Miten usein koiralle matokuuri?

Miten koira oireilee, jos sillä on matoja?

Just mietin tota koiran madotusta taas, ku näin naapurin koiran vetävän takapuoltaan maata vasten. Se klassinen kelkkailu. Mistä ne oireet nyt oikeesti tunnistaa, onko se aina niin selvää. Ei todellakaan. Joskus koira voi olla ihan oireetonkin vaikka sillä olis matoja.

Koiran matojen tyypilliset oireet:

• Laihtuminen, vaikka ruokahalu olis ihan normaali tai jopa kasvanut.
• Ripuli ja oksentelu, joskus niissä voi jopa näkyä matoja.
• Turkin huono kunto, se muuttuu kiillottomaksi ja takkuiseksi.
• Vatsan turvotus, se klassinen "matomaha" erityisesti pennuilla.
• Yskä, tätä ei moni tiedä.
• Peräaukon kutina eli se "kelkkailu" kun koira vetää takapuoltaan lattiaa vasten.
• Huonovointisuus ja yleinen väsymys.

Ja se yskä... kuka ees tajuais yhdistää yskän matoihin? Mutta suolinkaisen toukat nimenomaan vaeltavat kehitysvaiheessaan keuhkojen kautta, mikä aiheuttaa yskänärsytystä. Ihan hullua. Koira yskii toukat ylös, nielee ne, ja ne päätyvät suolistoon kehittymään aikuisiksi madoiksi.

Pennuilla se vatsan turvotus on niin selkeä merkki. Ne näyttää sellasilta pieniltä palloilta, joilla on jalat. Sitä tapahtuu, koska suuri matomassa vie fyysisesti tilaa suolistossa.

Sitten on ne eri matolajit. Ei ole vain yhtä matoa.

Koiran yleisimmät sisäloiset Suomessa:

• Sukkulamadot, kuten suolinkainen, joka on yleisin, varsinkin pennuilla.
• Heisimadot, esimerkiksi lapamato ja se vaarallinen ekinokokki.
• Hakamadot
• Piiskamadot
• Sydänmato, tätä ei ole Suomessa, mutta se on riski ulkomailla matkustavilla koirilla.

Ekinokokki on se, jota pitää oikeasti varoa, se voi tarttua ihmiseenkin marjojen tai sienten kautta ja on hengenvaarallinen. Siksi se madotus metsästyskoirilla ja ulkomailla käyvillä on niin ehdoton. Pakko tarkistaa oman koiran madotustilanne. Laitoin sen just kalenteriin ylös.

Mitä oireita jos koiralla matoja?

Yöllä tuntuu, että ajatukset pyörivät ihan eri tavalla. Koiran madot, joo. Silloin ne usein huomaa, kun...

• Oksentaa. Välillä tulee semmosia pitkiä, sukkulamaisia loisia. Se on kyllä aika karua katseltavaa.
• Tarkistaa ulosteen. Sieltä voi löytyä samanlaisia kuin oksennuksessa. Tai sitten niitä heisimadon pieniä jaokkeita. Sellaisia valkoisia riisinjyviä muistuttavia.

Mutta ei ne aina näy. Jotkut madot, kuten se ekinokokki, on niin pienen pieniä. Niiden jaokkeita ei paljaalla silmällä edes löydä. Sitten sitä miettii, onko niitä silti. Ja jos on, niin miten ne sinne on tulleet. Surullista ajatella.

Pitääkö koira madottaa joka vuosi?

Koiran madotus joka vuosi? Ei suinkaan, hei hei, turhat lääkkeet! Kuten joskus joku viisas sanoi, ei kaikkia villakoiria tarvitse kammata joka päivä, eikä kaikkia koiria madottaa vuosi toisensa jälkeen. Tärkeintä on, että lemmikkisi ei ole mikään pieni sisäloisten huvipuisto. Joten, sen sijaan että juoksutat koiraasi loishäädön ruokatorveen kuin viimeistä päivää, voisit ehkä kerrankin luottaa tieteen ihmeisiin.

Yksilöllinen tarve – ei mikään ikuinen pakko! Koira ei ole automaatti, joka tarvitsee huoltoa aina samalla tavalla. Sen elintavat – onko se enemmän sohvan valtias vai maastopyöräilijä – ratkaisevat.

• Ulkona viihtyvät sankarit: Jos koirasi nuuhkii innolla jokaista pusikkoa ja haistelee muita lenkkikavereita, sen riski loistartunnalle on luonnollisesti suurempi. Se on vähän kuin eläisi jäätelökioskilla kesällä, houkutuksia riittää!
• Kotioloissa viihtyvät herrasväet: Vaikka koirasi olisi enemmän kuin tyytyväinen sohvan valtias, sisäloisia voi löytyä. Ei se aina ole ulkomaailman syytä, joskus ne vaan hiipivät sisään.

Ulostenäyte – koiran oma mininäyte! Kuten me ihmiset käymme lääkärissä, koirasi voisi käydä "laboratoriossa" ilman turhaa stressiä. Vuosittainen ulostenäytteen tutkimus on kätevin tapa selvittää, onko siellä jotain epäilyttävää piileksimässä. Se on vähän kuin etsisi salaperäisiä kirjeitä postilaatikosta – usein tyhjä, mutta joskus jotain jännää löytyy!

• Ei matoja = ei lääkettä! Jos tutkimus osoittaa, että koirasi on kuin pienehkö loistoristeilijä – eli täysin puhdas – silloin ei ole mitään syytä antaa turhia lääkkeitä. Se on sama kuin antaisi sateenvarjon aurinkoisena päivänä.

Muista, että ylenmääräinen lääkitys ei ole aina hyväksi. Vähän niin kuin liika herkuttelu – ei tee hyvää pitkällä tähtäimellä. Joten luota näytteisiin, niin koirasi nauttii vain tarpeellisesta.

Miten usein koira pitää madottaa?

Madotus on välttämätön. Perussuositus: kolme kuukautta. Tämä on minimi. Tiheämpi rytmi usein tarpeen. Se ei ole valinta.

Riskialueilla rytmi muuttuu.Myyräekinokokki: vaatii tarkkuutta. Madota 4–6 viikon välein. Erityisesti metsästyskoirat, paimenkoirat. Maaseudun aktiiviset koirat. Niille tämä on laki.

Muut syyt lisämadotukseen? Kyllä. Matkailu. Uudet ympäristöt, uudet riskit. Kirput. Ne levittävät matoja. Jokainen kirpputartunta vaatii toimet. Sisäloiset heikentävät. Vievät ravinteet. Koira kärsii hiljaa.

Lisätietoa madotuksesta:

• Yleisimmät loiset:

  • Suolinkainen: Koiranpentujen riesa. Aikuisilla oireeton, mutta tartuttaa.
  • Heisimato: Kirppujen kautta. Liuskoja peräaukon ympärillä.
  • Hakamato: Harvinaisempi. Aiheuttaa anemiaa.

• Oireet voivat vaihdella. Jotkut eivät oireile.

  • Turkki kiilloton.
  • Laihtuminen.
  • Vatsan turvotus. Erityisesti pennuilla.
  • Oksentelu, ripuli.
  • Peräaukon raapiminen. Heisimadon merkki.

• Miksi madottaa?

  • Koiran terveys. Parempi immuunipuolustus. Parempi elämänlaatu.
  • Tartuntojen esto. Myös ihmiseen. Tietyt loiset siirtyvät.
  • Rokotusten teho. Madotettu koira reagoi paremmin rokotuksiin.

• Mistä madotuslääkkeet?

  • Apteekki. Reseptivapaat valmisteet. Kysy neuvoa.
  • Eläinlääkäri. Paras arvio. Oikea valmiste oikeaan tilanteeseen. Laaja kirjo.