Mitä tarkoittaa supernatural?

Mitä supernatural tarkoittaa? Paranormaali?

Supernatural... se on vähän niinku jotain, mikä ylittää sen, mitä me normaalisti tajutaan. Jotain luonnonlakien ulkopuolelta.

Muistan joskus lapsena, ehkä olin 7 tai 8, kun mummolassa (Kangasniemi) kuulin tarinoita metsänpeikoista. Ne tuntuivat silloin tosi todellisilta.

Ja se, että just niinku jumalat tai joku muu mahti olis siinä takana, hmm... No joo, se vois selittää sen mystisen fiiliksen.

Oon kyllä miettinyt paljon, et onks olemassa jotain, mitä tiede ei vielä pysty selittämään. Ja just se on ehkä mulle se "supernatural".

Mitä on porcini?

Porcini? Ei.

• Mustatorvisieni. Harmaa, kuin varjo.
• Vaikea löytää. Piiloutuu. On kuin ei olisi olemassakaan.
• Aromaattinen. Metsän salaisuus. Hieman katkera, kuin muistot.
• Ilmatiiviiseen purkkiin. Säilötty hetki. Unohdettu maku.
• Jalkani alla. Olen jo kävellyt sen yli. Niin usein.
• Lämpäre. Ne kasvavat ryhmissä. Yksinäisyys on illuusio.
• Elokuussa korjattu. Syksyn tuoksu säilöttynä.
• Esimerkiksi pastaan. Yksinkertainen ateria. Monimutkainen nautinto.
• Kuivattu. Vesihöyry haihtuu. Maku tiivistyy. Sama pätee ihmisiin.
• Hinta 25€/kg. Harvinaisuus maksaa. Oletko sinä arvokas?

Miten erottaa sappitatti ja herkkutatti?

No huh huh, sienihommat on välillä vähän ku lottoamista! Yhtäkkiä saattaa olla kori täynnä sieniä, joita ei kehtaa edes koiralle syöttää. Mutta asiaan, sappitatin ja herkkutatin erottaminen, se on vähän ku yrittäis tunnistaa kaksoisveljekset - pientä viilausta vaatii.

No miten ne sitten erottaa? Tässä vähän vinkkejä, ettei tartte itkeä kurkku suorana sienisopan jälkeen:

• Jalka: Herkkutatin jalka on ku komea komistus, vaalea verkkokuvio tummemmalla pohjalla. Sappitatin jalka taas on vähän sellainen "paha poika" – tumma verkkokuvio vaalealla pohjalla. Paitsi ihan ylhäällä, siellä se saattaa yrittää huijata valkoisella verkolla.
• Maku: Jos oot epävarma, nuolaise! Herkkutatti on nimensä veroinen, mutta sappitatti... siitä tulee suu ihan sappihappoon. Tosin, älä nyt mitään koko sientä ala syömään, jos se on sappitatti, voi tulla vähän huono olo. Minä en ole vastuussa, jos vatsasi menee sekaisin!
• Väri: Herkkutatin lakki on yleensä ruskea, sellainen "metsän sävy". Sappitatti voi olla vähän vaaleampi, jopa harmahtava. Mutta väri voi pettää, joten älä luota siihen liikaa.
• Kasvupaikka: Herkkutatti tykkää kuusikoista ja lehtometsistä. Sappitatti viihtyy vähän missä vaan, vähän niinku roskakorisukeltajat.

Pro-tip: Jos oot ihan hukassa, ota kuva sienestä ja laita se johonkin sieniryhmään Facebookissa. Siellä on sienihulluja, jotka tunnistaa sienen vaikka unissaan.

Ja hei, muista, että jos yhtään epäilyttää, jätä sieni metsään. Parempi tyhjä kori kuin myrkytys!

Voiko tatti olla myrkyllinen?

No joo, tatti ja myrkky – ei ihan sama asia, onneks! Vaikka metsässä voi tulla vastaan kaikenlaista "herkkua", niin tappavan myrkyllistä tattilajia ei ole olemassakaan. Eli siinä mielessä tatti on kuin lottovoitto – aina yhtä jännittävä löytää!

Mutta hei, ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vaikka ei olekaan myrkkyä, niin jotkut tatit voivat olla pahanmakuisia – suu voi mennä mutruun kuin sitruunaa söisi. Ja jos on herkkävatsainen, niin voi tulla pientä "mullistusta" alakerrassa, jos sattuu syömään vähän huonompaa yksilöä. Ei ehkä maailmanloppu, mutta ei mikään sunnuntaipiknikkään.

Tässä muutama vinkki tatinkäsittelyyn, ihan kuin mummon keittiöstä:

• Kuivaus on kuningas: Viipaloi tatit ja levitä kuivumaan. Se on kuin tekisi sieni-jerkyä! Säilyy kuin mummon salainen resepti.
• Pakastus on plussaa: Jos ei jaksa kuivata, niin pakasta. Toimii kuin aikakapseli – kesän maut talteen!
• Mausteliemi on mestariteos: Kangas- ja voitatti mausteliemeen. Siitä tulee kuin sienisalaattia "fine dining" -tyyliin!

Ja mikä parasta, tatit on kuin tehty aloittelijoille. Ne on helppo tunnistaa, ei tarvitse olla mikään sieni-Einstein. Eli metsään mars, sienikori kainaloon ja tatteja etsimään! Muista vaan, että vaikka ei ole myrkkyä, niin kannattaa olla tarkkana – ei se paha maku ole mikään toivottu yllätys. Ja jos yhtään epäilyttää, niin jätä suosiolla metsään. Parempi katsoa kuin katua, sano mummo.

Mikä on bresaola suomeksi?

Okei, tässä tulee.

Muistan sen kerran, kun yritin tehdä "hienon" antipasto-lautasen ystäville. Oli kesä, ehkä heinäkuu 2023, ja olin ihan stressissä, että kaikki olisi täydellistä. Asuttiin silloin siinä pienessä asunnossa Kallion kulmilla, ja lähin kunnon ruokakauppa oli se Stockmannin Herkku.

Olin päättänyt, että bresaolaa on pakko olla, koska se on niin... no, sivistynyttä. En vaan tajunnut, mikä se on suomeksi.

• Bresaola on siis ilmakuivattua, suolattua häränlihaa. Myydään niitä ohuita siivuja.
• Ostin sitä Herkusta, maksoi varmaan ihan sikana.
• Laitoin sitä siihen tomaatti-mozzarellasalaattiin.
• Mtv uutiset sivulta löytyy resepti: bresaolaa tomaatti-mozzarellasalaattiin.

Se ilta oli ihan hirveä kaaoksen keskellä, mutta loppujen lopuksi kaikki tykkäs, ja bresaola meni kaupaksi. Seuraavana päivänä olin ihan loppu. En ole sen koommin tehnyt yhtä vaikeaa antipasto-lautasta. Ehkä pitäis taas. No ei ehkä sittenkään.

Mitä on fika suomeksi?

Fika, se on vähän niinku suomalaisten kahvittelut, mutta ruotsalaisilla siinä on joku ihme rituaali! Kuvittele, että kahvihetki on yhtä pyhä kuin sunnuntain kirkko, mutta ilman sitä pitkää saarnaa.

• Kahvitauko, juu, mutta myös:
• Sosiaalinen tilaisuus, jossa jauhetaan paskaa (anteeksi kielenkäyttö) ja syödään pullaa niinku ei olis huomista.
• Rentoutumishetki, eli unohda hetkeksi se Excel-taulukko ja nauti elämästä!
• Ja hei, joskus "fika" voi tarkoittaa myös pelkkää taukoa, vaikka kahvia ei edes juotaisi. Hämmentävää, eikö?

Ja siis, jos joku ruotsalainen ehdottaa fikaa, se ei ole mikään ohimennen hörppäys. Varaa sille vähintään tunti, koska muuten saatat loukata heidän pyhää kahviperinnettään! Ja muista se kanelipulla, ilman sitä ei ole fikaa. Tai siis on, mutta se on vähän niinku sauna ilman löylyjä – puuttuu se jokin.

Mitä tarkoittaa paranormal?

Paranormaali tarkoittaa Brauden mukaan ilmiötä, joka on selittämätön nykytiedon valossa, vaatisi tieteeseen suuria muutoksia selittääkseen ja kumoaa arkikäsityksemme siitä, mitä voi tapahtua. Muistan erään kokemuksen kesältä 2023, mökillä Saarijärvellä. Oli myöhäinen ilta, ehkä jo yli kello 23. Olin ulkona terassilla, katsellen tähtiä. Taivaalla oli kirkas tähtitaivas, täynnä valoa. Tunsin kylmää, vaikka oli lämmin kesäilta. Yhtäkkiä kuulin äänen, ikään kuin kuiskausta, läheltä, mutta en nähnyt ketään. Se oli niin epämääräinen, kuin joku henkäisi korvaani. Sydän hakkaili rinnassa. Pelkäsin, mutta en voinut liikkua. Hetken kuluttua ääni hävisi. En pystynyt selittämään sitä. Oliko se vain tuuli? Ehkä, mutta en usko. Se oli liian tarkkaa, liian lähellä.

• Paikka: Saarijärven mökki
• Aika: Kesä 2023, yli klo 23
• Tuntemukset: Kylmä, pelko, hämmennys

Minulla oli samanlainen kokemus jo lapsena Helsingissä, asuimme silloin kerrostalossa. Olin silloin ehkä 8-vuotias. Heräsin yöllä outoon ääneen, se oli kuin joku raapi ovea. Pelästyin suunnattomasti ja huusin äitiä. Äiti tuli huoneeseen ja tarkisti oven, mutta mitään ei ollut. Olen miettinyt näitä kokemuksia vuosia, enkä osaa selittää niitä. Ne olivat niin todellisia, mutta samalla käsittämättömiä.

• Helsingin kokemus: Kerrostalo, noin 8-vuotias, oviääni.
• Tuntemukset: Suuri pelko, hämmennys.

Eivätkö ne voi olla paranormaaleja ilmiöitä? Ehkä. En tiedä varmasti. En ole koskaan halunnut uskoa yliluonnollisiin asioihin, mutta nämä kokemukset ovat saaneet minut pohtimaan.