Milloin lapsen voi päästää yksin ulos?

Milloin lapsen voi päästää yksin ulos? Ai että, se on kysymysten kysymys! Mä olen itse painiskellut sen kanssa aivan älyttömästi, kahden lapsen äitinä kun olen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, se on varmaa. Ikä ei todellakaan kerro kaikkea, vaikka jotkut yrittävätkin sitä mittarina käyttää. Meidän esikoinen, niin rauhallinen ja harkitsevainen, oli ehkä jo viisivuotiaana ihan valmis juoksemaan pihalla yksin… no, melkein. Mutta kuopus… huh huh, se on ihan toinen juttu. Hurjapäinen, seikkailunhaluinen, vähän liiankin nopeasti toimii. Hänen kanssaan mä olen ollut varmasti paljon tarkempi, vaikka hän onkin jo vanhempi kuin veli oli silloin.

Muistan kun esikoinen pyysi ensimmäistä kertaa pyöräilemään yksin kadulle. Sydän hakkaili kuin hullu! Mutta hän oli niin vakuuttava, niin rauhallinen kertoessaan reitistään ja turvallisuudesta…luotin häneen. Ja kaikki meni hyvin. Kuopuksen kanssa se tuntuu aina vähän eri jutulta. Toinen tarvitsisi aina varmuuden ja selkeän ohjeen, vaikka kuinka paljon puhuisi turvallisuudesta. Joten, yritän antaa hänelle sitä varmuutta. Ehkä se on vain minun äidin sydämeni, joka pitää ylimääräistä huolta.

Luotan ehdottomasti omaan intuitiooni, vaikka tiedänkin, että se on aika hatara perusta. Mutta lapsen kypsyys, sen näkee silmissä ja teoissa, se on se aito mittari. Miten lapsi toimii yllättävissä tilanteissa? Osaaako hän kysyä apua? Tunteeks hän rajojaan? Jokainen lapsi on yksilö, ja heidän kypsymisensäkin tapahtuu omaan tahtiinsa. Lueskelin joskus jostain tutkimuksesta, että keskimäärin lapset ovat valmiita yksin ulkona olemiseen noin 8-10-vuotiaina, mutta se on vain tilasto. Ei se ole mikään absoluuttinen totuus.

Tärkeintä on se, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, ehdottomasti. Ja tietää, miten toimia, jos jotain tapahtuu. Ja sitten tietenkin vanhempien rauha ja hyvä omatunto – että on tehnyt kaikki mahdolliset varotoimet. Se on minulle vähintäänkin yhtä tärkeää kuin lapsen itsenäisyys. Siksi meillä onkin aina selkeät säännöt ja puhelin yhteyksissä. Niin, ja ehkä vähän liikaa jännitystä ja huolta. Mutta sehän kuuluu pakettiin, eikö?