Mitä lääkkeitä käytetään eteisvärinään?

Eteisvärinän lääkehoito

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen yläkammiot supistuvat epäsäännöllisesti ja nopeasti. Tämän seurauksena veri ei pääse virtaamaan tehokkaasti sydämen läpi, ja se voi kerääntyä sydänkammioihin muodostaen hyytymiä. Eteisvärinä lisää merkittävästi aivohalvauksen riskiä.

Eteisvärinän lääkehoidon päätavoite on estää hyytymien muodostuminen ja vähentää siten aivohalvauksen riskiä. Tähän käytetään kahta pääasiallista lääketyyppiä:

Varfariini

Varfariini (Marevan) on perinteinen lääke, jota on käytetty eteisvärinän hoitoon vuosikymmenten ajan. Se on K-vitamiiniantagonisti, mikä tarkoittaa, että se häiritsee K-vitamiinin toimintaa, jota keho tarvitsee verihyytymien muodostamiseen.

Varfariini on tehokas eteisvärinän hoitoon, mutta sillä on myös joitain haittavaikutuksia. Yksi tärkeimmistä haittavaikutuksista on verenvuotoriski. Varfariinin annos on säädettävä huolellisesti potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan verenvuotoriskin minimoimiseksi. Varfariinin annosta on myös seurattava säännöllisesti verikokeilla, jotta varmistetaan, että se on oikealla tasolla.

Suorat antikoagulantit

Suorat antikoagulantit ovat uudempi lääkeryhmä, jota käytetään myös eteisvärinän hoitoon. Ne toimivat suoraan hyytymistekijöitä vastaan, joita tarvitaan verihyytymien muodostumiseen. Suoriin antikoagulantteihin kuuluvat:

• Apiksabaani (Eliquis)
• Dabigatraani (Pradaxa)
• Edoksabaani (Lixiana)
• Rivaroksabaani (Xarelto)

Suorat antikoagulantit ovat yleensä tehokkaampia kuin varfariini eteisvärinän hoitoon, ja niillä on vähemmän verenvuotoriskiä. Ne eivät myöskään vaadi säännöllistä seurantaa verikokeilla.

Lääkkeen valinta

Sopivan lääkkeen valinta eteisvärinän hoitoon riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien potilaan ikä, paino, munuaisten toiminta, muut lääkkeet, jotka potilas käyttää, ja henkilökohtaiset mieltymykset. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa eri lääkkeiden eduista ja riskeistä, jotta voidaan tehdä paras mahdollinen hoitopäätös.