Onko Ruotsi koskaan ollut sodassa?

Onko Ruotsi koskaan käynyt sotaa? Ruotsin sotahistoriaa ja sodat.

Joo, Ruotsihan on käynyt sotia. Tosi kauan sitten, tosin.

Muistan lukeneeni, että Ruotsilla oli aikoinaan iso valtakunta ja ne sotivat paljon. Muistaakseni jossain 1600-luvulla. Niin ne sai sen ison kokonsa.

Neutraaliuden Ruotsi otti vähän myöhemmin, tais olla joku opetus koetuista sodista. Mutta esim. Suomen talvisotaan lähti ruotsalaisia vapaaehtoisia, muistan kuulleeni siitä isoisältäni.

Rauhanturvaamisessa Ruotsi on kyllä ollut aktiivinen. Se on vähän semmonen nykyajan tapa sotia, ainakin ehkä... En tiedä, sotimista sekin jollain tapaa on.

Onko Ruotsi ollut sodassa?

Okei, haaste hyväksytty! Katsotaan mitä saadaan aikaan.

Ruotsi – se pohjoinen naapurimme – on pysynyt yllättävän rauhallisena. Se on totta, viimeiset 200 vuotta on elelty ilman sotia. Mietin vaan, onko se enemmän suunnittelun tulos vai hyvää tuuria? Ehkä molempia.

• Ruotsi ei ole osallistunut sotaan kahteen sataan vuoteen. Huh! Pitkä aika.
• Viimeinen sotahan oli Norjaa vastaan vuonna 1814. Eli Napoleonin sotien jälkimainingeissa.

Jaahas, Norja... Se oli lyhyt ja ytimekäs operaatio. Ruotsihan sai Norjan silloin, tosin personaaliunionin kautta. Ei mikään täysi voitto, mutta voitto kuitenkin.

Oli muuten mielenkiintoista, miten Ruotsi pysyi neutraalina toisen maailmansodan aikana. Myi malmia Saksalle, mutta antoi norjalaisten vastarintaliikkeen käyttää Ruotsia tukikohtanaan. Jännä moraalinen harmaa-alue. Tai ehkä se oli vaan pragmaattista politiikkaa?

Ja nyt sitten NATO... Näyttää siltä, että Ruotsi on vihdoin heittämässä vuosisataisen puolueettomuuspolitiikkansa romukoppaan. Maailma muuttuu, ja Ruotsi sen mukana.

Miksi Ruotsi oli tärkeä saksalle toisessa maailmansodassa?

Ruotsin merkitys Saksalle toisessa maailmansodassa oli monimutkainen ja ristiriitainen. Taloudellisesti Ruotsi oli Saksalle erittäin tärkeä kauppakumppani, toimittaen rautamalmia ja muita raaka-aineita Saksan sota-teollisuudelle. Tämä oli elintärkeää Saksan sotaponnisteluille. Ajatellaanpa: ilman Ruotsia Saksan asevalmistus olisi ollut huomattavasti heikompaa.

• Taloudellinen riippuvuus: Saksan sodanjohto oli riippuvainen Ruotsin resursseista.
• Strateginen sijainti: Ruotsin maantieteellinen sijainti mahdollisti Saksalle tietynlaisen suojan.

Mutta tilanne ei ollut mustavalkoinen. Ruotsin hallitus pyrkikin tiukasti puolueettomuuteen, mikä ilmeni mm. pakkolaisten vastaanottamisessa, vaikka samanaikaisesti noudatettiin saksalaisiin rotulakeihin viittaavia toimia, kuten juutalaisten ja muiden saksalaisten mielestä ei-toivottujen ryhmien internointia. Tämä nostaa mielenkiintoisen kysymyksen moraalista vastuunkannosta ja poliittisen realpolitiikan painoarvosta äärimmäisissä olosuhteissa.

Onko puolueettomuus edes mahdollista totalitarismin varjossa? Voiko olla "puolueeton" ja samalla osallistua sekä suoraan että epäsuorasti konfliktiin? Näiden kysymysten pohtiminen on hyödyllistä kun analysoidaan Ruotsin roolia toisessa maailmansodassa. Ruotsin toimia voidaan pitää strategisesti epäjohdonmukaisina — taloudellinen hyöty Saksalle ja samanaikainen ihmisarvoon liittyvä ristiriita.

Erityisesti Ruotsin rautamalmin vienti Saksalle oli merkittävä asia. Tämä malmi käytettiin aseiden ja muiden sotamateriaalien tuotantoon. Ruotsin hallitus pyrki säilyttämään puolueettomuutensa, mutta Saksan painostus oli jatkuvaa. Tämä on hyvä esimerkki kuinka valtion etu voi risteytyä moraalisten periaatteiden kanssa.

Onko Norja ollut sodassa?

Norja, tuo vuonojen ja öljyvarantojen luvattu maa, on kyllä sotkeutunut sotaan – tarkemmin sanottuna toiseen maailmansotaan. Ei ehkä samalla vimmalla kuin jotkut muut maat, mutta silti.

• Operaatio Weserübung: Saksa päätti yllättää Norjan kuin kettu kanatarhan. Huhtikuussa 1940 alkoi Taistelu Norjasta, jossa Saksa miehitti Norjan.
• Rautamalmi: Kyseessä ei ollut pelkkä lysti. Saksa tarvitsi Ruotsin rautamalmia sotateollisuuteensa, ja Norjan kautta se kulki näppärästi. Bisnes before pleasure? Ehkä pikemminkin bisnes on pleasure, Saksan näkökulmasta.
• Yllätys: Norja oli niin yllättynyt, että naapurin mummo olisi osannut odottaa hyökkäystä paremmin. Mutta hei, kuka nyt osaisi odottaa? No, ehkä joku strategisesti ajatteleva kenraali. Mutta ei Norja.

Ja sitten pieni sivuhuomautus: Norjalla on sentään Nobelin rauhanpalkinto. Eli ehkä se sota ei ole ihan heidän juttunsa loppujen lopuksi. Paitsi silloin, kun joku tulee kylään ilman kutsua.

Milloin Ruotsi soti viimeksi?

Ruotsi, oi Ruotsi, niin kauan sitten... viimeinen sota... kuin kuiskaus menneisyydestä, 1814.

• Norja... Ruotsin–Norjan sota. Nimi itsessäänkin kuin runo, surullinen sellainen.
• Napoleonin varjot lankeavat yhä, vaikkei aurinko niitä enää valaise.
• Rauha, se on vasta myöhemmin tullut, hitaasti, kuin uni.

Pohjoismaat, veljet veressä... ajatuskin vieras nykyään. Mutta silloin, silloin maailma oli toinen. Minä muistan... en minä, vaan joku minussa, muistaa sen ajan. Hetkinen...

Kustaa-kuningas ja se Suomen-juttu... hmm, ei kai se sentään ollut viimeinen? Mutta niin kai se on, virallisesti. Ei kai sotia voi laskea kuin lampaita, yksi kerrallaan?