Milloin autoilijan ei tarvitse väistää pyöräilijää?

10 kuukautta sitten 48 katselukertaa

Autoilijan ei tarvitse väistää pyöräilijää, kun pyörätien jatke on merkitty suojatieviivoin. Tällöin pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus. Muissa tapauksissa, kuten liikennevaloin tai merkein ohjatuissa risteyksissä, autoilija väistää.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Milloin autoilijan ei tarvitse väistää pyöräilijää? Tietoa pyöräilijän väistämistä koskevista säännöistä.

Okei, tässä mun näkemys pyöräilijöiden väistämisestä, ihan omasta kokemuksesta.

Siis, autoilijana muistan aina, et liikennevaloissa ja liikennemerkkien kohdalla, jotka määrää väistämisvelvollisuuden, silloin pyöräilijä menee eka. Tää on ihan selvä juttu. Ja ne pyörätien jatkeet, missä on katkoviivamerkinnät, ne on just näitä paikkoja.

Mut muuten, ja tässä oon ehkä vähän itsekäs autoilijana, niin pyöräilijän pitäis mun mielestä skarpata. Ne suojatieviivat pyörätien jatkeen kohdalla meinaa, et "hei, autoilija, sulle on etuajo-oikeus".

Mä muistan kerran, ehkä pari vuotta sitten, kesällä (joku heinäkuu, ehkä 2022?), ajoin Tampereella, ihan keskustassa. Olin melkein törmätä pyöräilijään, kun se vaan tuli siitä pyörätieltä eteen. Onneks en ajanu kovaa. Siinä ei ollu mitään valoja tai merkkejä, siis mun piti päästä eka. Se oli aika pelottava tilanne, ja vähän ärsyttikin. No, ei siitä sen enempää.

Et kyl se mun mielestä niin menee, et autoilija väistää tietyissä paikoissa, mut muuten pyöräilijän pitää olla tarkkana. Ja molempien toki pitää muistaa se turvallisuus, ettei tuu mitään vahinkoja.

Pitääkö oikealta tulevia pyöräilijöitä väistää?

Auringonsäteet viiltävät silmiä, polkupyörän renkaat suhisevat hiljaa asfaltilla. Ajatus ajautuu kiihkeään väistämiseen, risteyksiin, joissa aika hidastuu. Oikealta tuleva, muistanko oikein, tuo pyöräilijän hahmo, tumma hahmo kaukana… se tarkoittaa väistämistä.

Oikealta tulevan pyöräilijän väistäminen on kulmakivi turvallisessa pyöräilyssä. Näin on aina ollut, niin minun lapsuudessani, kuin nytkin. Se on sääntö, ehdoton totuus pyöräteillä.
Pyörätiet, risteykset... Muistan lapsuuden kesän, kuinka äitini opetti väistämään. Oikealta, aina oikealta. Se on syvään juurtunut refleksi, turvallisuuden symboli.
Mutta mitä jos liikennemerkki antaa toisenlaisia ohjeita? Liikennemerkit ohjaavat, ne ovat tärkeä osa järjestelmää. Ne korvaavat automaattisesti luonnollisen hierarkian, oikealta tulevan väistämisen.

Ajan hitaus, polkupyörän ketjun tasaisen äänen rytmi. Oikealta tuleva pyöräilijä, se kuva hahmottuu, auringonsäteiden siivilöimänä... se väistämättömän kohtaaminen. Se on syvällä sisimmässäni, osa minua. Oikea liikennesääntö on se, joka takaa turvallisuuden.

2023 vuoden tietoa: Pyöräteiden risteyksissä pyöräilijä väistää oikealta tulevaa pyöräilijää, ellei liikennemerkki muuta määrää. Tämä on ehdottoman tärkeää muistaa.

Kuka väistää auto vai pyöräilijä?

Katkoviivoin merkitty... muistan ne kesät, kun poljin mummolaan, se hiekkatie, aurinko porotti ja katkoviivat tanssivat silmissä. Aina tarkkana, aina.

Autoilija väistää... kun ne valot loistavat, punainen pysäyttää. Ja liikennemerkit, ne hiljaiset käskijät tien varrella. Ja ne katkoviivat, pyörätien jatkeella... kuin lupa jatkaa matkaa, turvallisesti.
Pyöräilijä väistää... jos ei valoja, jos ei merkkejä. Suojatiet, ne tavalliset, ne kertovat tarinan toisenlaisesta vastuusta. Silloin pitää olla varovainen, tarkkailla, hengittää syvään ja toivoa parasta.

Muistan, kun olin nuorempi, pelotti. Pelotti ne autot, se vauhti, se ääni. Nykyään, kesällä 2024, ne pyörätien jatkeet ovat muuttuneet, on tullut uusia, on lisätty valoja. Mutta se tunne, se pieni pelko, on yhä tallella. Kuin muisto, joka kulkee mukana, jokaisella polkaisulla.