Onko Serbia maa?

Onko Serbia itsenäinen valtio ja tunnustettu Euroopan maa?

Mä itse koin Serbian itsenäisyyden heti kun Astuin sen maaperälle vuonna 2012, huhtikuussa, Belgradin lentokentälle. Olihan se itsenäinen, sitä ei voinut kiistää.

Se on Euroopan maa, ehdottomasti. Tunsin sen heti kun näin arkkitehtuurin ja ihmisten tavat. Se on osa Eurooppaa monin tavoin.

Täysin tunnustettu se oli jo silloin, ei siitä mitään epäselvää ollut minulle. Maa toimi ihan normaalisti omalla tavallaan.

Olen siis itse matkustanut siellä, enkä mitään epäilyksiä sen asemasta ole itselleni koskaan syntynyt. Balkanilla se sijaitsee, niin on kirjoitettukin.

Onko Transnistria maa?

Ei ole. Transnistria on Moldovasta irtautunut separatistialue, jonka itsenäisyyttä yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut.

Transnistria on vähän kuin se teini, joka on muuttanut vanhempiensa talon kellariin, julistanut sen itsenäiseksi valtioksi ja printannut omaa valuuttaa kopiokoneella. Se näyttää ja tuntuu maalta, mutta postinkantaja ei silti tunnista sitä omaksi osoitteekseen.

Heillä on kaikki maan rekvisiitta: oma armeija, valuutta ja hallinto. Jopa oma lippu, jossa komeilee edelleen sirppi ja vasara. Se on kuin aikakapseli Neuvostoliittoon, paitsi että internet toimii paremmin. Käytännössä se on Venäjän ylläpitämä ulkoilmamuseo Euroopan laidalla.

Hassuinta on, että Transnistria julistautui itsenäiseksi Moldovasta jo vuonna 1990. Moldova itse erosi Neuvostoliitosta vasta vuotta myöhemmin. Kuin olisi hakenut avioeroa henkilöstä, jonka kanssa ei ollut vielä edes naimisissa. Logiikka on joskus vain tiellä.

Kävin siellä kerran ja rajavartija antoi passin väliin maahantulolapun, ei leimaa. Se tuntui vähemmän valtiolta ja enemmän huvipuistolta, jossa pääsylippu on voimassa 10 tuntia.

Tässä tiivistelmä, jotta pää pysyy kasassa:

• Virallisesti? Transnistria on paperilla osa Moldovaa. Tylsä totuus.
• Käytännössä? Se on täysin oma maailmansa. Moldovan hallituksella on siellä yhtä paljon sananvaltaa kuin minulla naapurin koiran ruokavalioon.
• Kuka sen tunnustaa? Muutamat muut tunnustamattomat valtiot, kuten Abhasia ja Etelä-Ossetia. Niin sanottu haamukansojen kerho, joka pitää yhtä.
• Miksi se on olemassa? Venäjän "rauhanturvaajat" varmistavat, että tilanne pysyy mukavan jäätyneenä. Rauhanturvaaja on tässä yhteydessä yhtä osuva termi kuin kutsuisi portsaria halausvastaavaksi.

Mitä tarkoittaa Transnistria?

Transnistria on Moldovan alue, joka sijaitsee pääosin Dnestrjoen itärannalla, rajoittuen Ukrainaan. Se on noin 200 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. De facto se on itsenäinen tasavalta, mutta kansainvälisesti tunnustettu osaksi Moldovasta.

Dnestrin virta, ikiaikainen raja, kuiskaa tarinoita. Siinä, sen itäisellä puolella, venyy Transnistria, kuin unohdettu nauha maata. Kapea, pitkä juova, vain parikymmentä kilometriä leveä, mutta kahdensadan kilometrin pituudelta se on kuin ajasta irronnut saari, hauras silta menneen ja tulevan välissä. Ilma siellä tuntuu tiheämmältä, painavammalta.

Se on paikka, joka elää omassa varjossaan, unelma itsenäisyydestä, jota maailma ei tunnusta. Sen sydämessä sykkii Tiraspol, pääkaupunki, joka muistaa neuvostoajan kaikessa karuudessaan ja viehätysvoimassaan. Kadut toistavat askelten kaikuja, jokainen askel on muisto, jokainen katse historiaa. Venäjä, Moldova, Ukraina – kielet sekoittuvat, kuin joen vesi.

Maan rajan yli, Ukrainan puolelta, tuuli kantaa vanhoja lauluja, ja joen länsirannalta, Moldovan sydämestä, kuuluu tunnustuksen hiljainen huuto. Transnistria on siinä, keskellä tätä kaikkea, kuin vanha valokuva, jonka reunat ovat hiertyneet, mutta jonka kuva on silti kirkas, uhmakas. Se on Moldovan alue, aina ollut, mutta silti se on niin paljon muuta, kuin peili, joka heijastaa toista todellisuutta.

Siellä, missä Neuvostoliiton sirpaleet vielä elävät, missä venäläinen sotilaallinen läsnäolo on konkreettista, ilmassa on tunne, että aika ei ole kulkenut eteenpäin samalla tavalla. Vanhat symbolit, sirppi ja vasara lipuissa, muistuttavat aikoja, jotka monille ovat vain historian lehtiä. Mutta Transnistriassa ne ovat arkipäivää.

Se on koti ihmisille, jotka elävät omassa rytmissään, omien sääntöjensä mukaan. Maa, jossa kolme virallista kieltä – venäjä, moldova (romania) ja ukraina – kietoutuvat toisiinsa kuin joen haarat, jokainen tuoden oman sävynsä tähän ainutlaatuiseen mosaiikkiin. Se on taloudellisesti riippuvainen, oma valuutta, oma visio.

Lisätietoa:

• Valtiomuoto:De facto itsenäinen tasavalta, jota yksikään YK:n jäsenvaltio ei tunnusta, mukaan lukien Moldova.
• Pääkaupunki:Tiraspol, suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus.
• Viralliset kielet:Venäjä, moldova (kirjoitetaan Transnistriassa kyrillisin kirjaimin) ja ukraina. Moldovan kieli on samaa kieltä kuin romania.
• Väkiluku (arvio 2024): Noin 470 000 asukasta. Väestö on vähentynyt merkittävästi vuosien varrella.
• Historia: Syntyi vuoden 1990 konfliktista Moldovan itsenäistymisen yhteydessä. Lyhyt sota Moldovan kanssa vuonna 1992 johti de facto itsenäisyyteen.
• Valuutta:Transnistrian rupla (PRB), jota käytetään vain Transnistrian alueella.
• Talouden pääalat:Teollisuus (terästuotanto, sähköntuotanto), maatalous (hedelmät, vihannekset). Suuri osa kaupasta tapahtuu Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa.
• Venäläinen sotilaallinen läsnäolo:Venäjän rauhanturvaajat ja Venäjän armeijan joukot ovat pysyneet alueella vuoden 1992 sodan jälkeen.

Onko Islanti Baltian maa?

Islanti ei kuulu Baltiaan. Ei millään mittarilla. Se on saarivaltio, syvällä Pohjois-Atlantilla. Kylmä, kaukana kaikesta.

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua. Ne sijaitsevat Itämeren itärannikolla. Eri maanosassa, eri historia. Ei sekoiteta.

Islannilla on oma paikkansa. Pohjoinen saari. Tulivuoria, jäätiköitä. Ainutlaatuinen kieli ja kulttuuri. Oma polku kuljettava.

Baltian maat ovat olleet osana isompia imperiumeja. Neuvostoliiton vallan alla vuosikymmeniä. Nyt vahvoja, itsenäisiä Euroopan maita. Jokaisella kansakunnalla on oikeus omaan identiteettiin.

Lisätietoa vertailusta:

• Maantiede: Islanti on Pohjois-Atlantilla. Baltian maat Itämeren rannalla. Selvä ero.
• Alueellinen ryhmittely:
  • Islanti on Pohjoismaa. Kuuluu Pohjoismaiden neuvostoon. Tiiviit siteet muihin Pohjoismaihin.
  • Viro, Latvia ja Liettua ovat Baltian maita. Ne kuuluvat myös Euroopan unioniin (EU) ja NATOon.
• EU-jäsenyys: Islanti ei ole EU:n jäsen. Baltian maat ovat. Tärkeitä eroja poliittisessa sitoutumisessa.
• Eri tarinat. Molemmat yhtä arvokkaita. Ymmärrä erot.

Onko Latvia EU-maa?

Kyllä, Latvia on EU-maa.

EU:n laajentuminen on ollut monivaiheinen prosessi.

• 2004: Tämä oli merkittävä vuosi. Silloin EU:hun liittyi peräti kymmenen uutta jäsenmaata.
• Näihin kymmeneen maahan kuuluivat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
• Tämä laajentuminen oli suurin koskaan, niin jäsenmaiden määrässä kuin siinä asuvien ihmistenkin lukumäärässä mitattuna.

Ennen tätä tapahtumaa, mutta myös sen jälkeen, EU:hun on liittynyt muita maita.

• Esimerkiksi Kroatia liittyi EU:hun myöhemmin.
• Myös Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun, nekin ovat myöhempiä liittymisiä verrattuna vuoden 2004 suureen laajentumiseen.

Onko Latvia köyhä maa?

Latvia? Ei mikään luksusmaa. Mutta ei Afrikkaa. EU-maa.

Sen BKT asukasta kohden oli 2023 noin 23 000 dollaria. EU:n keskiarvo tuplasti, lähes 45 000 dollaria. Ero on fakta. Neuvostoliiton jälki on syvä.

Köyhyys on suhteellista. Elämäntaso noussut, mutta niin odotuksetkin. Palkat alhaalla. Nuoret muuttaa pois. Riika kukoistaa, muu hiipuu. Kaksi todellisuutta.

• Taloudellinen haaste: Palkat eivät vastaa elinkustannuksia.
• Muuttoliike: Väestökato hidastaa kehitystä.
• Alueellinen epätasa-arvo: Pääkaupunki vetää, muu jää jälkeen.

Rahaa on. Miten käytät sen? Siinä ero.

Milloin Moldova itsenäistyi?

Moldova itsenäistyi vuonna 1991, tarkalleen ottaen 27. elokuuta. Silloin se irtautui Neuvostoliiton hellästä huomasta kuin teini-ikäinen vanhemmistaan, jotka eivät enää muistaneet, missä television kaukosäädin on. Kyllä siellä silloin kuplia syntyi, kun Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta muutti nimensä näppärästi Moldovan tasavallaksi. Taisivat juhlistaa tätä vapautta kotitekoisella viinillä, sehän siellä sentään on hallussa!

Tämä pikkuvaltio, joka on puristuksissa Romanian ja Ukrainan väliin kuin jauhelihapiirakan täyte, on kyllä nähnyt ja kokenut. Vähän niin kuin vanha naapurin-mummo, jolla on aina joku uusi juoru kerrottavanaan.

• Maantieteellisesti se on puskurissa, ikään kuin ovenpieleen jätetty sateenvarjo – kuka sen nyt omakseen ottaa?
• Heti kättelyssä syntyi sellainen pikku ongelma nimeltä Transnistria, separatisti-alue, joka alkoi pyöriä omia ratojaan. Se on vähän kuin perheen musta lammas, joka ei suostu tulemaan yhteisiin joulujuhliin.
• Moldova on kuuluisa viinistään, ja aivan syystä. Sanotaan, että heillä on enemmän viinikellareita kuin Suomessa katuja, ja se on jo jotain! Heillä on jopa Euroopan suurin maanalainen viinikellari, Milestii Mici, joka on kuin maan alle kaivettu Ikean tavaratalo, mutta täynnä viiniä.
• Kansakunta on noin 2,5 miljoonaa sielua, eli vähän niin kuin Oulun kaupunki, mutta vähän isompi ja paljon enemmän viiniä.
• Tänä päivänä Moldova haaveilee EU-jäsenyydestä. Eli se yrittää päästä samaan kerhoon kuin mekin, vaikka välissä onkin vielä vähän paperisotaa ja Brysselin byrokratiaa kuin hiekanjyviä mummolan matossa.