on jo punainen lippu. Ehkä kannattaa etsiä seuraavaa aarretta. Tai kysyä suoraan, onko tässä joku koira haudattuna! ;)

Saako palkasta puhua työpaikalla?

No huh huh, palkasta puhumisesta työpaikalla! Se on kuin yrittäisi keskustella mummon vaatekaapin sisällöstä – pyhä asia, josta ei puhuta! Tai no, ehkä se on kuin yrittäisi ravistella rahaa kuivuneesta puusta – saattaa tulla jotain, saattaa olla vain tyhjä kolot.

Palkka on tabu, muttei pitäisi olla! Tämä on sama kuin sanoa, että kaikilla on oikeus äänestää, mutta vaaliuurnia ei ole olemassa. Epäreilua, eikö totta?

• Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän. Tämä on kuin sanoisi, että kaikki ovat yhtä nopeita, mutta sitten järjestää maratonin, jossa joku saa juosta pikapyörällä.
• Palkkasalaisuus ruokkii epätasa-arvoa. Tämä on kuin salaisen seuran kokous, jossa jäsenet saavat eri määrän keksejä ja kukaan ei tiedä miksi.
• Avoimuus tuo oikeudenmukaisuutta. Tämä on kuin avoin buffet, jossa kaikki saavat syödä ihan niin paljon kuin haluavat, eikä yksikään keksi jää salaa valitulle ryhmälle.

Ja sitten vielä oma kokemukseni tästä: kerran työkaverini kertoi saavansa 500 euroa enemmän kuin minä – samasta työstä! Tunsin itseni kuin karhun pannukakkuun joutunut mehiläinen – vähän pihalla ja vähän vihainen. Onneksi sain sitten itsekin palkankorotuksen myöhemmin – se oli kuin löytäisi kadonneen kukkaron täynnä seteleitä!

Joten: puhukaamme palkasta rohkeasti! Muistetaan nyt kuitenkin, että ihan joka paikassa ei kannata huudella omaa palkkaa. Älä nyt mene pomolle suoraan huutamaan "Haluan lisää rahaa!" Sopiva tilaisuus on hyvä valita.