Milloin verenpaine on liian alhainen?

Matala verenpaine: Milloin on syytä huolestua?

Alhainen verenpaine, eli hypotensio, on yleinen ilmiö, joka harvoin aiheuttaa huolta. Monille ihmisille matala verenpaine on normaali tila, eikä se vaikuta heidän hyvinvointiinsa millään tavalla. Kuitenkin, tietyissä tilanteissa matala verenpaine voi olla merkki jostain vakavammasta ja vaatia lääkärin huomiota. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin matalasta verenpaineesta on syytä huolestua ja milloin hakeutua lääkäriin.

Mikä on matala verenpaine?

Verenpainetta mitataan kahdella luvulla: systolinen (yläpaine) ja diastolinen (alapaine). Yleisesti ottaen verenpaineen katsotaan olevan matala, kun se on alle 90/60 mmHg. On kuitenkin tärkeää huomata, että “normaali” verenpaine vaihtelee yksilöittäin, ja joillekin ihmisille hieman matalampi verenpaine voi olla täysin normaali ja oireeton.

Oireet, jotka voivat liittyä matalaan verenpaineeseen:

Vaikka matala verenpaine itsessään ei aina ole ongelma, se voi aiheuttaa seuraavia oireita:

• Huimaus tai pyörrytys: Tämä on yleinen oire, erityisesti nopeasti noustessa seisomaan (ortostaattinen hypotensio).
• Heikotus tai väsymys: Matala verenpaine voi heikentää energiatasoa ja aiheuttaa jatkuvaa väsymystä.
• Näön hämärtyminen: Verenpaineen lasku voi vaikuttaa aivojen ja silmien verenkiertoon.
• Pahoinvointi: Joissakin tapauksissa matala verenpaine voi aiheuttaa pahoinvointia.
• Keskittymisvaikeudet: Aivojen heikentynyt verenkierto voi vaikeuttaa keskittymistä.
• Kalpeus ja kylmä iho: Verenpaineen laskiessa keho voi ohjata verenkiertoa tärkeämpiin elimiin, jolloin iho voi muuttua kalpeaksi ja kylmäksi.
• Hengenahdistus: Erittäin matala verenpaine voi heikentää keuhkojen toimintaa ja aiheuttaa hengenahdistusta.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Vaikka yksittäinen huimauskohtaus ei välttämättä vaadi välitöntä lääkärin apua, on olemassa tilanteita, jolloin matala verenpaine voi olla syy huoleen:

• Toistuvat oireet: Jos koet säännöllisesti huimausta, heikotusta tai muita matalaan verenpaineeseen liittyviä oireita, on tärkeää selvittää syy.
• Äkilliset ja vakavat oireet: Jos matala verenpaine aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan huimauksen, pyörtymisen tai hengenahdistuksen, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.
• Jos matala verenpaine haittaa päivittäistä elämää: Jos oireet ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat kykyäsi toimia normaalisti arjessa, on syytä hakeutua lääkäriin.
• Jos sinulla on muita terveysongelmia: Tietyt sairaudet, kuten diabetes, sydänongelmat tai kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat aiheuttaa matalaa verenpainetta. Jos sinulla on jokin näistä sairauksista ja koet matalan verenpaineen oireita, keskustele lääkärisi kanssa.
• Lääkityksen aloittaminen: Jos aloitat uuden lääkityksen, joka voi alentaa verenpainetta, seuraa vointiasi ja ota yhteyttä lääkäriin, jos koet oireita.

Mitä lääkäri tekee?

Lääkäri selvittää matalan verenpaineen syyn tekemällä perusteellisen tutkimuksen, johon voi kuulua:

• Verenpaineen mittaus: Verenpaine mitataan useaan otteeseen eri asennoissa (makaa, istuen ja seisten) ortostaattisen hypotension poissulkemiseksi.
• Sydämen toiminnan tutkiminen: EKG:llä (elektrokardiogrammi) tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa.
• Verikokeet: Verikokeilla voidaan selvittää mahdolliset perussairaudet, kuten anemia, diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta.
• Muut tutkimukset: Lääkäri voi tarvittaessa määrätä lisätutkimuksia, kuten Holter-seurannan (sydämen rytmin pitkäaikainen seuranta) tai kallon TT-kuvauksen, jos epäillään muita syitä.

Lopuksi

Matala verenpaine ei aina ole merkki ongelmasta, mutta on tärkeää tunnistaa oireet ja tietää, milloin on syytä hakeutua lääkäriin. Jos koet toistuvia tai äkillisiä oireita, jotka viittaavat matalaan verenpaineeseen, varaa aika lääkärille. Lääkäri voi selvittää oireiden syyn ja suositella tarvittavia hoitoja. Muista, että varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa parantamaan elämänlaatuasi ja ehkäisemään vakavampia terveysongelmia.