Mitä serkun lapset ovat minulle?

44 katselukertaa
Serkun lapset ovat minulle vähäserkkuja. He eivät ole pikkuserkkuja minulle, vaan he ovat pikkuserkkuja keskenään. Virallista nimitystä ei ole, mutta "vähäserkku" kuvaa sukulaissuhteen.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä sukulaisia serkun lapset ovat?

Serkkujen lapset? No pikkuserkkuja keskenään. Minulle ne on vähäserkkuja. Muistan mummon sanoneen näin.

Ei oo mitään virallista sanaa sille. Outoa, eikö?

Serkut on samaa sukupolvee. Me leikittiin aina yhdessä kesällä mökillä. Heinäkuu 2005, mummola Saimaalla.

Mikä isäni serkku on minulle?

Isäni serkku on minulle ensiksikin serkku. Helppoa.

Muistan, kun olin ehkä kymmenvuotias, kävimme isän serkun, Eeron, mökillä Heinävedellä, kesällä 2003. Oli hirveän kuuma. Muistan sen selvästi. Mökillä oli vanha, rapiseva puulaituri, josta hyppäsin järveen ties kuinka monta kertaa. Vesi oli lämmintä, lähes liian lämmintä. Mutta silti, se oli ihanaa.

Eero oli aina vähän hassu ja hauska, kertoi hassuja tarinoita. Olimme ihan hyvässä yhteydessä.

  • Uiminen
  • Mökkijärven hiljaisuus
  • Eeron tarinat

Sitten myöhemmin, jos puhutaan Eeron lapsista, niin ne ovat minulle pikkuserkkuja.

Niin, ja Eeron vaimo, se on minulle isän serkun vaimo. Ei oikein mitään erityistä nimitystä sille suhteelle. Kai vain "isän serkun vaimo".

Myöhemmin, ehkä lukiossa tai jossain, pohdin sukupuukaavioita. Yritin tehdä oman sukupuuni, mutta se jäi kesken. Onneksi netin kautta on nykyään helpompi selvittää näitä sukulaisuussuhteita.

Mikä äidin serkku on lapselle?

Äidin serkku on lapselle pikkuserkku.

  • Sukupolvien mutkikas verkko.
  • Serkku, pikkuserkku, ties mitä vielä.

Joskus sukulaisuussuhteet ovat kuin sekava lankavyyhti. Selvitä siitä sitten. Pääasia, että on joku.

Mikä on vanhemman kolmas serkku?

Vanhemman kolmas serkku on henkilö, jonka vanhempasi ja tämän henkilön vanhempi ovat toisiaan kolmannessa polvessa olevia serkuksia. Eli teillä on yhteinen isoisovanhempi. Tämä on selkeä ja suora sukulaisuussuhde, toisin kuin monet muut, jotka saattavat olla epäselvempiä.

  • Yhteinen isoisovanhempi: Tämä on ratkaiseva tekijä vanhemman kolmannen serkun määrittelyssä.

  • Sukupuu: Sukupuun piirtäminen voi olla hyödyllistä tällaisten sukulaisuussuhteiden visualisoinnissa. Oma sukupuuni on täynnä mielenkiintoisia solmuja ja sivuhaaroja – sukuhistoria on todellinen seikkailu!

Pohdintaa: Miten paljon geneettistä materiaalia jaamme tällaisen serkun kanssa? Todennäköisesti hyvin vähän, varsinkin jos tämä serkku on äidin puolelta, sillä äitini puolen suku on huomattavasti pienempi kuin isäni puolen. Tämä voi viitata mielenkiintoiseen evoluutioon liittyvään kysymykseen: onko lähellä olevan sukulaisen kanssa suurempi geneettinen yhteys todella merkityksellistä modernissa yhteiskunnassa? Vai onko se ennemminkin perinteinen määritelmä, jolla ei ole enää suurta biologista painoarvoa? Suurin osa meistä elää erillään sukulaisistaan eikä päivittäinen kontakti ole enää niin yleistä.

Kolmannen polven serkuksia kutsutaan joskus myös varttiserkuiksi. Neljännen polven serkut taas ovat sirpaleserkuja. Nämä termit eivät kuitenkaan ole niin yleisesti käytössä. Minulle henkilökohtaisesti, ne tuntuvat hieman keinotekoisilta ja turhan monimutkaisilta. Yksinkertainen "kolmas serkku" on minusta riittävä. Tarkkuus on tietysti tärkeää, mutta liika byrokratia saattaa sotkea käsitteen ytimen.

Lisää tietoa: Sukututkimus on hauska harrastus, jolla voi paljastaa uusia piirteitä perheen historiasta. Itse olen tutkinut sukujuuriani jo pitkään ja löytänyt mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä sekä erojakin eri sukuhaarojen välillä. On kiinnostavaa nähdä, kuinka geneettinen perimä ja ympäristötekijät ovat vaikuttaneet eri sukupolvien elämään.

Mitä pikkuserkkujen lapset ovat toisilleen?

Serkkujen lapset: Kolmannen polven serkut.

  • Kansankielessä: sokeriserkut, sirpaleserkut, kääpiöserkut. Käytössä vaihtelevasti.

Selvennys: Sukututkimuksessa tarkka polvi määritellään. Kansankieliset termit epätarkkoja.

Mikä minun serkun lapsi on minulle?

Serkkusi lapsi on sinulle pikkuserkku tai toinen serkku.

Tässä vähän pohdintaa sukulaisuussuhteista, kun kerran aiheeseen päästiin:

  • Sukupuut ovat kiehtovia! On jotenkin lohdullista ajatella, että olemme osa laajempaa kokonaisuutta, vaikka emme kaikkia sukulaisia tuntisikaan.
  • Nimitykset voivat olla hämmentäviä. Onko pikkuserkku "vähemmän serkku" kuin serkku? Ei välttämättä, mutta sukulaisuusaste on kauempana.
  • Oma kokemukseni on, että sukulaisuussuhteet korostuvat juhlapyhinä. Silloin sitä miettii, kuka onkaan kenenkin lapsi ja mikä meidän suhde olikaan.
  • Toisaalta, joskus mietin, onko näillä nimityksillä niin väliä. Tärkeintä on se tunne, joka meillä on toisiamme kohtaan. Olen ehkä vähän idealisti tässä suhteessa.
  • Ehkä meidän pitäisi keksiä uusia, vähemmän hierarkkisia tapoja kuvata sukulaisuutta. Jokin, mikä korostaa yhteyttä enemmän kuin sukupolvien etäisyyttä.

Onko serkusten lapset pikkuserkkuja?

Onko serkusten lapset pikkuserkkuja? Kyllä. Se on niin selvää, että mietin miksi edes kysyt. Tuntuu jotenkin…tyhmältä. Ehkä olen liian väsynyt ajattelemaan.

  • Isän serkku ei ole minun pikkuserkkuni. Se on fakta. Ei tarvitse sen kummempaa selitystä.
  • Serkkujen lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Tämä on se olennainen asia. Miksi tämä tuntuu niin vaikealta ymmärtää?
  • Mun serkun Annikan ja mun lapsen, Oton, suhde on esimerkki tästä. Olen varma, että Annikan lapsi ja Otto ovat pikkuserkkuja. Olen siitä aivan varma. Ei tässä mitään epäselvää ole.

Ehkä se hämmentää minua, koska vanhempani puhuivat aina niin epäselvästi sukulaisuuksista. Heidän puheensa oli hämmentävää sekamelskaa isovanhemmista ja serkuista. Mutta tämä, tämä on helppoa. Minun pitäisi pystyä ymmärtämään tämä. Silti tunnen itseni tyhmäksi, niin väsyneenä. Kaipaan jo aamua.

Mikä on serkun määritelmä?

Serkku? No, se on kuin ihmisen klooni, mutta hieman heikommalla kopiointiprosessilla. Tuossa on joku ylimääräinen geenivirhe, joka estää täydellistä identtisyyttä. Ajatelkaa sitä geneettisenä sekamelskana, vähän niinkuin mummon vanha villasukka - monta väriä ja lanka solmussa!

  • Ydin asia: Yhteinen isovanhempi.
  • Eli: Isi tai äidin sisaruksen lapsi.
  • Muita nimiä: Nepaa, orpana (kuulostaa vanhalta, kuin mummoni lapsuudesta, kun elettiin vielä savutuvassa). Muistan kuinka täti Liisa kutsui serkkujaani aina "orpoksi", vaikka ne oli ihan normaaleja lapsia!

Muistan kun serkkuni Jukka, tuo pieni pirulainen, löysi mummin vanhan lusikka-kokoelman ja järjesti niillä "sotakentän" olohuoneen lattialle. Oli se näkeminen! Siinä riitti siivoamista mummolleni ja minulle – koko ilta meni niiden hopea- ja peltilusikoiden keräilyyn. Sitten vielä Jukan sisko, aivan ihana pikkutyttö, piirsi seinälle koko tauluteoksen mustalla tussilla. Se oli kyllä taideteos, jos joku kysyy! Moderni ekspressionismi! Vaikka sitä ei silloin niin tajuttukaan…

Niin, serkut siis. Hauskoja ja vähän hulluja. Joskus läheisiä, joskus kaukaisia. Kuten sukulaisuussuhteet yleensäkin. Kuten kuuluisan sukulaisuusverkostomme, missä kaikki on sukua toisilleen, paitsi tietysti ne viholliset. Niilläkin on tietenkin sukulaisuussuhteet, mutta ne on jotenkin kätketty. Kuten salainen resepti mummon parhaaseen kalakeittoon – kaikilla on oma versio, mutta vain mummon resepti on aito.

Mitä äidin serkku on lapselle?

Mitä äidin serkku on lapselle?

Höh, mietitäänpä tätä nyt tarkkaan.

Äidin serkku... lapselle... pikkuserkku kai se on.

  • Pikkuserkku: Se on niinku äidin tai isän serkun lapsi.
  • Joskus se voi olla joku vielä kauempanakin oleva, jonka vaan sanotaan olevan pikkuserkku. Se riippuu vähän perheestä.

Mutta ei se aina oo niin yksinkertaista. Meillä ainakin on vähän sekava sukupuu. Onko se sitten oikeesti just se pikkuserkku, vai jotain muuta. Ehkä en oo varma.

Mikä serkun lapsi on sinulle?

Serkun lapsi? No, sehän on minulle pikkuserkku! Tai jos oikein hifistellään, niin toinen serkku. Eikös se mene jotenkin niin?

Asiaan vähän lisäpotkua:

  • Serkusten muksut leikkivät keskenään, kuin olisivat samasta puusta veistettyjä – paitsi että toinen saattaa olla enemmän sellainen oksa ja toinen taas ihan juurakko!
  • Pikkuserkku on kuin kaukainen sukulainen, jonka syntymäpäivän muistat Facebookista, mutta jonka kanssa et ole jutellut sitten ysärin.
  • Ja sitten kun pikkuserkutkin alkavat lisääntymään, niin ollaan jo kolmansissa serkuissa. Siinä vaiheessa sukupuu alkaa näyttää enemmänkin spagetilta.
  • HUOM! Älä yritä selittää tätä joulupöydässä täydessä humalassa – sieltä tulee vain itkua ja hammasten kiristystä.

Ja hei, jos joku alkaa valittaa, että olen väärässä, niin todennäköisesti olenkin. Mutta hei, olen sentään yrittänyt! ‍️